Bottan henki: yöruokaa ja klubbailua

Yötansseja, yöruokaa, legendaarisia klubeja – mistä sinä muistat Bottan? Botta eli Manala on vilkastuttanut Helsingin (yö)elämää jo 50 vuotta.

Botta, tai Manala, on vuosikymmeniä ollut Helsingin ainoa ravintola, jossa voi nauttia illallisen vaikka yhdeltä yöllä. Kunnollista ruokaa tarjoileva keittiö on normaalioloissa auki viikonloppuisin aamukolmeen, ja sen maine legendaarinen. Kukapa ei olisi joskus siirtynyt yläkerran bileistä katutasoon illastamaan tai viilettänyt taksilla pitkänkin matkan päästä yöpizzan perässä?

Sain eräänä maaliskuisena iltana toimitusjohtaja Tomi Söderströmiltä kutsun käydä pöytään. Meille mukavuudenhaluisille melkein viisikymppisille jo klo 22 edustaa selvästi yöruokaa – maltoimme silti viihtyä hetken kellaribaarissa ja housebändiä kuunnellen ennen kuin tilasimme yöruokamme.

Etanat alkuruuaksi.

Maistelimme poimintoja listalta, ja kaikki oli tilanteeseen sopivaa ja hyvää. Valitsin naudan maksaa, jota harvemmin tulee nautittua, ja pöydän toisella puolella huokailtiin muun muassa tattirisoton ja poronpotkan äärellä. Erityisesti tuosta ateriasta jäivät kuitenkin mieleen alkuruokana napsitut etanat, niin runsaassa maustevoissa haudutetut, että kulinaristiksi tunnustautuva toimitusjohtaja totesi, ettei enää vaivaudu tekemään etanoita itse, nämä ovat täydelliset. Samaa mieltä, ehdottomasti!

Juhlamenu 50-vuotisen toiminnan kunniaksi

Oy Botta Ab:n toiminta täyttää tänä vuonna 50 vuotta, ja juhlan kunniaksi ravintolassa on tarjolla sen eri vuosikymmeniä juhlistava menu. Helmikuussa aloitettiin 70-luvulta, maaliskuussa jatkettiin 80-luvulla ja ravintoloiden taas avautuessa edetään kohti nykyaikaa kaikkien aikojen suosikkien voimin. Yöruokana voi nauttia vaikka koko menun!

Wieninleike.

Kun keittiöpäällikkö Mikko Nyman laati 70-lukulaisen menun, hän nosti kolmen ruokalajin joukkoon tietysti aikakauden suosikkeja. Silloin syötiin lihaa, joten Nyman teki pääruoaksi oman 2020-luvun versionsa wieninleikkeestä: leike possusta, päälle voi anjoviksesta ja kapriksesta. Grillattu sitruuna viimeistään vakuuttaa, että nyt ei olla liikkeellä aikakoneella vaan ihan ajan hermolla.

Maaliskuussa tarjolla ollut 80-luvun menu sisälsi siika- tai härkätartaria, paistettuja silakoita tai tournedos Rossinin Manalan tapaan sekä jääkarpaloita kuumalla kinuskilla tai uunijäätelöä.

Polar Martini.

Poimin toisella käyntikerralla kasarimenun alkujuomaksi Polar Martinin, johon oli lorautettu Polarin pariksi Puolustusvoimat-viinaa. Härkätartarissa oli moderni ote: graavattua, raastettua keltuaista, yrttejä ja useamman sortin majoneesikastiketta. Silakat muuseineen olivat hyvin perinteiset – kuulemma kanta-asiakkaiden toiveruokaa! Jääkarpaloiden kinuski olisi saanut olla kuumempi ja isommassa kannussa. Lohturuokaa, jota en tiennyt vielä kuukausi sitten kaipaavani, mutta nyt tiedän.

Entä se itsestään selvä yöruoka, pizza? Pizza tuli Manalaan vasta ison 90-luvun laman myötä, vuoden 1994 paikkeilla. Pizzasta kerrottakoon muun muassa sellainen anekdootti, että toimittaja Markus Ånäs on löytänyt Manalan simpukkapizzasta helmen!

Bottan henki

Filosofian tohtori Mikko Mattlar laati historiikin Bottan 50-vuotista toimintaa juhlistamaan. Nimen teokselle keksi muuten St. Urho’s Pubin pitkäaikainen ravintolapäällikkö Esa Mustonen.

– Talon pitkiin työsuhteisiin täytyy olla siinä Bottan henki, bottalaisuus. Vaikka pohjalaisia ei ollakaan, niin kuitenkin. Varmasti moni haluaa myös olla tekemässä historiaa, minä tietysti heidän joukossaan. Haluan nähdä, kun Urhon pubi täyttää 50 vuotta, Esa Mustonen kuvailee kirjassa.

Toimitusjohtaja Tomi Söderström.

Jos sinäkin kummastelet, miten niin Botta täyttää vasta 50 vuotta, niin selitys tulee tässä: pohjalaiset ylioppilaat keksivät ajatuksen omasta talosta jo 1800-luvun puolella, jolloin valmistui nykyisin Vanhaksi ylioppilastaloksi kutsuttu ylioppilaiden kokoontumispaikka, samoin Hämäläisen osakunnan oma talo. Pohjalaisten hankkeesta tuli totta 1900-luvun alussa ja talo valmistui Töölöön, legendan mukaan kaalimaalle, 1912. Sen toimintaa pyörittivät ulkopuoliset yritykset, kunnes vuonna 1970 pohjalaiset osakunnat perustivat Oy Botta Ab:n vastaamaan kiinteistön ravintolatoiminnasta.

