Blogi: Helsinkiläinen Jaakko ei anna pandemian pilata fiilistään

Karoliina Kaihovirta kirjoittaa blogissaan ravintola-alalla työskentelevän Jaakon uratarinasta Pitkästä työttömyysjaksosta huolimatta Jaakko on onnistunut pitämään unelmistaan kiinni ja positiivisen vireen yllä. Se tuotti tulosta.

Jaakko, Helsinki

Vuonna 1998 Jaakko muutti Ruovedeltä isänsä luokse Espooseen ja aloitti opiskelemaan ruokataloutta. Tutkinto itsessään vaihtoi monta kertaa nimeä Jaakon opiskelujen aikana, mutta kokiksi hän lopulta valmistui. Opintojensa yhteydessä Jaakko työskenteli ensin Stockmannin leipäosastolla ja sen jälkeen kokkina Kappelissa.

Valmistuttuaan Jaakko kävi armeijan. Armeijan jälkeen hänellä käväisi mielessä, että vaihtaisi sittenkin ravintola-alan johonkin muuhun, mutta ravintola-alalla oli niin paljon töitä tarjolla, ettei opiskelu varsinaisesti houkutellut. Jaakko työllistyikin nopeasti legendaariseen traktoriravintola Zetoriin kokiksi. Sieltä hän lähti hakemaan maisemanvaihdosta ja vaihtelua Leville, jossa hän viettikin muutaman kauden ravintolassa töitä tehden. Kesällä, kun töitä pohjoisessa ei niin paljon ollut, oli Jaakko kokkina Hangossa.

Uransa aikana Jaakko on tehnyt töitä vuoropäällikkönä ja keittiömestarina, mutta jälkimmäistä hän ei kokenut omakseen. Pohjoisen ja eteläisen Suomen kausitöiden jälkeen Jaakko työskenteli pitkään Helsingissä, mutta syksyllä 2019 alkoi kalenteri olla niin täynnä töitä ja vapaa-aikaa oli liian vähän. Vaihtelu alalla alkoi taas houkutella.  Onneksi vaihtoehtoja Suomenkin kokoisessa pienessä maassa ravintola-alalta löytyi.

Nuorena Jaakko oli haaveillut töistä merellä, ja ne haaveet hän vuoden 2020 vaihteessa vihdoin toteutti. Hän aloitti työt Viking Linella. Alun perin sovittiin, että Jaakko työskentelisi laivayhtiöllä kesän yli, mutta mahdollisesti kesän jälkeen seuraisi jatkoa. Laivalla työvuorot takasivat sen, että joka toinen viikko täyttyi kokonaan työnteosta. Joka toinen viikko oli vapaata, jolloin oli mahdollisuus muun muassa vierailla ulkomailla asuvan sukulaisen luona sekä Helsingin ulkopuolella asuvien vanhempien luona.


Säästöjä ei ravintola-alalta ole juurikaan kertynyt.

Helmikuun 26. päivä Jaakko poistui laivalta työvuoroviikon jälkeen normaalisti ja matkusti Turusta kotiin Helsinkiin. Maailmalta kantautui yhä tiiviimmin uutisia koronatartunnoista, myös Suomesta löytyi ensimmäiset tartunnat. Jaakko ehti olla kotona toista viikkoa, kun esimies joutui ilmoittamaan ikävät uutiset: toistaiseksi uusia vuoroja ei enää voitu tarjota matkustajamäärän tiputtua radikaalisti.

Alkuun Jaakko seurasi aktiivisesti tiedotusvälineitä ja uutisia koronan etenemisestä meillä ja maailmalla. Ajatus viruksesta lähinnä huvitti eikä tilanne tuntunut huolestuttavalta. Kyllähän niitä töitäkin aina tulisi, on ennenkin tullut. Koko ravintolauransa aikana Jaakko ei ole ollut päivääkään työtön eikä myöskään ole tuntenut tarvetta kuulua liittoon.

Marraskuussa Jaakko on edelleen työtön. Kelasta hän saa tukea sekä elämiseen että asumiseen. Vaikka Jaakon itäisessä Helsingissä sijaitsevan asunnon vuokra onkin matala, menee saaduista tuista puolet vuokraan eikä käteen jäävä osuus ole suuri. Säästöjä ei ravintola-alalta ole juurikaan kertynyt ja monen ravintola-alan työntekijöiden tavoin Jaakko on melko tyhjän päällä. Onneksi lähipiiristä saa apua, jos tarve vaatii.

Vielä vuosi sitten Jaakon kalenteri oli töitä täynnä. Nykyisin arki muodostuu siitä, että Jaakko herää sitten, kun jaksaa. Juo kahvia. Menee uudelleen nukkumaan. Päivät soljuvat television äärellä, välillä hän käy kylässä vanhempiensa tai ystäviensä luona. TE-keskuksen kautta ei ole tullut työtarjouksia tai pyyntöjä hakea töihin. Uudelleenkouluttautumista Jaakko ei ole miettinyt. Jo pelkästään sana “koulu” tuntuu vieraalta eikä opiskelu kiinnosta enää tässä iässä kiinnosta.

Ura on luotu ravintola-alalla eikä sen vaihtamiseen ole mitään paloa korona-tilanteen vuoksi. Tulevaisuuteen Jaakko suhtautuu optimisesti pitkästä työttömyysputkesta huolimatta. Laivallekin Jaakko toivoo vielä pääsevänsä takaisin. Jaakko toivoo, ettei media pelottelisi ihmisiä enempää korona-uutisilla eikä loisi turhaa hysteriaa, jotta paluu vanhoihin aikoihin olisi vielä mahdollista. Ravintoloihin kohdistuvat rajoituksien hän toivoo pian poistuvan, vaikka ymmärtääkin hyvin, että tiettyjä rajoituksia näinä aikoina tarvitaan.

Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen Jaakko työllistyi tuttavansa suosittelemana juuri perustettuun ravintolaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Ainakin työssään Jaakko viihtyy ja on onnellinen.

Kirjoittaja työskentelee porvoolaisen Bistro Sinnen myynnissä ja markkinoinnissa.

Sulje mainos Tilaa Aromi