Käytämme tällä hetkellä 1,5 kertaa enemmän maapallon resursseja kuin mihin meillä olisi varaa. Lyhyel­lä laskutoimituksella voi tästä päätellä, että väestön lisääntyessä resurssien varanto vain hupenee, ellei niiden käyttöä tehosteta huomattavasti.

Samalla kun otamme yhä enemmän luonnontilaa yhteiskunnan pyörimisen käyttöön, ihmisten vahva tarve luontoyhteyteen säilyy. Kaupungeissa tämän luontoyhteyden saaminen on vaikeaa, ellei viheralueita oteta riittävästi mukaan kaupunkisuunnittelussa. Ihmisen kaipuulla luontoon on fysiologinen taustansa – tutkimusten mukaan esimerkiksi vuodepotilas, joka näkee ikkunastaan päivittäin luontoelementtejä, toipuu nopeammin kuin vuodetoverinsa, jolla ei ole tätä näkymää silmiensä edessä.

Kaupungistumisen edetessä ja väestömme ikääntyessä ekosysteemipalveluista, kuten esimerkiksi melun torjunnasta ja lämpötilan säätelystä, tulee entistä arvokkaampia ja tärkeämpiä. Tästä kaikesta seurauksena on se, että tarvitsemme kaiken mahdollisen viherkapasiteetin, mikä rakennetussa ympäristössämme on tarjolla.

Yks tärkeä osa tätä vihreää kapasiteettia ovat kaupunkipuutarhat. Siirtolapuutarhoissa resurssien käyttö on erityisen järkevää ja tehostettua: puutarhat ovat kompakteja ja tehokkaassa käytössä. Hyötyviljelykäytössä oleva puutarha tarjoaa ravintoa hoitajilleen lähes koko kesäksi. Siirtolapuutarhoille pääsee useimmiten joukkoliikenteellä, joka on edullinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Lisäksi siirtolapuutarhat tarjoavat luontoyhteyttä demokraattisesti kaikille. Ne eivät ole vain asukkaiden ilona, vaan niiden halki voi käyskennellä kuka tahansa kaupungin asukas, joka kaipaa viherterapiaa. Ne joilla ei ole halua tai varaa hankkia mökkiä tai esimerkiksi ikäihmiset, jotka kaipaavat ulkoilua vihreässä ja turvallisessa ympäristössä.

Oletko tiennyt, että parhaillaan vietetään valtakunnallista Vihervuotta? Kyseessä on ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton yhteistyöaloite, jonka aikana herätellään kuntia, järjestöjä ja yrityksiä, meitä kaikkia, pohtimaan sitä, miten viherympäristöillä voidaan parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja lisätä ekosysteemipalveluja.

Viherympäristöt eivät synny tai säily itsestään. Kaavoituspolitiikka, rakentaminen ja liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, missä roolissa luonto on ympärillämme. Vihervuosi kutsuu kaikkia kuntia luomaan omat viherkaavansa ja sitä kautta miettimään, miten kunnan viherpinta-alaa voidaan lisätään ja parantaa, sekä miten kunta jatkossa voisi kompensoida rakentamiselle uhratut viheralueet.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko ja PRO-tuomariston jäsen

sirpa.pietikainen@ep.europa.eu