Aromin sekä Suurkeittiö- ja ravintolalehden sisällöt ovat peittäneet koko ravitsemiskentän jo 50 vuoden ajan.

Lehden toimittajat ja jutut ovat käsitelleet julkisen sektorin ammattikeittiöitä ja ravintoloiden kehitystä laajasti. Pääpaino on ollut ammattikeittiöiden ytimissä: reseptiikassa, keittiö- ja laiteteknologioissa sekä uusissa konsepteissa. Päälliköt, mestarit ja yrittäjät ovat päässeet esittelemään työtään ja ajatteluaan. Parhaita tekijöitä ja tuotteita nostetaan oikeutetusti esiin.

Kotimainen ruokatuotanto on ollut vahvan raaka-aine- , ravitsemus- ja laatulähtöistä. Toimialamme on kehittynyt tuotantolähtöisyydestä sekä muonitus-, piikomis- ja renkiperinteestä osaksi palvelu-, ateria- ja elämyssektoria. Nyt korostetaan asiakaskokemuksellisuutta ja konseptien muuntuvuutta.

Seuraavien 50 vuoden ennusteet ja muutokset ovat jo täällä! Kolme päätrendiä ovat palvelu- ja tuotantoteknologiat, eko sekä asiakas- ja henkilöstökokemuksellisuus.

Keittiöt, tuotanto ja jakelu teknologistuvat ja automatisoituvat edelleen. Automatiikka (mm. ohjelmistot, sensorit) lisääntyy. Älykkäät laitteet ja välineet tehostavat tuotantoprosesseja ja datan keruuta. Volyymienennustaminen paranee. Lämpötila- ja mikrobisensorit lisäävät kokonaisturvallisuutta. Älyvaatteet lisäävät työturvallisuutta ja viihtyvyyttä. Makupaloja, kiluja ja kaluja tulostellaan. Robotiikkaa tulee jakeluun, kuormauksiin, siivoukseen ja tiskiosastoille. Virtuaalisuus lisääntyy henkilöstökoulutuksissa sekä etenkin myynnissä ja markkinoinnissa.

Ammattikeittiöt pakotetaan vähentämään hiili- ja vesijalanjälkeään sekä minimoimaan jätteensä. Pääkehittämiskohteita ovat päästöt ja hävikit. Ekokilpailukykyiset operaattorit voittavat tarjouskilpailut! Olennaista ei ole trendi- ja pop up -herkkyys vaan kestävyys ja vastuullisuus.

Viihtyvä, viipyvä ja uskollinen asiakas ja työntekijä ovat yhtä tärkeitä. Tuottava ja kokemuksellinen kohde syntyy tuotannon sujuvuuden ja asiakkaan mielihyvän balanssista. Ruoan ja ravitsemuksen vakavuudesta halutaan eroon. Ravintoloissa on oltava henkeä ja ilmettä. Mood ja ambient management ovat designia tärkeämpiä.

Toimialamme operaattorien määrä kasvaa matkailu-, hyvinvointi- ja elämyskysynnän kasvaessa. Brändejä, konsepteja ja yrittäjiä tulee lännestä ja Aasiasta. Suorituskykyisiä ja kannustavia työnjohtajia tarvitaan! Murtava englanninkieli kuuluu yhä enemmän köökeissä ja keskuksissa. Yksistään Lapin riemuliiterit tulevat tarvitsemaan kaikki alamme opiskelijat.

Kilpailu sekä edullisista että laadukkaista raaka-aineista kiihtyy. Tehomaatalous, elintarviketeollisuus ja fast-ruokamaailmat integroituvat biotaloudeksi. Sen vastakohtana slow-ruokamaailma erikoistuu. Tuore kala, riista, nokkonen ja marjat ovat luksusta, joiden saalista ja tarinoista dubailaiset ja moskovalaiset superhienot keittiöt ovat valmiit maksamaan sievoiset bitcoinit. Liiketoimintastrategisesti raha liikkuu enemmän postmodernissa massaruoka- ja elämystuotannossa, mutta myös transmoderni hyvinvointi, vastuullisuus ja esteettisyys kiehtovat yhä enemmän vaativia kuluttajia.

Aromin lukijat ovat olleet puoli vuosisataa suomalaisen ruokanäyttämön Vip-paikoilla. Olemme päässeet seuraamaan, miten hyvä ruokaelämä ja lifestyleteollisuus eli immaterialismi Suomessa kasvaa ja kehittyy. Lehden omistajat, mainostajat ja toimittajat saavat olla tyytyväisiä, sillä tasokas ammattilehti ei jää taukotilan pöydän koristeeksi, vaan juttuja luetaan työvuoron jälkeen. Uskon, että myös seuraavat Aromit tulevat kulumaan verkkokalvoillamme. Moniaistinen Aromius on PRO:ta!

Kirjoittaja on Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisinnovaatioiden yliopettaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.