Aromi

Aromin erikoislehti anniskelualan ammattilaisille

Vuosaaren väliaikaisessa takavarikkovarastossa seisoo satoja litroja odottamassa kuljetusta Hakkilan varastoon. – Tässä on muun muassa 600 litraa yksityishenkilölle lähetettyä alkoholia, Mikko Korpi näyttää.

Talkooviinatkin kuuluvat verolle

Kukapa ei olisi nähnyt tai kuullut juttuja siitä, kuinka Viron matkustajaliikenteessä pakettiautoihin lastataan laatikkokaupalla edullista virolaista viinaa. EU:n sisäisessä liikenteessä ei ole rajoituksia alkoholin tuonnille, kunhan tuo omaan käyttöön.

Mutta valvonta on puutteellista, ja pimeä myynti on suoraan pois alkoholibisneksestä.

– Meidän tehtävänä on poimia isosta massasta isoja alkoholieriä. Puhuttelun kautta yleensä selviää, onko kyseessä valmisteveronalainen tuonti eli kaupalliseen tarkoitukseen haettu lasti, sanoo tulliylitarkastaja Mikko Korpi.
Yksi Eteläisen tullipiirin Meritullin liikkuvista tullivalvontaryhmistä pitää majaa Länsisatamassa. Sinne keskittyy myös matkustajaliikenne Virosta Suomeen.
Korpi vastaa liikkuvasta valvonnasta, mikä tarkoittaa, että hän tuntee tilanteen Loviisasta Inkooseen.
– Länsisataman kautta tuodaan lähinnä olutta, siideriä ja väkeviä. Mietojen juomien, oluen, siiderin ja viinin tuonti keskittyy Vuosaareen, jonka kautta kulkee Saksan liikenne.

Valmisteverot yritetään kiertää

EU:n alueella omaan käyttöön saa alkoholia tuoda rajoituksetta, mutta kaupalliseen tarkoitukseen ei. Valvontaa tarvitaan, sillä moni yrittää välttää kaupalliseen tuontiin liittyvät valmisteverot.
Kukapa ei olisi kuullut synttärisankarista, joka hakee juhlien alkoholitarjoilut edullisemmin lahden takaa.
Korpi kollegoineen on kuullut syntymäpäiväselityksen liian monta kertaa.
– Kun tarkistetaan paperit, käy ilmi, että 50-vuotissyntymäpäivä oli jo puoli vuotta sitten. Jotkut eivät puolestaan tiedä tulevaa juhlapaikkaa tai edes kutsuttujen määrää. Ja joskus lipsahtaa kuvaus seurakunnan juhlapaikasta, josta tarkistettaessa selviää, että alkoholitarjoilu on siellä kielletty.
Korpi tekee tällaisissa tapauksissa päätöksen alkoholilastin haltuunotosta.
– Asia etenee valmisteverovalvontaan, jossa tehdään lopullinen päätös takavarikosta.

Tyypillinen tuoja on suomalainen

Tyypillistä tuojaa tullissa ei suostuta kuvailemaan, mutta monen harhakäsitys kumotaan.
– Ei siihen syyllisty virolaiset raksamiehet. Heillä on auto täynnä työkaluja ja uskomattoman paljon ruokaa, kun he palaavat Suomeen. Useimmiten lastia tuo suomalainen, sanoo tulliylitarkastaja Jarno Junnila.
Kyydissä voi olla 10 litraa tai tuhansia litroja ja mitä tahansa siltä väliltä. Kaikki harkitaan tapauskohtaisesti, ja päätökset perustuvat tullihenkilöstön tilannearvioon.
– Tuonti korvausta vastaan kavereille määritellään kaupalliseksi, samoin talkooväen juottaminen. Juuri tässä on kaupallisen ja oman tuonnin ero, ei saa ottaa edes omakustannehintaa, Korpi tiivistää.
– Kaikkeen emme voi puuttua, toiminnassa pitää olla tietty kynnys, sillä EU:ssa ihmisillä ja tavaroilla on vapaa liikkuvuus. Siksi emme myöskään voi enää tehdä pistokoeluonteisia tarkastuksia, Korpi huomauttaa.
Käytännössä ainoaksi keinoksi jää puhuttaminen.
– Sen tueksi meillä on tehokas riskianalyysi ja hyvät yhteydet eri maiden viranomaisiin, joista saamme taustatietoa.

