Mika Halmesmäki aloitti työuransa Keskolla jo lankapuhelinten kaudella. Silloin konsernin sisäisissä puheluissa soittajan sukunimi näkyi pöytäpuhelimen näytöllä. Puhelun vastaanottaja ei tiennyt, kumpi Halmesmäki soittaa: rauta- ja maatalousryhmän logistiikkasuunnittelijana aloittanut nuori insinööri Mika Halmesmäki vai Keskon erikoistavarakaupan johtaja ja sittemmin koko konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki.

Miehet ovat sukulaisia, mutta sukupuussa eri oksilla.

– En tuntenut Mattia, ennen kuin aloitin Keskolla, Mika Halmesmäki sanoo.

Hänen K-uransa alkoi jo opiskeluaikaisina ilta- ja viikonlopputöinä Jyväskylän tukkuvarastossa. Valmistuttuaan insinööriksi 20 vuotta sitten hän aloitti Helsingissä Keskon rauta- ja maatalouspuolen logistiikassa. Kun Kespro perustettiin vuonna 2000, hän siirtyi sinne logistiikkapäälliköksi.

Halmesmäki ehti olla emoyhtiön puolellakin kauppalogistiikkaa kehittämässä ennen ainoaa hyppyään K-ryhmän ulkopuolelle. Vuonna 2007 hän seurasi Würthin Suomen logistiikasta vastaavana, kuinka Kespro oli myynnissä. Kesko oli päättänyt luopua horecan tukkukaupasta, mutta myynti ei toteutunut.

– Hyvä, ettei toteutunut, Halmesmäki sanoo.

Hän palasi Kesproon 2008, jolloin yhtiössä oli käynnissä iso muutos.

– Kesko päätti, että Kespron liiketoimintaa kehitetään asiakastarpeiden pohjalta. Horeca-logistiikalle rakennettiin oma keskusvarasto, ja valikoimia laajennettiin asiakastarpeiden perusteella. Se on jatkunut näihin päiviin, ja tulee jatkumaan.

Valikoimien laajentamiseen Halmesmäki osallistui ostojohtajana vuodesta 2010 alkaen. Loppuvuodesta 2012 hänen silloinen esimiehensä siirtyi emoyhtiön palvelukseen, ja Halmesmäestä tuli Kespron toimitusjohtaja.

Tänään hänen johtamansa yritys on Suomen food service -alan selkeä markkinajohtaja. Etuliite putosi toimitusjohtajan tittelistä Keskon muutettua konsernirakennettaan viime vuonna. Tytäryhtiöitä fuusioitiin emoon.

– Asiakkaille muutos näkyi lähinnä Y-tunnuksen vaihtumisena.

Koko Kesko saman katon alle

Konkreettisesti saman katon alle kaikki Keskon toimialat siirtyvät vasta ensi vuoden syksyllä, kun Helsingin Kalasatamaan valmistuu K-kampus. Myös Kespro muuttaa sinne nykyisistä vuokratiloistaan Sörnäisistä. Ensimmäistä kertaa Keskon historiassa samalta kampukselta operoidaan kaikkia liiketoimintoja; päivittäistavaraa, rauta- ja talotekniikkaa sekä autokauppaa.

– Pystymme oppimaan jopa Keskon sisällä toisiltamme, ja niitä hyötyjä tarjoamme myös food service -asiakkaille. Ravintoloitakin remontoidaan ja sisustetaan, ja alalla tarvitaan erilaisia ajoneuvoja. Keskon portfoliosta on aika laaja tarjonta näihin tarpeisiin, Halmesmäki sanoo.

Hänen ajattelussaan tukkukauppa voi yhdessä asiakkaidensa kanssa edistää liiketoimintaa entistä laajemmin ja monipuolisemmin strategisella tasolla. Raaka-aineiden osuus lautasannoksen arvosta on vain kolmannes.

– Ymmärtämällä asiakastarpeet pystymme välillisesti vaikuttamaan moneen muuhunkin osaan. Meidän punainen lanka on auttaa asiak­kaita tekemään parempaa bisnestä. Kun asiakkaat menestyvät omassa liiketoiminnassaan, meilläkin on edellytyksiä menestyä.

