Hotelli Gustavelundissa Business Finlandin kehitysrahoitusta käytettiin uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen kuluttaja-asiakkaille.
Hotelli Gustavelundissa Business Finlandin kehitysrahoitusta käytettiin uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen kuluttaja-asiakkaille.

Aromi selvitti: näin kehitysrahoitus auttoi ravintolayrittäjiä

Business Finlandin tuki soveltui huonosti kassakriisistä kärsineiden ravintoloiden tukemiseen, sillä koko organisaatio on luotu liiketoiminnan kehittämistä edistämään. Siitä huolimatta majoitus- ja ravitsemisala oli toiseksi aktiivisin tuen hakija heti kaupan alan jälkeen.

Covid-19-pandemiasta johtuvia tulonmenetyksiä kompensoitiin yrityksille usealla erilaisella tukimenettelyllä. Ensimmäinen ja eniten huomiota herättänyt hanke oli Business Finlandin kautta jaettu Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa, jossa maksimirahoitus oli 100 000 euroa. Business Finlandin tuen hakuaika alkoi 19.3. ja päättyi 8.6.2020.

Suurempiin tukisummin päästiin Valtiokonttorin hallinnoimalla kustannustuella, jonka ensimmäinen hakukierros käytiin viime vuoden heinä–elokuussa.

Ravitsemisliiketoimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä voimakkaasti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi 4.4.–31.5.2020 väliseksi ajaksi. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään vaikutuksia. Tukirahoja maksettiin ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen kautta.

Lisäksi kunnat myönsivät yksinyrittäjätukea sellaisilla toimialoilla operoiville yksinyrittäjille, joilla liikevaihto oli laskenut merkittävästi 16.3.–31.8. välisenä aikana.

Kustannustuen toinen hakukierros päättyi 26.2. Helmikuun 11:nteen mennessä tukea oli maksettu kaikkiaan 115 miljoonaa euroa.

Business Finlandin tukea haettiin sekä esiselvityksiin että varsinaisiin kehityshankkeisiin. Myönnetyistä tuista mara-ala sai viidenneksi eniten tukea, yhteensä 35,6 miljoonaa euroa. Kaikkiaan BF myönsi kehitysrahoitusta 587 miljoonan euron edestä.

Business Finlandin analyysin mukaan yleisin syy kielteiseen rahoituspäätökseen on ollut yrityksen taloudellinen tilanne ennen koronakriisiä. Taloudellinen tilanne on ollut kielteisen rahoituspäätöksen perusteena 42 prosentissa hakemuksista. BF:n kehitysrahoitusta ei myönnetty myöskään toiminimiyrityksille.

Yleisin syy kielteiseen rahoituspäätökseen on ollut yrityksen taloudellinen tilanne ennen koronakriisiä.”

Lounaspaketteja kotiinkuljetuksella

Järvenpäässä sijaitsevia Herkkupaja Primulaa ja Herkkupaja Ainoa pyörittävä Prännin Juhlat oy sai Business Finlandin kehitysrahoitusta 10 000 euroa. Ravintoloitsija Ulla Ceder kertoo, että he loivat tuen avulla lounaspakettien ulosmyyntipalvelun.

– Paketteja kuljetettiin asiakkaille pari kertaa viikossa. Täysin ilman lomautuksia ei selvitty, mutta ne olivat vain osa-aikaisia. Keittiö teki ruokia ja pakkasi niitä, ja minä ja salin väki kuljetimme tilauksia asiakkaille, eli lähinnä perheille tai yksittäisille asiakkaille. Ravintoloiden avauduttua toiminta suurelta osin lakkasi, mutta muutama iäkkäämpi asiakas haluaa niitä edelleen, ja kuljettaminen on nykyään minun hommani.

Napolilaista pitsaa terassille

Gustavelundin kokki Ed Dabbs paistaa
napolilaisia pitsoja Valorianin kaasu-uunissa.