Ainutlaatuista Bottassa on muun muassa se, että se on nykyään ainoa opiskelijaomisteinen ravintolatoimija Helsingissä. Se tuo toimintaan muun muassa vastuullisuutta ja inhimillisyyttä – Bottalla vaalitaan pitkiä työsuhteita ja huolehditaan henkilökuntaeduista, huomautti viime vuonna toimitusjohtajana aloittanut Tomi Söderström juhlakirjan julkistustilaisuudessa.

– Tykkäämme myös asiakkaistamme ja vaalimme sitoutuneisuutta. Ruoka on vastuullisen toimintamme ruumiillistuma, siinä korostuvat kotimaisuus ja kestävyys. Pirullisen hyvää, piirun verran parempaa, näin sitä on kuvailtu, toimitusjohtaja totesi.

Klubbailua ja yötansseja

Kirjanjulkistuksen yhteydessä muisteltiin tietysti menneitä. Jussi & The Boys oli 70-luvun alusta 80-luvulle kuin Bottan talon bändi, sen vakioilta oli pitkään sunnuntai. Jussi Raittinen kertoi, että Bottalla tuli välillä oltua vuorokauden ympäri.

Yötanssit toivat iskelmää viihdyttävästi nuorille kaupunkilaisille 90-luvulla, ja niistä tuli aikansa menestystarina. Markku Arokanto muisteli, miten bändi saattoi veivata jopa puoli viiteen – siitä ei muuten mahtava henkilökunta tykännyt. Yötansseissa oli rento fiilis, duettoja heitettiin ex tempore. Yksi vahva mielikuva liittyi siihen, miten muuten niin tiukat portsarit olivat heltyneet ja päästäneet Armi Aavikon ohitseen takki päällä – hän sai laulaa Tahdon olla sulle hyvin hellä turkissaan.

Julkkareissa puhuttiin myös klubbailusta. Aikoinaan Botta oli edelläkävijä ja järjesti klubeja, joita ei muualla Suomessa – eikä edes Helsingissä – ollut. Setan klubi aloitti 1983, aikaan jolloin homobaareja ei vielä ollut. Vuonna 1989 aloittanut Berlin oli ensimmäinen teknoklubi. Ysärillä oli Spandau-metalliklubin vuoro.

Aiempien vuosien pitkät jonot haihtuivat 2000-luvulla, ja toiminnan pääpaino on nyt toisaalla. Jos Bottalla ennen korostuivat bileet, nyt korostuu tapahtumapuoli. Kokoustuote on tärkeä, tilat tarjoavat tapaamisiin upeat puitteet ja keittiön moderni pohjoismainen linja takaa maistuvat tarjoilut.

Urkin rooli

Juhlavuoden huipennusta on suunniteltu syyskuun kolmannelle päivälle, joka on Urho Kekkosen syntymäpäivä. Kekkonen oli Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan jäsen eli kuului elimellisesti Bottalle.

Urho Kekkonen ikuistettiin St. Urho’s Pubin avajaisissa vuonna 1973 kohottamassa maljaa, ja merkittävistä ponnisteluista huolimatta hänen jälkeensä vuonna 1995 virallisesti erikoisolutravintolaksi muuttuneessa ”Urkissa” ei ole käynyt presidenttiä. Urkissa kyllä juhlittiin 40-vuotista toimintaa v. 2013 merkittävällä Suomen presidenttien mukaan nimetyllä olutruokien ja varta vasten Beer Hunter’sissa pantujen oluiden voimin, mutta erinäisten takaiskujen takia kukaan elossa olevista presidenteistä ei päässyt tuolloin juhlistamaan nimikkokuukauttaan.

Urkin legendaariset porter- ja sahtipäivät kuuluvat osaksi talon vuodenkiertoa. Sahtipäivät oli määrä järjestää jo 25. kertaa toukokuussa. St. Urho’s Pub valittiin Vuoden olutravintolaksi vuonna 2006.

Urkki, kuten koko talo, on moninaisten kohtaamisten paikka, jossa viihtyvät niin kulttuuriväki kuin poliitikot ja tietysti toimittajat. Nykyisiin kanta-asiakkaisiin lukeutuu muun muassa Töölön asukas Arto Nyberg, jonka mielestä Urkki on Suomen paras pubi juuri siksi, että siellä käy niin paljon erilaisia ihmisiä. Nybergille Urkki on kuin työpaikan jatke, ja hänen matkaansa on sieltä lähtenyt myös monta haastateltavaa.

Koko talon johtajana Söderström katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskoo, että Bottalla luodaan muistoja jatkossakin.

– Bottan 50-vuotisjuhlallisuuksia on tarkoitus jatkaa eri teemoilla ravintoloiden avauduttua koronakriisin jälkeen, ja henkilökunta odottaa innolla pääsevänsä takaisin töihin, kertoo Söderström.

Kirjoittaja on vapaa olut- ja ruokatoimittaja.