Doron Karavania ei koulunkäynti kiinnostanut. Israelilainen hippipoika jätti opiskelun 14-vuotiaana, meni töihin, hankki vapautuksen armeijasta ja lähti tutkimaan maailmaa.

Intiaan ehdittyään hän rakastui suomalaiseen tyttöön. Matka jatkui välillä yhdessä, välillä erillään, toi hetkeksi Suomeen ja heitti taas maapallon toiselle laidalle.

Vuosituhannen vaihteessa pariskunnalle syntyi tytär ja pari vuotta myöhemmin nuori perhe muutti pysyvästi Helsinkiin.

– Olen ollut aina hyvä tekemään kauppaa, Karavani sanoo Fafa’sin toimistolla pääkaupunkiseutua koetellutta lumimyrskyä seuraavana päivänä.

– Koulussa ei kuitenkaan koskaan kerrottu asioista, jotka ovat elämässä oikeasti tärkeitä. Opiskelimme kyllä historiaa, maantietoa ja matematiikkaa, mutta kukaan ei kertonut, miten maksetaan veroja tai mitä pitää tehdä, jos haluaa lääkäriksi.

Elämänkoulun perusoppimäärän läpäis­tyään Helsinkiin asettunut Karavani perusti ruokalähettipalvelu Gastronautin, nykyisten Woltin ja Foodoran edelläkävijän.

– Aloitin starttirahan turvin ilman pääomaa ja ilman liikehallinnollista osaamista. Niillä eväillä Gastronautti eli viisi vuotta. Lopussa minulla oli kuusi autoa, paljon työntekijöitä ja vielä enemmän velkaa.

Tuli konkurssi, avioero ja työ sijoituspankissa.

– Puvut ja pankkimaailma eivät olleet minua varten. Halusin päästä tilanteeseen, jossa asiakas tulee itse luokseni halutessaan ostaa tarjoamani tuotteen tai palvelun. Myymällä myyminen ja ihmisten kieltäytyminen oli turhauttavaa.

Ilmiö nimeltä Fafa’s

Karavani ei kuitenkaan lannistunut. Hän puuhasi Suomen ensimmäisen Ben & Jerry’s -jäätelöbaarin parissa ja aloitti yhteistyön legendaarisen street food -ravintola Vegemestan kanssa.

Vuoden 2011 lopulla asiat olivat edenneet siihen pisteeseen, että Helsingin Isolla Roobertinkadulla avasi ovensa pitaleipiin keskittynyt ravintola Fafa’s. Osakkaita oli neljä, ja heistä Karavani oli se, joka hääräsi keittiössä.

Ravintola-alan oppinsakin hän oli ammentanut elämänkoulusta.

– Olin lapsesta pitäen seurannut, kuinka äitini valmisti ruokaa. Ravintoloissa syödessäni olin automaattisesti tarkkaillut ympäristöäni – miten keittiössä kokattiin, salissa siivottiin ja tiskillä palveltiin asiakkaita.

Fafa’sista tuli ilmiö. Pienen ravintolan ulkopuolella luikerteli jono, jossa seisominen oli elämys itsessään.

Asiakkaat halusivat kokea palan hypeä, josta koko kaupunki kohisi.

Kyse ei ollut pelkästä ruoasta. Kyse oli myös show’sta sen ympärillä – siitä, kuinka Karavani valmisti pita-annokset laulaen ja tanssahdellen.

Kaikki tehtiin ravintolassa itse, eikä puolivalmisteisiin turvauduttu. Se toi tarinaan oman lisähaasteensa.

– Alussa saatoimme sulkea lounaan jälkeen saadaksemme raaka-aineet valmisteltua iltaa varten. Illalla suljimme, kun ruoka loppui, Karavani muistelee.

Menu kehittyi asiakkaiden makumieltymyksiä seuraamalla. Alusta saakka suosituimman annoksen titteliä kantanut falafel-halloumipita syntyi lähes vahingossa.