Hotelli Gustavelund Tuusulassa haki Business Finlandilta kehitysrahoitusta myynnin rakenteen muuttamiseksi paremmin kuluttaja- asiakkaille sopivaksi.

– Gustavelundin liiketoiminta oli aiemmin perustunut lähes yksinomaan ryhmien kokoontumisiin. Yrityksen fyysiset puitteet, tuotteet, palvelut ja prosessit perustuivat ryhmäkaupalle, joka loppui kuin seinään koronan takia.

BF-tukiprojektin suunnittelutyö sisälsi kuluttaja-asiakkaille suunnattuja uusia tuotteita, take away -myyntiin soveltuvia tuotteita ja prosesseja. Tuotantotilat ja -laitteet suunniteltiin ja kehitettiin palvelemaan uutta liiketoimintastrategiaa. Ruokatuotetta kehitettiin nykytilanteeseen soveltuvaksi ja mahdollisten uusien rajoitusten ilmaantuessa kehitystyötä on mahdollista jatkaa edelleen. Projektissa suunniteltiin myös kotiinkuljetuspalvelua, mutta sen todettiin olevan kustannustehotonta harvaan asutulla seudulla; paikan päältä noudettuna take away -annosten myyminen ja palveluprosessi osoittautuivat toimiviksi.

Tuotantotilat ja -laitteet suunniteltiin ja kehitettiin palvelemaan uutta liiketoiminta-strategiaa.”

Majoitustoimintojen osalta projektissa suunniteltiin erityisesti kodinomaisten majoituspalvelujen myymistä, tilojen markkinointia toimistohotellina sekä majoituskauppaa työmatkustajille.

– Tapahtumatoiminnan osalta olemme suunnitelleet ja toteuttaneet lähinnä lähialueen kuluttaja-asiakkaille suunnattuja teematapahtumia, jotka ovat toimineet korona-ajan rajoitusten puitteissa hyvin. Olemme kehittäneet ja myyneet korona-aikana muun muassa SUP-lautailupalveluja, pyöräretkiä, miniristeilyjä ja tennistä. Yrityksen riskinsietokyky parantui oleellisesti projektin myötä.

– Haimme suoraan sataa tuhatta euroa kehitysrahaa, ja se myös saatiin, toimitusjohtaja Antti Ropponen kertoo.

Gustavelund ei käyttänyt apunaan konsulttia, vaan hakemus tehtiin täysin omin voimin.

– Suunnittelu- ja kehittämistyötä on tehty alihankintana ja omin voimin. Olisi ollut hienoa, että tuella olisi voinut maksaa vaikka energialaskuja, henkilöstökustannuksia tai muita liiketoiminnan kuluja, joihin olisimme kipeimmin rahaa tarvinneet. Esiselvitykseen ei ollut tarvetta, sillä liiketoiminnan kehitys on meillä jatkuvaa, ja koronantorjuntasuunnitelmat olivat jo alkaneet. Ravintolaan kehitettiin napolilaiseen pitsaan perustuva palvelutuote, joka veti kesäaikaan varsin hyvin.

– Ihmiset uskalsivat tulla terassille, sillä siellä ei tarvinnut istua kylki kyljessä, ja pitsoja myytiin jopa enemmän kuin oluttuoppeja.

Ropposen mukaan kesällä päästiin kohtuullisin tappioin, mutta heti kun rajoitukset kiristyivät ja säät viilenivät, tappiot kasvoivat.

– Kaikki tekevät tällä hetkellä vajaita tunteja ja irtisanomisiakin piti tehdä, mutta ilman näitä tukia olisimme jo menneet nurin. Kiinteät kustannukset ovat niin suuria.

Leipätiski ruokakauppaan

Cafe Pepé pyörittää kolmea lounasravintolaa Joensuussa. Toimitusjohtaja Mikko Korhonen kertoo, että yritys sai Busines Finlandilta hakemansa 10 000 euroa take away -myynnin ja Local bread -leipämyymälän konseptin kehittämiseen.

