Sveitsin hallitus päätti maaliskuun 17. päivä, että ravintolat suljetaan. Vielä pari viikkoa sitten elimme siinä uskossa, että ovet avataan vasta kesäkuun 8:nnen päivän jälkeen. Ilmeisesti viruksen leviämisen osittainen hallinta ja raha, vaikuttivat siihen, että ravintolat päätettiin avata jo 11. toukokuuta.

Koronakriisin aikainen, vajaa pari kuukautta kestänyt poikkeustila on sujunut henkilökohtaisesti ilman suurempaa stressiä, sillä lomautuksesta huolimatta työttömyysvakuutus on korvannut 80 prosenttia palkastani. Työnantaja hoiti paperityön, minun piti vain allekirjoittaa yksi paperi. Työnantajallani, kuten monilla muillakin, on myös ylimääräinen vakuutus, joka korvaa kiinteät kulut sulun ajalta. Viimeksi tavatessamme työnantajani äänestä aisti kuitenkin pienen epäilyksen vivahteen, josko se näin hyvin tulee toimimaan.

Jo 25. maaliskuuta Sveitsin valtio esitteli koronatukilainan kaikille yrittäjille. Lainaa myönnettiin jopa puoli tuntia sen hakemisesta. Lainan suuruus on kymmenen prosenttia liikevaihdosta, maksimissaan 500 000 frangia. Viiden vuoden takaisinmaksuaika on koroton. Lisää lainaa saa jopa 20 miljoonaa frangia. Siitä Bern takaa 85 prosenttia 0,5 prosentin korolla ja pankki loput 15 prosenttia kilpailukykyisellä korolla.

Painetta hintojen nostamiseen on avaamisen jälkeen. Mutta uskaltavatko ravintoloitsijat nostaa hintoja?

Ravintoloiden avaaminen edellyttää tiettyjä toimenpiteitä, jotka julkaistiin tänään, keskiviikkona 6. toukokuuta. Aikaa valmisteluun ei ole häävisti, onneksi pomoni aloittivat valmistautumisen jo viime viikolla. Koko palveluketju on mietittävä uudelleen. Huonekalut, tarjoiluasema ja tiski on mietittävä läpi, mikä on sallittua, mikä ei. Materiaalihankintoja, kuten desinfiointiainetta, voi olla jo hankala tilata, tai ainakin niiden hinta nousee. 

Poikkeustoimenpiteiden pääkohdat:

  • Ravintolan on kerättävä jokaisen asiakkaan yhteystiedot, pöytänumero ja tarjoilijan nimi. Tiedot on säilytettävä kaksi viikkoa, ja tuhottava sen jälkeen.
  • Ravintolassa on toteutettava korostettua hygieniatasoa.
  • Asiakkaille ja henkilökunnalle on järjestettävä desifiointipisteet.
  • Asiakaskontaktia on pyrittävä välttämään.
  • Salissa hyväksyttyjä ovat enintään neljän hengen pöydät, jotka ovat 2 metriä erillään toisistaan.
  • Henkilökunnan tulisi työskennellä kahden metrin etäisyydellä toisistaan ja asiakkaista ja minimoida kontaktien kesto.
  • Jos työntekijä haluaa, työnantajan on tarjottava kasvomaski tai visiiri.
  • Lehdet, lelut, pelikoneet jne. yhteiset tavarat eivät ole sallittuja ravintolatiloissa.

 

Iltapäivälehtien kommenttien perusteella asiakastietojen kerääminen on arka kohta monille. Toinen asia sitten on, käyvätkö kirjoittajat ravintoloissa muutenkaan. 

Kunhan konsepti on kasassa, se täytyy käydä läpi esimiesten, koko henkilökunnan ja viimein myös jokaisen asiakkaan kanssa läpi. Työlästähän se on, eikä näsäviisauksiin ole aikaa. Tilannetta voinee verrata lentokoneiden turvallisuusmääräysten ylläpitoon. Hygieniamääräykset eivät oikeastaan ole kohtuuttomia muutenkin asiat hyvin hoitavalle ravintolalle, mutta eniten mietityttää se, tuleeko asiakkaita ja kuinka paljon. Normaalia liikevaihtoa on turha odottaa, mutta jostainhan se on aloitettava. Me avaamme minimimiehityksellä ja supistetulla ruokalistalla minimoidaksemme menot. Riippuen siitä, miten toiminta lähtee käyntiin, reagointi yhdessä yössä suuntaan tai toiseen, on helppoa. Mainiointa on, että työttömyysturva on voimassa edelleen, jos työtunteja ei ole riittävästi. Sen määrä on 80 prosenttia bruttopalkasta.

Nyt kun tukea todella tarvitaan, hallitus panttaa sitä kuin Klonkku sormustaan.

Yleinen mielipide avaamisesta on täälläkin kaksijakoinen, mutta eihän sitä voi kotonakaan lymyillä ikuisesti, paitsi jos pystyy.  Asiakasvirtaa on vaikea ennakoida. Moni työskentelee edelleen kotoa, joten keskustassa ei liikuta ollenkaan, piipahdeta aperolle, saatika viitsitä lähteä illalliselle kovin kauas. Bisnestapaamisia ei ole, eikä tapahtumia, mitkä liikuttavat ihmisiä. Turisteja ei ole. Take away tulee varmaan olemaan isommassa roolissa, etenkin kun säät paranevat.

Yksi kysymysmerkki on myös, uskaltaisiko nostaa hintoja. Painetta olisi volyymirajoitusten, uusien investointien ja materiaaliostojen vuoksi. Toisaalta ensin pitää houkutella asiakkaat takaisin ja lunastaa heidän luottamus asioinnin turvallisuudesta.

Sitä paitsi alle kympin lounashan on Suomessa ollut jo nyt useimmiten taloudellisesti kovin vaikeata. Eikö ole muuten hassua, että Suomessa tuetaan maataloutta, työpaikkaruokailua, liikuntaa, kulttuuria ja lähes kaikkea muutakin, koska toiminta olisi muuten niin haastavaa, ellei mahdotonta. Nyt kun tukea todella tarvitaan, hallitus panttaa sitä kuin Klonkku sormustaan.

Eli helppoa ei tule olemaan, taaskaan. Joustavuutta, ymmärtäväisyyttä, solidaarisuutta ja sopua peräänkuulutan. Kunhan ravintolan avainhenkilökunta säilyy terveenä, muuten kai uudelleen sulkeminen on lähes ainoa vaihtoehto. Iloinen uutinen oli, että muutamat kanta-asiakkaamme varasivat pöytiä ensi viikoksi, heti kun avaamisajankohta varmistui.

Ja solidaarisuudesta vielä, jokainen voisi miettiä uudelleen juomaraharutiininsa. Jos löytyy yhtään ylimääräistä rahaa alan arvostamiseksi, kaunis kiitos! Eikä juomarahan jättämistä tarvitse rajoittaa pelkästään ravintola-alalle. Gesundheit!