Parsaviljelijäemäntä  Virpi Karlssonilla ja  hänen miehellään Tagella on Gottbyn kylässä Jomalan kunnassa  viiden hehtaarin parsaviljelmä.
Parsaviljelijäemäntä Virpi Karlssonilla ja hänen miehellään Tagella on Gottbyn kylässä Jomalan kunnassa viiden hehtaarin parsaviljelmä.

Ahvenanmaan monipuolinen ruoka-aitta – ruokasektorin talous kasvussa

Kun merenkulku ja palvelusektori sakkaavat, Ahvenanmaan talous saa vahvaa vetoapua maatiloilta. Saarimaakunnan raaka-aineet ja ruokajalosteet käyvät hyvin kaupaksi myös Manner-Suomessa.

– Suomalaisten omenankasvattajien yhteinen
tavoite on kasvattaa bisnestämme nimenomaan
ulkomaalaisten omenien markkinaosuudesta,
Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström
sanoo.

Ahvenanmaan talous on perinteisesti nojannut merenkulkuun ja palvelusektoriin. Koronakriisi onkin tuonut täydellisen talousmyrskyn saarimaakuntaan. Ruotsinlaivojen ongelmat ovat romahduttaneet turismin ja ne laivat, jotka ovat liikenteessä, ajavat minimimiehistöillä.

– Ruokasektori on varsin iso ja työllistää paljon ihmisiä. Olemme kaikki ylpeitä omista maatiloistamme, teurastamostamme, meijeristämme ja kolmesta isosta leipomosta, Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström sanoo.

Maatilojen sukupolvenvaihdos on Löfströmin mukaan onnistunut mainiosti ja nyt monia maatiloja johtaa alle 40-vuotias yrittäjä.

– Monet ahvenanmaalaiset maatilat ovat saaneet uuden yrittäjäsukupolven. On ollut hienoa nähdä, miten nuoret investoivat ja kehittävät maatilojaan.

Hedelmäkaupalla menee hyvin

Ahvenanmaalla kasvatetaan kausivaihteluista riippuen 70–75 prosenttia Suomessa myytävistä kotimaisista omenista.

– Ahvenanmaa on luonnollinen paikka kasvattaa omenia, koska meri lämmittää omenatarhojamme pitkälle syksyyn, Löfström kuvailee.

Grannasin omenatilan Jan Mattsson on
investoinut vähähappisiin omenavarastoihin ja
tuoremehujen tuotantoon.

– On kuitenkin tärkeää muistaa, että vain kymmenen prosenttia Suomessa myytävistä omenista on kasvatettu kotimaassa. Ahvenanmaan omenankasvattajat eivät kilpaile mannersuomalaisten omenankasvattajien kanssa, vaan meidän yhteinen tavoitteemme on kasvattaa bisnestämme nimenomaan ulkomaalaisten omenoiden markkinaosuudesta.

Omenanviljely on edellyttänyt maatiloilta viime vuosina suuria investointeja. Vähähappinen omenavarasto on investointina kallis, mutta syksyllä poimittu omena säilyy sen ansiosta myyntikunnossa jopa maalis–huhtikuulle asti. Vähähappisia omenavarastoja onkin Ahvenanmaalla jo kuudella tilalla.

Saarimaakunnassa jalostetaan omenia myös tuoremehuksi. Idea mehutuotannosta syntyi joitakin vuosia sitten, kun halla yllätti omenatilat juuri kukinnan aikaan ja vaurioitti omenoiden ulkonäköä.

Nykyisin noin kymmenesosa Västanträskin kylässä sijaitsevan Grannasin tilan omenista luokitellaan kakkosluokan teollisuushedelmiksi ja ne puristetaan mehuksi. Tuoremehua myydään kaupoissa Ahvenanmaan lisäksi koko Manner-Suomen alueella.

Omenista tehdään myös artesaanisiidereitä ja makujen kylän, Smakbyn lähellä toimiva Ålands Distillery tuottaa omenabrandya, omenalikööriä ja omenaviiniä.

– Omenien käyttöä kokeillaan erilaisissa resepteissä. Täällä riittää omenia, joten ne ovat hyvä raaka-aine erilaisille alkoholijuomille, Ålands Distilleryn Viktor Falander sanoo.

Vanha merenpohja sopii parsalle

Paikallinen osuuskunta Ålands Trädgårdshall toimii viljelijöiden tukena ja osuuskunnan omistavat yhdessä noin 120 ahvenanmaalaista viljelijää. Osuuskunta toimittaa hedelmiä, vihanneksia ja juureksia keskusliikkeiden kautta kauppoihin kaikkialle Suomeen.

Ahvenanmaalla kasvatetaan Suomessa
myytävistä kotimaisista parsoista
noin 60 prosenttia.

– Vihannekset kasvavat erinomaisesti Ahvenanmaan maaperässä. Esimerkiksi Suomessa myytävistä kotimaisista sipuleista kasvaa Ahvenanmaan mullassa noin kolmannes, Ålands Trädgårdshallin toimitusjohtaja Tord Sarling laskee.

Ahvenanmaalla kasvatetaan Suomessa myytävistä kotimaisista parsoista Sarlingin mukaan noin 60 prosenttia. Kasvattajia on Manner-Suomessa vain muutama ja Ahvenanmaallakin tuotantoa on käytännössä vain yhdellä maatilalla, jonka parsoista yli 90 prosenttia viedään manner-Suomeen.

– Olemme kokeilleet kasvattaa melkein kaikkea mahdollista, mutta nyt keskitymme parsaan. Keräämme niitä juuri alkaneella kaudella viiden hehtaarin alueelta, parsaviljelijä Virpi Karlsson kertoo.

