Tiivis työyhteisö, ilta- ja yöpainotteiset työajat, työpaikalla toisilleen flirttailevat asiakkaat – ei ihme, että ravintola-alan ihmiset pariutuvat keskenään.

– Ravintoloihin hakee töihin samanhenkistä porukkaa, ja kun työ on tiivistahtista ja henkilöstö viettää paljon aikaa yhdessä, suhteita ja romansseja syntyy varsin luontevasti, Zipuli-konsernin Jarkko Myllymäki pohtii.  

Ravintoloitsijalla on tulevana kesänä luvassa peräti kahden yrityksen leivissä työskentelevän pariskunnan häät.

– Ravintolatyöläiset viettävät paljon aikaa yhdessä myös työn ulkopuolella, ja toisaalta asiakaspalvelutyö on sellaista, että siinä näkee toisesta monta eri puolta. Emme me ole lähteneet suhteiden syntymistä estämään, enkä oikein tiedä, miten se olisi mahdollistakaan.

Sosiologian professori emerita Elina Haavio-Mannila on havainnut, että Suomessa esimiehet näkevät toimihenkilöiden väliset suhteet jopa positiivisena asiana, kunhan romanttinen suhde ei vaikuta negativiisesti työpanokseen. Muun muassa työpaikkaromansseja, suomalaisten seksielämää ja alkoholikulttuuria tutkinut Haavio-Mannila kertoo kuitenkin, että tutkimustiedon valossa työpaikoilla syntyneet suhteet jäävät usein lyhyiksi, ja ne pyritään pitämään salassa.

Vaikka työpaikkaromanssit saattavat toisinaan aiheuttaa Haavio-Mannilan mukaan työyhteisössä stressiä, kaunaa ja kateellisuutta, yleisesti vaikutukset ovat positiivisia. Haavio-Mannilan Love at Work -tutkimuksessa (1993) havaittiin, että työpaikalla syntyneet sukupuoli- tai parisuhteet parantavat erityisesti naisten työn tuloksia, mutteivät vaikuta juuri lainkaan työstatukseen.

– Pohjoiseurooppalaiseen työkulttuuriin ei kuulu parisuhteiden moralisointi. Tutkimuksessani kävi enemmänkin ilmi, että suhteet saattavat tehdä työstä mielekkäämpää ja parantaa yksilön hyvinvointia. 

Rautainen tiimi – työssä ja vapaalla

Vastaavia kokemuksia työn ja rakkauden yhdistämisestä on myös Sofia Matchalovilla ja Victor Nybergillä. Neljä vuotta seurustellut baarimestaripariskunta on ollut useaan otteeseen samassa työpaikassa. Suhde alkoi Nybergin heittäessä viikonloppukeikan helsinkiläisessä Lady Moonissa, jossa Matchalov työskenteli blokkarina.

Puhelinnumerot vaihtuivat vasta viikkoja myöhemmin, mutta kiinnostus heräsi yhteisen työvuoron aikana. Tapailu kehittyi seurustelusuhteeksi, ja Nyberg järjesti Matchaloville työhaastattelun Klaus K:n Ahjo-yökerhoon, josta tuli pariskunnan ensimmäinen yhteinen vakituinen työpaikka.

– Ei parisuhde ole ollut este yhdessä työskentelylle missään vaiheessa, päinvastoin. Minulla oli myös tiedossa, että Klaus K:ssa oli muitakin pariskuntia töissä, joten kukaan ei katsonut asiaa pahalla, eivät myöskään esimiehet, Matchalov muistelee.

Nyberg kertoo, että kumppanin tuntemisesta on ollut paljon hyötyä työssä, ja se on huomattu myös työyhteisön piirissä.

– Työkaverit ottivat Sofian todella hyvin vastaan. Toki sellaista leikkimielistä "get a room" -naljailua on ollut, mutta se ei ole tainnut kumpaakaan häiritä. Olemme itse asiassa aina olleet Sofian kanssa tehokas tiimi: toisen kanssa työskentely on nopeaa ja mutkatonta, mikä on muun muassa aikaansaanut säästöjä henkilöstökuluissa. 

Esimies–alaissuhde sekoittaa

Nybergin mukaan hänen statuksensa Matchalovin esimiehenä Ahjossa aiheutti toisinaan kitkaa parisuhteeseen. Jos kotona on ollut riitaa, neutraalin työsuhteen ylläpitäminen on tuntunut hankalalta, ajoittain mahdottomaltakin.

– Toisinaan on tuntunut vaikealta ohjeistaa toista, ja välillä työkaverit ovat saattaneet ajatella, että suosin Sofiaa, vaikka tilanne on ollut pikemminkin päinvastoin: läheiseltä ihmiseltä odottaa enemmän kuin muilta.