Tukkukauppa ei ole vain valikoimia ja niiden liikuttelua, yhä useammin se on palvelua. Kesprolla kysyttyjä ovat olleet varsinkin tuotekehityskeittiöiden eli Foodstereiden palvelut.

– Meillä on tiimissä alan huippuammattilaisia, jotka tarjoavat palveluitaan meidän asiak­kaille, onpa se ruokalistasuunnittelua, reseptiikkaa tai muuta innovointia, Halmesmäki kehuu.

Tuotekehityskeittiö on Espoon Kilossa, ja vastaavanlainen Oulussa. K-kampuksellekin on suunnitteilla iso demo- ja tuotekehityskeittiö.

Myös Kesko-konsernin vastuullisuustyötä Halmesmäki pitää esimerkkinä palvelusta, jota asiakkaat voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan.

Ei omia ravintoloita

Suomen food service -markkinoista ravintolat ja kahvilat muodostavat valtaosan. Niiden 70 prosentin osuuteen sisältyy myös hotellien ravintolatoiminta. Julkishallinto tuo volyymista melkein viidenneksen, catering- ja fast food -yritykset loput. Kespron asema näissä kaikissa segmenteissä on vahva.

– Meidän tapaiselta toimijalta se edellyttää, että tunnistamme asiakastarpeet ja ymmärrämme millaisia tarpeita näissä eri liikeideoilla toimivissa yksiköissä on. Se tarkoittaa laajaa ja tiivistä vuoropuhelua, jonka perusteella palveluita rakennetaan. Tämä on people to people -bisnestä.

Eikö alan asiantuntemusta ja asiakasymmärrystä olisi helppo hakea omilla ravintoloilla?

– Se ei ole agendalla. Kespro ei lähde kilpailemaan asiakkaidensa kanssa. Toki kaupan ja ravintolan rajapinta alkaa olla häilyvä. Vähittäiskaupoissa on ruoan noutopalvelua ja jopa ravintoloita, mutta ne ovat kauppiaiden toimintaa.

Halmesmäen mukaan Kesko aikoo olla mukana food servicen kasvavilla markkinoilla vain Kespron kautta.

– Ulkona syöminen kasvaa monestakin syystä. Esimerkiksi länsinaapuriin verrattuna olemme vahvasti takamatkalla. Megatrendit vauhdittavat markkinan kasvua. Uudet sukupolvet käyttävät aikaa ja rahaa huomattavasti eri tavalla kuin vanhempi sukupolvi. Uusia toimijoita tulee monipuolistamaan tarjontaa, eli tämä on kasvubisnes.

Reini ja Eriksson valtakunnallisiksi

Osana kasvustrategiaansa Kesko kertoi kesäkuun alussa ostaneensa perheyritykset Reinin lihan ja Kalatukku E. Erikssonin osaksi Kesproa.

– Halusimme laajentaa liiketoimintaa tuoretuotteissa erikoistukkurien suuntaan. Voimme ehkä oppia myös heidän toimintamalleistaan.

Erikoistukut jatkavat Kespron osinakin stand alone -yrityksinä. Niitä ei integroida Kespron liiketoimintaan millään tavoin, mutta tarjolla on K-ryhmän valtakunnallinen logistiikka. Aiemmin kumpikin on keskittynyt pääsääntöisesti Etelä-Suomen alueelle.

– Tavoitteena on tehdä molemmista yrityksistä valtakunnallisia toimijoita, ottaen huomioon että ne ovat palvelusta, joustavuudesta ja asiakaslähtöisyydestä tunnettuja brändejä. Nämä asiat haluamme ehdottomasti säilyttää, Halmesmäki sanoo.

Tuoretuotteiden valikoima jatkaa kasvuaan myös yleistukun puolella. Siksi Kespron keskusvarastolla Vantaan Hakkilassa on alkamassa jo kolmas laajennuskierros.

