Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivälle ulkona syöminen on riski

Ärtyvän suolen oireyhtymä vaivaa yhä useampaa suomalaista. Duodecimin terveyskirjaston mukaan vaivasta kärsii jopa kymmenen prosenttia suomalaisista ja naisilla se on yleisempi kuin miehillä. Kyseessä on toiminnallinen suolistovaiva, jota ei voida laboratoriotestein varmentaa.

Nyrkkisääntö! Suosi Kaukoidän ja
vältä Välimeren keittiötä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on kiusallinen sairaus, sillä sille ei ole parantavaa hoitoa, vaan pyrkimys on ainoastaan oireiden vähentämiseen. Sitä kutsutaankin enemmän ominaisuudeksi kuin sairaudeksi. Se diagnosoidaan sulkemalla pois muita vastaavia oireita aiheuttavia sairauksia. Ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee vatsan turpoamisena ja eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna sekä ummetuksena tai ripulina. Osalla vaivasta kärsiviä suolikaasua muodostuu tavallista enemmän.

Ärtyvän suolen oireyhtymää kutsutaan usein lyhenteellä IBS, englanninkielisen irritable bowel syndrome -termin mukaan. Helpoksi diagnosointia ei tee sekään, että IBS:ää sairastavilla voi olla myös muita vatsavaivoja, kuten närästystä, refluksivaivoja tai keliakiaa.

Ruokavaliosta apua

Vatsavaivoja voi helpottaa välttämällä niin sanottuja Fodmap-hiilihydraatteja eli imeytymättömiä hiilihydraatteja. Fodmap tulee sanoista Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides And Polyols, ja ne tarkoittavat lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka eivät imeydy ohutsuolessa vaan fermentoituvat paksusuolessa bakteerien avulla. Fermentoituminen tuottaa elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja, mutta sivutuotteena syntyy metaania ja rikkiyhdisteitä.

Toisin kuin keliakiassa potilas voi itse aloittaa ruokavaliokokeilut, mutta koska Fodmap-hiilihydraatteja on hyvin monissa ruoka-aineissa, kaikista ei kannata pyrkiä kerralla eroon.

IBS ei ole yhtä kohtalokas kuin vaikkapa pähkinäallergia, jossa altistus voi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan anafylaktisen sokin, vaan henkilö voi syödä joitakin Fodmap-hiilihydraatteja päivän aikana ilman oireita. Ratkaisevaa on kokonaismäärä.

IBS:ää sairastava ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo, että hän itse voi syödä jonkin verran vehnää, mutta ei paljon.

– Minä olen juuri se ärsyttävä tyyppi, joka tilaa gluteenittoman pitsan, mutta syö tyytyväisenä suklaakakkua jälkiruuaksi. Tunnen kuitenkin suolistoni toiminnan paremmin kuin tarjoilija, ja tiedän mitä se kestää. Toisaalta se tekee aina vaikutuksen, jos henkilökunta tietää mistä on kysymys ja osaa toimia hienovaraisesti.

Ruokavalio on aina yksilöllinen. Harvan tarvitsee vältellä kaikkia Fodmap-yhdisteitä sisältäviä ruokia. Joku voi esimerkiksi olla herkkä omenien ja päärynöiden sorbitolille, mutta sietää kuitenkin hyvin kukkakaalien ja sienien mannitolia.

Ravintoloissa tunnetaan huonosti

Putkonen sanookin, että ravintolassa syöminen ei ole ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivälle mahdotonta, mutta usein se on varsin haasteellista.

– Ruokalistoista näkyy, ettei asiaa ole mietitty lainkaan. Tietenkään ei sovi yleistää, ja tiedän, että esimerkiksi jotkut ovat lähettäneet listoja etukäteen fine dining -ravintoloille ja saaneet erinomaista ruokaa, mutta arkiruokailu on usein hankalaa.

Putkosen mukaan kiusallisinta ravintoloissa on joutua selvittämään tarjoilijalle sairaushistoriaansa ja suolistonsa toimintaa, ja siksi moni IBS:stä kärsivä välttelee ravintoloita.

– Harva lounas on sen väärti, että haluaisi ottaa kolmen päivän vatsakivut tai käydä aamulla seitsemän kertaa vessassa, ennen kuin voi lähteä töihin.

Putkonen harmittelee, että ravintolat eivät ole vielä oikein ottaneet asiaa tosissaan, sillä asiakaspotentiaalia on runsaasti.

– IBS-vaivaiset ovat hyvin lojaaleja asiakkaita. Jos jossakin paikassa ruokailusta selviää ilman vatsakipuja, sinne tullaan taatusti uudestaan, ja hyvää sanomaa levitetään mielellään eteenpäin.

Tärkeintä Putkosen mielestä olisi saada tietoa lounasravintoloille, sillä niissä käydään säännöllisesti.

– Ravintolalla on erittäin hyvä mahdollisuus vaikuttaa asiakkaan koko päivän tai jopa viikon kulkuun.

Suomessa yksikään ravintola ei ole vielä julistautunut Fodmap-vapaaksi vyöhykkeeksi, mutta hankkeita on jo meneillään. Samoin cateringpuolella on toteutettu Fodmap-menuja. Helsinkiläinen Hima&Sali-ravintola tarjoaa lounaslistallaan joka päivä yhden Fodmap-vaihtoehdon, joka on samalla gluteeniton ja usein laktoositon.

Sipulia kaikkialla

Sipulin korvikkeena! Lipstikka, soija,
aurinkokuivattu tomaatti, oliivi, miso.

Hankalin vältettävistä raaka-aineista on sipuli, jota käytetään useimmissa skandinaavisen keittiön lämpimissä ruokalajeissa.

