Tutkimuksissa ja kirjallisuudessa lasten rooli ruokailijoina ja ravintola-asiakkaina näyttäytyy huomattavasti kirjavammassa valossa – läpi sen yllättävän lyhyen historian. Ruokailutottumukset ovat heijastelleet käytöstapoja ja sivistyksen tasoa. Muutos on ollut hidasta ja takkuista. Jos jossain on edetty, on tultu takapakkiakin. Sodat, kaupungistuminen, matkailumarkkinointi ja nousu- ja lamakaudet ovat heilautelleet lapsia kodista ravintolaan ja takaisin kotiin.

Ennen oli vallalla ajatus siitä, että ravintolat ovat paheen pesiä, joissa harjoitettiin kaikkia mahdollisia syntejä: juoppoutta ja irstautta. Kieroutunutta suhdettamme alkoholiin kuvastaa alkoholistin leima, joka lastensa kanssa ravintolassa käyneille vanhemmille herkästi annettiin – ja saatetaan yhä antaa. Siinä missä me olemme ravintolassa käyntiä paheksuneet, ulkomaalaiset ihmettelivät jo vuosikymmeniä sitten, mikseivät suomalaiset isät vieneet perhettään ulos syömään.

Sitä vastoin suomalainen kouluruokailu on menestystarina, joka nähdään verrattomana keskittymiskyvyn ja hyvien oppimistulosten edistäjänä. Seija Lintukangas ja Päivi Palojoki tähdentävät kouluruokaa käsittelevässä kirjassaan, että kouluruokailu on osa elämäntaitojen ja monipuolisen ruokakasvatuksen opettelua, ja olennainen osa hyvinvointiamme. Viime aikoina lapsia on houkuteltu ravintola-asiakkaiksi monin keinoin, mutta kyse ei ole uudesta ilmiöstä: perheitä on aktivoitu syömään ulkona erilaisilla kampanjoilla 1970-luvulta lähtien. Lapsia osallistetaan ruokalistojen suunnitteluun ja heitä huomioidaan erityisellä tavalla.

Vastareaktiona osa aikuisista on älähtänyt ja peräänkuuluttanut lapsivapaita ravintoloita. Ennen lapsia varjeltiin ravintolaelämän rappiolta, nyt aikuisia suojellaan lasten mekastukselta ja kakkavaipoilta.

Vaikka ajat muuttuvat, ihmissydän on samanlainen. Ammattilaisten tehtävä on kyetä tunnistamaan ajan ilmiöitä ja vastaamaan pienten ja suurten asiakkaidensa tarpeisiin, jopa ohjailla hienotunteisesti käytöstapoja. Kouluruokaloissa ja ravintoloissa kasvatetaan suomalaisista kilpailukykyisiä ja sivistyneitä maailmankansalaisia.  

Heli Koivuniemi

päätoimittaja