– Kasvamme samojen seinien sisäpuolella, eli osa varastosta on ollut muussa käytössä. Nyt se tulee lähes kokonaan omaan käyttöön. Erityisesti tuoretuotteiden, hedelmien ja vihannesten varastoneliöitä tulee merkittävästi lisää.

Viime vuosikymmenen lopulla Keskossa tapahtunut keskusvarastojen eriyttäminen, vaikkakin samalla alueella Hakkilassa, oli Halmesmäen mielestä onnistunut ratkaisu.

– Olemme saaneet tilaa käyttöön aina niin paljon kuin liiketoiminta tarvitsee.

Keskon pakastevarastot ovat lentokentän läheisyydessä Viinikankaaressa.

– Logistiikassa pakasteet ja muut tuotteet yhdistetään samoihin kuljetuksiin, asiakkaalle kaikki toimitetaan kerralla.

Halmesmäen mukaan on tärkeää, että logistiikka on omissa käsissä. Yli miljoona vuosittaista toimitusta food service -markkinaan tarkoittaa, että kuskit tapaavat asiakkaita useam­min kuin myynnissä ja muissa tehtävissä pääkonttorilla työskentelevät.

– He ovat Kespron käyntikortti. Ihmiset ovat tärkeässä roolissa, ja asiakasymmärrys koskee kaikkia kesprolaisia.

Kespron liiketoiminta työllistää suoraan yli 500 henkilöä, ja saman verran sitä tekee logistiikan eri toiminnoissa.

– Jos nämä tuhat ihmistä tunnistavat asiakastarpeet ja ymmärtävät oman työnsä merkityksen, niin se on se juttu, Halmesmäki sanoo.

Neljästoista tukku Poriin marraskuussa

Logistiikan näkökulmasta Kespron asiakkaiden tarpeissa on myös alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla, missä vuokrataso on korkeampi, liiketilat halutaan asiakaspaikoiksi, ja varastotilaa on vähän. Kesprolle se tarkoittaa, että asiakkaiden varastoja on täydennettävä tiheästi.

Maakunnissa Kespro hyödyntää K-ryhmän synergiaa. Noutotukkujen merkitys kasvaa, mitä kauemmas keskusvarastosta mennään. Niitä on nyt 13.

– Neljästoista käynnistyy Porissa marraskuussa. Noutotukkuja käyttävät myös asiakkaat, jotka pääsääntöisesti saavat tuotteensa keskusvarastolta. Haluamme elävöittää myös tukkutoimintaa palveluilla.

Paitsi että noutotukuissa valikoima on asiak­kaiden nähtävillä, niissä järjestetään monenlaisia koulutus- ja infotilaisuuksia. Perjantaimaistatukset ovat suosittuja. Pääkaupunkiseudulta puuttuvan noutotukun korvaa verkossa toimiva tukku. K-RuokaPron tuotteet on suunnattu ammattilaisille, mutta niitä voivat käyttää monenlaiset yritykset tai yhteisöt. Asiakkaaksituloprosesseja ei ole.

Kespron asiakkaiden oma verkkokauppa Kespronetti on toiminut jo 18 vuotta.

– Sitä on optimoitu, jotta asiakkaalta kuluisi tilaamiseen mahdollisimman vähän aikaa. Sitten kun aikaa on, ideoita ja inspiraatiota voi hakea kespro.comin sivuilta.

Kovaan lähiruokabuumiin Kespro on vastannut pientuottajakonseptilla, jolla asiakas saa paikallisen pientuottajan tuotteen samaan kuormaan muun tilauksen kanssa.

Mika Halmesmäki

  • Kespron johtaja vuodesta 2013, ostojohtaja 2010-2013.
  • Würthin logistiikkajohtaja 2006–2008.
  • Useita logistiikan suunnittelu- ja johtotehtäviä K-ryhmässä vuodesta 1998.
  • Koulutukseltaan insinööri.
  • Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta sekä labradorinnoutaja.
  • Asuu Riihimäellä.
  • 43-vuotias.
  • Harrastaa uppopalloa ja omakotirakentamista.