– Klassisissa kastikkeissa on lähes aina sipulia, ja usein se vielä piiloutuu niin, ettei asiakas voi sitä lautasellakaan siirtää sivuun.

Asiaa ei helpota sekään, että sipuli opetetaan ammattikoulutuksessa pilkkomaan mahdollisimman pieneksi. Pitkässä kypsennyksessä maut sekoittuvat, eikä asiakas voi syödessäkään olla aivan varma, oliko ruuassa käytetty sipulia vai ei.

Vaikeita ovat myös niin sanotut ravintolajuurekset maa-artisokka, kaurajuuri ja mustajuuri, jotka sisältävät runsaasti inuliinia.

– Nämä eivät ole pelkästään IBS-potilaiden ongelma, vaan olen kuullut monen tervevatsaisenkin valittavan, että vatsa on mennyt maa-artisokkakeitosta sekaisin.

Helpoiten IBS:stä kärsivä voi ruokailla salaattibuffetissa, jossa raaka-aineet ovat omissa kulhoissaan. Kasvisravintolat eivät useinkaan tuota helpotusta, sillä Fodmap-hiilihydraatteja on monissa vegetaristien suosimissa proteiinilähteissä, kuten linsseissä, pavuissa sekä herneissä. Omena on hedelmistä pahimmasta päästä, samoin kuin päärynä.

Paljon sallittuja raaka-aineita

Vaikka vältettäviä raaka-aineita on paljon, on sallittuja vielä enemmän, ja kun mukaan otetaan rajoitetusti käytettävät ainekset, on mahdollisuuksia hyvinkin monipuoliseen ruokavalioon.

Ravintolan kannalta on helpottavaa, että jokaiselle sairaudelle ei tarvitse tehdä eri ruokia, vaan jos Fodmap-lista tehdään gluteenittomana, se soveltuu myös keliaakikoille.

– Laktoosikin kuuluu Fodmap-hiilihydraatteihin, mutta ravintoloissa se ei ole enää mikään ongelma, sillä käytännössä kaikki ruokalajit tehdään vähintään vähälaktoosisiksi.

Yrteillä ja chilillä on vatsaa rauhoittava vaikutus.

Helpoiten IBS:ää sairastava selviää suosimalla tiettyjä ruokakulttuureja, kuten kaukoidän keittiöitä, sillä niissä käytetään vähän vehnää. Sen sijaan Välimeren alueen keittiöissä vehnä on keskeisessä roolissa, joten niitä on syytä välttää.

– Fodmap-rajoituksin on mahdollista tehdä muun muassa meksikolaista, intialaista, japanilaista, thaimaalaista tai suomalaista keittiötä.

Ilman sipuliakin ruokaan saadaan umamia esimerkiksi lipstikasta tai soijasta, samoin voi käyttää vaikkapa aurinkokuivattua tomaattia, oliiveja tai misoa.

Mausteiden käyttöä vältetään usein aivan turhaan, sillä monilla mausteilla on vatsaa rauhoittava vaikutus. Esimerkiksi mahakatkerot perustuvat nimenomaan erilaisiin yrtteihin, ja vaikkapa chili lamaannuttaa hermoja.

Lääkettä ei vielä ole

IBS:ään ei ole ainakaan vielä toimivia lääkkeitä, eli sellaista pilleriä ei ole, jonka napattuaan voisi syödä mitä tahansa. Luontaistuotekaupoissa ja apteekeissa myytävä alfagalaktosidaasi-entsyymi auttaa joidenkin raaka-aineiden, kuten kaalin, herneiden ja rukiin pilkkoutumiseen.

– Kaali ei muutenkaan ole pahin mahdollinen, kunhan sitä ei syödä liikaa.

IBS:n lääkehoitoa tutkitaan kuitenkin koko ajan, sillä sairaus on siksi yleinen. Tulokset eivät ole olleet hääppöisiä, ja kaksoissokkotesteissä varsinkin vaste lumelääkkeisiin on ollut merkittävä.

– IBS on tosi monimutkainen neurologinen sairaus, jossa on aivo-suolistoyhteys, eikä sitä millään nappulalla ratkaista, Putkonen sanoo.

Vältettäviä

• Sipulikasvit

• Omena, päärynä, luumu

• Aprikoosi, kirsikka, vesimeloni

• Kaali, kukkakaali

• Parsa

• Sienet

• Maa-artisokka

• Kaurajuuri

• Mustajuuri

• Linssi

• Palkokasvit: pavut ja herneet

• Viljatuotteet: vehnä, ruis ja ohra

• Laktoosia sisältävät tuotteet

• Hunaja

• Ksylitolia, sorbitolia, mannitolia ja maltitolia sisältävät tuotteet

• Prebiootit, kuten inuliini ja frukto-oligosakkaridit, esimerkiksi vatsajugurtit ja terveysjuomat

Suosi näitä

• Riisi

• Kaura

• Peruna

• Hirssi

• Tattari

• Kvinoa

• Speltti

• Kurkku

• Tomaatti

• Lehti- ym. salaattikasvit

• Paprika• Porkkana

• Kesäkurpitsa

• Munakoiso

• Kurpitsa

• Vihreät pavut

• Kiinankaali

• Marjat: mustaherukat

• Sitrushedelmät

• Banaani

• Kiivi

• Viinirypäleet

• Hunaja- ja cantaloupe-meloni

• Pähkinä paitsi ei pistaasi- ja cashewpähkinät

• Siemenet

• Laktoosittomat maitotuotteet

• Kypsytetyt juustot

• Rasvat

• Proteiininlähteet kuten liha, kala, kananmunat ja äyriäiset

• Tofu ja tempeh

 

Lähteet: hyvävatsa.fi ja haastateltavat

Julkaistu Aromissa 9/20.

Sulje mainos Tilaa Aromi