– Halloumia halusi pitaansa ensin vain yksi asiakas. Pian huomasin, että halukkaita oli enemmänkin, Karavani kertaa.

– Itse en halloumista erityisemmin välitä, mutta sen suosio auttoi minua ymmärtämään, ettei minun välttämättä tarvitse myydä sitä, mistä itse pidän. Menestyvässä bisneksessä asiak­kaiden toiveet menevät omieni edelle.

Yhä suurempi osa töistä siirtyy tulevaisuudessa robottien tehtäväksi. Siksi kouluissa pitäisi keskittyä ennen kaikkea taideaineiden ja bisneksen opettamiseen.

In English, please!

Reilussa kuudessa vuodessa Fafa’s on kasvanut 21 ravintolan ketjuksi. Valtaosa toimipisteistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla, mutta haltuun on otettu myös Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Lappeenranta.

Ravintoloiden määrä on tuplaantunut joka vuosi, eikä tämäkään vuosi ole poikkeus: vuoden loppuun mennessä Suomessa on reilut 40 Fafa’sia.

– Fafa’s on vähän kuin hyvä biisi. Teet sen ja se vain alkaa levitä, musiikkia vapaa-aikanaan harrastava ja Sami Saaren kanssa pian toisen levynsä julkaiseva Karavani analysoi.

Ketjun kasvu on ollut spontaania. Perinteistä mainontaa sen saavuttamiseksi ei ole käytetty.

– Markkinoimme sponsoroimalla nuorten urheilujoukkueita, järjestämällä suunnittelukilpailun arkkitehtiopiskelijoille ja jakamalla ilmaisia falafeleja Fafa’sin syntymäpäivän kunniaksi. Käyttämiemme markkinointikeinojen täytyy antaa jotain takaisin yhteisölle, Karavani linjaa.

– Ravintoloihimme tullaan, koska niissä on hyvä ruoka ja hyvä tunnelma. Asiakkaamme ovat meillä onnellisia.

Onnellisia ovat myös Fafa’sin työntekijät. Heitä on tällä hetkellä reilut 200 ja he tulevat 40 eri maasta. Heitä ei survota ennalta valettuun muottiin, vaan he saavat töissäkin olla omia itsejään, soittaa lempimusiikkiaan ja käyttää lempipäähineitään.

– Kun työntekijät ovat tyytyväisiä, on myös asiakkailla hyvä olla. Monet työntekijämme ovat olleet meillä jo pitkään, vaihtaneet ehkä työpaikkaakin ja palanneet takaisin. Se jos mikä kertoo, että meillä viihdytään.

Koska vain 10–15 prosenttia työntekijöistä on kantasuomalaisia, on Fafa’sista muodostunut kansainvälinen, englanniksi toimiva brändi. Itsekin maailmankieltä suoltava Karavani kyllä pudottelee puheeseensa aika ajoin termejä sujuvaksi suomeksi, muttei koskaan ole kokenut kaipaavansa suomen kieltä menes­tyäkseen maassa, jossa lähes kaikki osaavat englantia.

– Ravintolassa kieli ei ole ykkösasia. Falafel on falafel ja cola on cola. Yksi, kaksi, kolme. Ruoan tilaus onnistuu kyllä kielellä kuin kielellä. Vanhempien asiakkaiden kanssa saattaa joskus olla hieman hankalampaa, mutta heidänkin kanssa pärjätään.

Sitä paitsi Karavanin tähtäimessä ovat nimenomaan nuoret.

– Musiikissakin uusi sukupolvi haluaa aina uutta. Ruoan kanssa on tismalleen samalla tavalla. Minun tavoitteeni on, että Fafa’sin brändi ja logon mustat kirjaimet ovat lapsille tuttuja jo ennen kuin he osaavat lukea. En ajattele vanhempaa tai edes omanikäistäni asiakasryhmää, vaan katseeni on tulevaisuudessa, Karavani linjaa.