– Local bread on pieni leipämyymälä Joensuun keskustan Citymarketin käytävällä. Myymme sielllä ravintolamme oman leipurin tekemää hapanjuuriruisleipää. Juuri on isoäitini peruja ja yli sata vuotta vanha. Samaa leipää on ruvennut käyttämään myös paikallinen à la carte -ravintola Filipof. Take away -myynti sai uutta potkua Lounastajan lounaslistojen suunnittelutyökalun käytöstä, jonka avulla pystyimme virtaviivaistamaan lounasmenuja entistä fiksummiksi.

Cafe Pepén lounaita on myynnissä Citymarketin kylmäaltaissa sekä ravintolan omassa kylmäkaapissa. Lounasannokset pakattiin Fredmanin kalvopakkausastioihin, joissa annokset pystyttiin myös lämmittämään.

Kevään sulun aikaan koko Cafe Pepén henkilökunta oli lomautettuna, mutta kesäksi saatiin kaikki yhtä kokkia lukuunottamatta takaisin töihin.

Kustannustuki suosi suuria

Kustannustuen ensimmäisellä kierroksella ravitsemisalalle myönnettiin tukea yhteensä runsaat 5,8 miljoonaa euroa, kun koko jaettu summa oli vajaat 124 miljoonaa euroa. Ravitsemisalalla tukea sai 237 yritystä, mikä oli 17 prosenttia hakeneista. Kaikista hakijoista myönteisen päätöksen sai 3 478 yritystä, mikä oli 27 prosenttia hakeneista.

Valtiokonttorin raportissa kerrotaan, että suurin osa hylätyistä kustannustukihakemuksista hylättiin, koska maksettava summa olisi jäänyt alle 2 000 euron. Lain mukaan pienin maksettava tuki on 2 000 euroa.

Tästä syystä tukea saaneiden osuus kasvoi suurissa yrityksissä: alle kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä tuki myönnettiin vain 15 prosentille, kun taas yli 250 henkeä työllistävistä tukea saivat kaikki hakeneet.

Osa hakemuksista puolestaan hylättiin siksi, että tukea hakevan yrityksen toimiala ei asetuksen mukaan kuulunut tuen piiriin, eivätkä nämä yritykset olleet esittäneet perusteluja hakemukselleen. Jos yrityksen toimiala ei asetuksen mukaan kuulu tuen piiriin, tuki voidaan lain mukaan myöntää vain yrityksen osoittamista erityisen painavista, koronapandemiaan liittyvistä syistä.

Osa tukea hakeneista yrityksistä oli saanut tukea muulta taholta. Lain mukaan osa muiden toimijoiden maksamista tuista vähennetään kustannustuesta, jolloin kustannustukea ei välttämättä jää maksettavaksi. Osassa hakemuksia korvausta oli haettu sellaisten kulujen perusteella, jotka eivät lain mukaan ole korvattavia kiinteitä kuluja.

Alueellisesti suurin osa tuesta meni Uudellemaalle, josta tuli määrällisesti eniten hakemuksia. Yritysten lukumäärään suhteutettuna suurinta haku oli Lapissa, jota matkailun tyrehtyminen oli piiskannut ankarimmin.

Kustannustuen maksimimäärä oli ensimmäisellä hakukierroksella puoli miljoonaa euroa, ja sen sai kaksi yritystä, Compass Group FS Finland oy ja Sodexo oy. Molemmat toimivat henkilöstöravintola-alalla, ja niillä on useita toimipisteitä eri puolilla maata. Vielä suurempaan tukimäärään pääsi Antell-yhtiöt kokonaisuudessaan, mutta koska sen liiketoiminta on jaettu alueellisiin osakeyhtiöihin, ne eivät nouse aivan listan kärkeen. Antellin seitsemän alueellista osakeyhtiötä saivat tukea yhteensä runsaat 640 000 euroa.

Julkaistu Aromissa 3/21.

Sulje mainos Tilaa Aromi