Tänä vuonna Virpi ja Tage Karlssonin parsaviljelmä Gottbyn kylässä Jomalan kunnassa laajenee 3,5 hehtaarilla.

Ahvenanmaa on vihannesten viljelyyn Karlssonin mukaan mainiota seutua, sillä sää on usein aurinkoinen ja parsalle sopii vanha merenpohja, jossa on korkea hiekkapitoisuus. Kasvatuksessa parsa on varsin vaativa ja sesonkiaikana se työllistää maatilan väen ympäri vuorokauden. Parsaa nostetaan toukokuun puolivälistä aina juhannukseen saakka.

– Parsa onkin ollut alun perin rantakasvi. Monilla 30–40 vuotta vanhoilla kotipihoilla parsa kukkii koristekasvina, eivätkä asukkaat ole ymmärtäneet, että kyseessä on syötävä kasvi, hän sanoo.

Kotimaiset aprikoosit ovat tulossa

Jos omenien kasvatuksessa ahvenanmaalaiset ovat jo pitkään olleet vahvoja, päärynät ovat vasta tavoittelemassa markkinaosuuttaan.

– Kotimainen päärynä on kasvava ala, ja monella tilalla viljely on vielä pienimuotoista. Toimimme aivan päärynän menestysvyöhykkeen pohjoisrajalla. Päärynän kasvatukseen on panostettu kuitenkin jo 5–10 vuotta ja nyt uskotaan, että saamme syksyllä ensimmäisen hyvän sadon, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki sanoo.

– Ahvenanmaalla tuotantoa on laajennettu ja sieltä saadaan manner-Suomeen 60–70 prosenttia kauppoihin tulevista kotimaisista päärynöistä.

Kotimaiselle luumulle olisi myös kysyntää ja parhaillaan tehdään lajiketestausta ja koekasvatusta. Tänä syksynä tulevat kauppoihin ensimmäiset kotimaiset luumut.

– Tulevaisuudessa odotetaan kauppoihin myös kotimaisia aprikooseja. Parhaillaan tutkitaan, mikä lajike kestää tällä menestysvyöhykkeen alueella. Kasvinjalostuksella on myös tässä sanansa sanottavanaan.

Ilomäki arvioikin, että kotimaisia aprikooseja saadaan kauppoihin ehkäpä jo viiden vuoden kuluttua.

Meijerituotteiden myynti kasvussa

Ahvenanmaan suurimman meijerin, Ålands Mejerietin myynti Manner-Suomeen on viimeisten seitsemän vuoden aikana nelinkertaistunut. Vuositasolla myynti on noin 700 000 kiloa.

– Ahvenanmaan meijerin tuotteita, juustoja ja jogurtteja on myynnissä kaikissa kaupan keskusliikkeissä. Meillä on tuotannossa myös kauppojen omia merkkejä, Ålands Mejerietin myyntipäällikkö Thomas Hackman kertoo.

– Ahvenanmaan juustojen salaisuus piilee pitkissä perinteissä. Ahvenanmaalla on tehty juustoja jo 1500-luvulta alkaen ja niitä vietiin aina Tukholman hoviin saakka. Ålands Mejerietkin täyttää ensi vuonna jo 100 vuotta, saman verran kuin Ahvenanmaan itsehallinto.

Osansa juustojen makuun antavat myös kalkkipitoisilla niityillä kukkia ja ruohoa syövät lehmät.

– Maito on tuoretavaraa ja kaikki meidän maidontuottajamme sijaitsevat korkeintaan 25 km päässä meijeristämme. Tuoreus onkin maidossa se kaikkein tärkein tekijä, Hackman sanoo.

Juustojen ohella myös Ahvenanmaan jogurtit ovat menestyneet Manner-Suomessa. Erityisen hyvin on otettu vastaan Lakritsijogurtti. Makujogurttien sarja kasvaa ensi lokakuussa, joulun alla, kun kauppoihin tulee Piparkakkujogurtti.

Sipsejä Manner-Suomeen rekkakaupalla

Joka päivä, viikonloput mukaan laskien, Manner-Suomeen tuodaan Ahvenanmaalta kymmenen rekkavaunullista sipsejä. Ennätyspäivänä rekkoja matkasi mantereelle peräti 16.

– Ihmiset istuvat nyt kotona karanteenissa ja ravintolat ovat kiinni, joten sipsikauppa käy hyvin. Ahvenanmaan sipsibisnes onkin kasvanut erittäin hyvin, Löfström kertoo.

Sipsejä on valmistettu Haraldsbyn tehtaalla jo vuodesta 1969.

Suomen suosituimman sipsibrändin, Taffelin tuotanto päätyy suurimmaksi osaksi suomalaisten suihin. Pieni osa tuotannosta myydään Viroon.

Sipsitehdas on tuottanut Taffel-perunalastuja ahvenanmaalaisista perunoista jo 1970-luvulta saakka. Ja jo ennen koronaa Ahvenanmaalla valmistui yli puolet Suomessa myytävistä sipseistä.

Perunanviljely onkin Ahvenanmaan tärkeimpiä elinkeinoja ja käytännössä lähes kaikki saarimaakunnassa tuotetut perunat käytetään Taffel-tehtaan tuotannossa. Eivätkä ne silti riitä, perunaa tuodaan myös Manner-Suomesta ja Euroopasta. Sipsien lisäksi tehtaalla valmistetaan myös muita perunatuotteita. Perunaa kuluukin vuositasolla lähes 30 miljoonaa kiloa.

Tutustu Ahvenanmaan ruokatuotantoon: Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlat 17.–19. syyskuuta 2021.

Julkaistu Aromissa 6/21.

Sulje mainos Tilaa Aromi