Matchalov kokee työn ja parisuhteen yhdistämisen niin ikään haastavaksi. Kun molemmat tekevät paljon töitä, alkaa yksityisyyden ja työn raja hämärtyä.

– Tiettyyn pisteeseen asti voi vain keskittyä työhön, mutta jos jokin on huonosti, se kyllä aistitaan ja kun asiat on erityisen hyvin, senkin huomaa. Meillä oli jossain vaiheessa sellainen tilanne, et­temme nähneet oikein muualla kuin töissä, mikä kiristi välejämme. Ammattitaitoahan se vaatii, että asettaa työt ykkösasemaan ja unohtaa henkilökohtaiset asiat.

Matchalov uskoo myös asettaneensa työkaverit toisinaan hankalaan asemaan avautuessaan parisuhdekoukeroista. Lopulta molemmat kuitenkin kokevat samalla tiskillä työskentelyn menneen hyvin, ja suurimmat vaikeudet ovat olleet oman pään sisällä.

Vuoden päivät Ahjossa työskenneltyään pariskunta kuitenkin vaihtoi työpaikkaa, Nyberg myös toimialaa. Nykyisin Matchalov työskentelee baarimestarina Steam Hellsingissä, jossa Nyberg soittaa satunnaisen säännöllisesti dj-keikkoja.

– Ahjossa vietetystä ajasta päällimäisenä on kuitenkin sellainen fiilis, että Sofian kanssa on voinut heittää hulvatonta läppää ja olemme saaneet yhdessä asiakkaat hyvälle tuulelle. Keskinäisellä pelleilyllä olemme tehneet varmasti useamman tonnin lisämyynnit kassaan, Nyberg naurahtaa. 

Asiakkaille flirttailu kuuluu asiaan

Hankaluuksia voi tulla paitsi pariskunnan välisien asioiden käsittelyssä, myös asiakassuhteiden hoidossa. Kanta-asiakkaiden kanssa flirttailu on epäilemättä aiheuttanut yhden jos toisenkin parisuhderiidan. Myllymäen ja Haavio-Mannisen mukaan saman yrityksen palkkalistoilla olevat pariskunnat työskentelevätkin usein eri osastoilla tai toimipaikoissa, jolloin työhön liittyviä sosiaalisia yhteentörmäyksiä tulee vähemmän. Myllymäki kertoo, että toisinaan mustasukkaisuus tai työkaverien kateus on saattanut aiheuttaa hankaluuksia, mutta toimipaikan vaihtaminen on rauhoittanut tilannetta.

Myöskään Nybergin ja Matchalovin mukaan asiakkaiden kanssa vaihdetut sanat ja hymyt eivät kriisiytä suhdetta.

– Baarimestarin työnkuvaan kuuluu asiakkaan pitäminen tyytyväisenä, kunhan baaritiski on välissä. Jos parisuhteen molemmat osapuolet eivät sitä ymmärrä, on suhde tuhoon tuomittu.

Matchalov komppaa puolisoaan, mutta myöntää myös, että erityisen näyttävät naiset ovat joskus aiheuttaneet mustasukkaisuuden pistoksen.

– Työaikana tapahtuva flirttailu on kuitenkin oma lukunsa ja yksinkertaisesti kuuluu tähän ammattiin.

Työantaja rakkauden suitsijana?

Jarkko Myllymäki kertoo kuulleensa työntekijöiden välisien suhteiden kielloista myös ravintola-alalla, enimmäkseen kuitenkin ketjuravintoloissa.

– Se onkin oma juttunsa, että miten suhteiden syntymistä käytännössä voi estää. Työnantaja voi tietysti määritellä, mitä työntekijä saa tehdä työaikana, muttei voi sanella, ketä he saavat tavata vapaa-ajallaan.

Myllymäki huomauttaa, että työnantaja voi puuttua työntekijöiden välisiin suhteisiin, jos ne vaikuttavat työjärjestelyihin.

– Eräs meillä työskentelevä pariskunta oli aikanaan samassa toimipisteessä töissä, ja silloin taisi ilmetä jonkin verran sellaista, että yhteinen vapaa-aika saneli työvuorolistojen tekemistä. On ymmärrettävää, että näissä tilanteissa muista työntekijöistä järjestelyt tuntuvat epäoikeudenmukaisilta.

Asiaan ei kuitenkaan puututtu, sillä pariskunta hakeutui omatoimisesti yrityksen eri toimipisteisiin töihin, ja orastava ongelma poistui itsestään. Myllymäki suuntaakin haastattelua seuraavana viikonloppuna juhlimaan erään työyhteisöön kuuluvan pariskunnan häitä.

– Mukavaahan se vain on, että työntekijät tulevat niin hyvin toimeen, että päätyvät keskenään naimisiin!