Rajua priorisointia

Tullin henkilöstö on kokenut saman minkä niin moni muukin työyhteisö viime vuosina. Valtion tuottavuusohjelman vaikutuksesta tullihenkilökunta on vähentynyt merkittävästi.
– Meillä on varsin rajatut resurssit valvoa alkoholituontia. Useita laivoja tulee satamiin samanaikaisesti, mutta me voimme lähettää miehet vain yhteen. Jos meitä olisi enemmän, voisimme nykyisillä keinoilla valvoa paljon tehokkaammin, Korpi toteaa.
– Nyt joudumme priorisoimaan todella rajusti.
Tullilla on monia velvollisuuksia myös oman tehtävänkentän ulkopuolella, esimerkiksi tullivalvonnan yhteydessä tavattujen etsintäkuulutettujen toimittaminen poliisin haltuun ja varastetun tavaran maastaviennin estäminen. Helsingin satamat ovat yksi merkittävimpiä salakuljetusreittejä Pohjoismaihin.
– Meillä on myös erilaisia asiakaspalvelutehtäviä. Nyt yhtä leimaa joudutaan odottamaan kaksikin tuntia.

Haltuunootopäätös puhuttamalla

Haltuunottopäätöksiä tehdään päivittäin. Korven mukaan yksittäiseltä matkustajalta voi löytyä jopa 1 500 litraa alkoholia.
– Tuodaan satoja litroja väkeviä alkoholeja ja kerrotaan syyksi että käyttää paljon, Korpi puistelee päätään.
Ammattikuljettajana toimiva suomalainen toi lastissaan 400 litraa väkeviä. Kun tämä toistui puolen vuoden päästä, peli oli aika selvä. Samanlaisia juttuja olisi kerrottavana vaikka kuinka.
– Ei kukaan pysty juomaan sellaisia määriä, varsinkaan kun ajaa työkseen, Junnila ja Korpi tuhahtavat.
Meritulissa tehtiin puhutteluja matkustajille vuonna 2010 yhteensä 22 700 kertaa. Luvussa on kaikki tapaukset. Alkoholia otettiin takavarikkoon 54 800 litraa.
– Eniten tuodaan olutta ja viiniä, väkeviä vähän vähemmän. Takavarikoidut tuotteet hävitetään, ellei niitä lunasteta. Lunastaa ne voi maksamalla valmisteverot ja mahdolliset sanktiot.
Joskus osa tuoduista alkoholeista voidaan katsoa tuodun omaan käyttöön, esimerkiksi 200 litraa itselle, 300 litraa myyntiin.

Salakauppa vai salakapakka?

Kaupalliseen käyttöön tuodut alkoholit menevät yleensä salakapakoihin, salakauppoihin, auton peräkontteihin. Osa menee ravintoloihin.
– Suomessa on yhä myös perinteistä lestinheittoa, Junnila muistuttaa.
Tulevaisuus riippuu tullimiesten mukaan pitkälti hintakehityksestä. Kokonaan verotonta kaupallista tuontia tuskin saadaan kitkettyä koskaan.
– Riippuu paljon veropolitiikasta, kun verot Suomessa nousee, tuontikin nousee. Myös Baltian maiden ja Saksan hintojen kehitys vaikuttaa. Jotkut vaivautuvat tuomaan euron viinipulloja Espanjasta asti, Junnila sanoo.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *-merkillä.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <strong> <em>