Burgereita, meksikolaista ja maailmanvalloitus

Osa tämän vuoden aikana avattavista Fafa’seista noudattaa uutta konseptia: jo tänä keväänä Fafa’sin perusravintoloiden rinnalle nousevat burgeribrändi ja meksikolaishenkiset ravintolat. Vuoden loppuun mennessä molempia on pääkaupunkiseudulla kolme.

– Fafa’s on vedonnut tähän saakka ennen kaikkea nuoriin naisiin. Heitä on noin 70 prosenttia asiakkaistamme, mikä on ihan loogista: 25–40-vuotiaille naisille ei ole olemassa houkuttelevaa pikaruokaketjua. Perinteisissä ketjuissa annokset ovat heille liian isoja ja raskaita, Karavani huomauttaa.

– Uusilla sivubrändeillä houkutellaan Fafa’siin entistä enemmän miehiä, mutta laadusta ei edelleenkään tingitä. Esimerkiksi Fafa’sin hampurilaiset syntyvät omatekoisista sämpylöistä, Roslundin lihasta ja laadukkaasta salaatista.

Lähitulevaisuuteen kuuluu laajentuminen myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tukholma, Tallinna ja Lontoo otetaan haltuun kuluvan vuoden aikana, ja neuvotteluja käydään myös Tanskan ja Sveitsin suuntaan.

– Unelmanani on nähdä Fafa’s maailman jokaisessa maassa, Karavani täräyttää piiruakaan häpeilemättä.

– Näen brändissä suuren potentiaalin. Täytettyjä voileipiä myyvän Subwayn ja maailman arvokkaimmaksi yritykseksi rankatun McDonald’sin konseptit ovat hyvin yksinkertaisia, eikä menestykseen mitään kovin mutkikasta tarvitakaan. Sitä paitsi maailmalla ei vielä ole ainuttakaan pitaketjua.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkistä pikaruokaravintoloista, vaan maailmanmatkaajan kaipuusta mahdollistaa hyväksi havaittu elämäntapansa muillekin.

– Haluan luoda verkoston, jossa työntekijät voivat vaihtaa työpaikkoja keskenään ja siten tutkia maailmaa ja omaa tulevaisuuttaan siinä.Vaikka reppureissaajasta on kasvanut Helsingin-vuosiensa aikana menestynyt bisnesmies, on matkustaminen edelleen tärkeä osa hänen elämäänsä.

– Olen edelleen hippi. Teen paljon töitä, mutta sen vastapainona myös matkustan paljon. Minulla on hyvä henkilökunta, joka huolehtii asioista poissa ollessani. Kaikki lähtee luottamuksesta, Karavani toteaa.

– En halua stressata liikaa. Tietenkin yrittäjän riskit ovat isot, mutta toisaalta myös nukun yöni paremmin saadessani tehdä sitä, mitä haluan.

Haukkuivat koirat tai eivät, Karavani kulkee.

Fafa’s    

  • Joulukuussa 2011 perustettu trendikästä, terveellistä ja ravinteikasta katuruokaa tarjoileva ravintolaketju.    
  • Lähi-itään kumartava menu koostuu pitaleivistä ja salaateista. Falafelistaan tunnettu ketju keskittyy vegaaniseen ja kasvisruokaan, mutta tarjolla on myös liha-annoksia.    
  • 21 toimipistettä, joista 6 toimii franchising-periaatteella. Kasvaa tänä vuonna voimakkaasti sekä Suomessa että ulkomailla.    
  • Ensimmäinen S-ryhmän luotsaama Fafa’s avasi ovensa tammikuussa Jumbon ravintolamaailmassa.

fafas.fi

Huom!

Doron Karavani puhuu Gastro Helsinki -messuilla Update Forum of Restaurant Business -seminaarissa 14. maaliskuuta. Ohjelmatiedot updateforum.fi.

* Poistettu maininta liiketoimintakiellosta 21.8.2018.