Ajanpuute piinaa suomalaisia lounastajia

Lounaasta ei tingitty poikkeustilan takia, mutta kiireen takia se jätetään väliin, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Ekologisuus ja yhteisöllisyys eivät vaikuta merkittävästi lounaan ja lounaspaikan valinnassa.

Unileverin ja Knorrin teettämän tutkimuksen mukaan enemmistö vastaajista eli noin 60 prosenttia kertoo syövänsä lounasta työpäivänsä aikana. Kuitenkin 40 prosenttia kertoi, ettei heillä ole mahdollisuutta syödä rauhallisesti lounastaan: joko he syövät sen työtä tehden tai satunnaisesti ja näistä viisi prosenttia ilmoitti jättäneensä lounaan väliin poikkeuskeväänä. Ajanpuute on yleisin syy jättää lounas väliin. Vuorotyö vaikuttaa myös lounaan välttämiseen.

Edullisemman lounaan pyrkii syömään 43 prosenttia ja lähes sama määrä, 44 prosenttia ilmoittaa tavoitteekseen syödä ravitseva ja monipuolinen lounas.

Eväitä syö lounaalla enemmistö. 49 prosenttia kertoi kokkaavansa itse lounaan. Töissä syödäänkin pääosin joko itse tai perheenjäsenen valmistama lounas. Poikkeustilanne ja etätyöt ovat vaikuttaneet lounastottumuksiin. Työpäivän pituus ei vaikuta eväiden syömiseen, mutta vuorotyö ja julkisella sektorilla työskentely lisäävät eväiden syöntiä. Naiset jättävät lounaan ravintolassa tai ruokalassa väliin herkemmin kuin miehet.

Lounasravintoloissa käy 28 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Enemmistönä on kokopäiväisesti päivätyössä käyvä väki. Julkisella sektorilla työskentelevät lounastavat hivenen ahkerammin ruokaloissa kuin yksityisen sektorin työntekijät.

Tehokasta ja taloudellista

Lounasruokailussa eniten kiinnitetään huomiota taloudellisuuteen. Naiset ovat tarkempia kuin miehet. Samoin päivä- ja vuorotyössä työskentelevät kiinnittävät huomiota kustannuksiin. Naisilla valintaan vaikuttavat omat mieltymykset enemmän kuin miehillä. Lounas-edun ulkopuolella oleville taloudellisuus on tärkeää. Heidän valintaansa vaikuttavat myös työpaikan sijainti, omat mieltymykset ja terveellisyys.

Helppous, laatu, työpaikan sijainti ja omat mieltymykset korostuvat useimpien lounastajien valinnoissa. Mitä joustavampi on työaika, sitä enemmän kiinnitetään huomiota lounasruokailun helppouteen ja sitä enemmän myös työpaikan sijainti vaikuttaa valintaan.

Lounasruuan valintaan vaikuttavat selkeästi myös lounaan herkullisuus ja terveellisyys. Myös nopeus on merkittävä tekijä valinnassa. Sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden vaikutus lounaalla käymiseen on lähes olematon, samoin ekologisuuden.

Liharuokia ilmoitti suosivansa 16 prosenttia ja kasvisruuan kertoi valitsevansa 11 prosenttia vastaajista. Iällä, sukupuolella tai maantieteellisellä sijainnilla ei ollut kovin merkittävää eroa vastauksissa.

Kasvisruuan lisäämisen syyksi tulevaisuudessa vaikuttaa halu syödä terveellisemmin. Työtapa tai työpäivien kesto ei juuri vaikuta vastaajien mielipiteeseen. Kasvisruuat koetaan myös nykyistä edullisemmaksi ja herkullisemmaksi. Ystävän tai lähipiirin suosittelulla ei ole vaikutusta kasvisruuan lisäämiseen. Melko todennäköisesti kasvisruokailua aikoo lisätä lähes puolet vastaajista. Naiset ovat hivenen valmiimpia lisäämään kasvisruokailua kuin miehet. Miehet panostavat laatuun ja liharuokiin.

Julkaistu Aromissa 3/21.

Sulje mainos Tilaa Aromi