Joukko ranskalaisia hugenottipakolaisia asettui sinne 1600-luvun lopulla paettuaan kotimaansa uskonnollisia vainoja. Protestanttiset hugenotit perustivat alueelle viinitiloja, joista monet ovat vieläkin säilyttäneet alkuperäiset ranskalaiset nimensä.

Kuohuviinejä perinteisellä menetelmällä

Monet nykyiset viinitilat tuottavat myös kuohuviinejä perinteisellä menetelmällä, joka on täällä nimetty Methode Cap Classique’ksi (MCC). Nimitys otettiin käyttöön vuonna 1992, kun ”champagne” (samppanja) -nimitys rajattiin koskemaan vain Ranskan Champagnen maakunnassa valmistettuja kuohuviinejä.

Ensimmäiset eteläafrikkalaiset kuohuviinit perinteisellä menetelmällä valmisti tiettävästi Simonsig Wine Estate Stellenboschissa vuonna 1968 käyttäen kolmea kuohuviinin valmistuksessa perinteistä rypälelajiketta eli Pinot Noiria, Chardonnayta ja Pinot Meunieria. Ensimmäinen pullossa ”tanssitettu” kuohuviini alueel­la sai nimen Kaapse Vonkel (Hyväntoivonniemen kupliva).

Nykyisin alkuperäismenetelmällä tuotetut kuohuviinit saavat etiketteihinsä laadun takeeksi MCC-nimityksen. Valmistajat ovat perustaneet oman tuottajayhdistyksen The Cap Classique Producers’ Association CCPA:n, joka samalla valvoo laatua.

Haute Cabrière oli ensimmäinen

Tunnetuimpiin viinin- ja kuohuviinin valmistajiin kuuluu Haute Cabrière -viinitalo Franschhoek-vuorten sylissä. Viinit nimetään valmistajansa mukaan ja perinteisellä samppanja-menetelmällä valmistetut kuohuviinit kantavat tilan perustajan, ranskalaisen hugenotin Pierre Jourdanin nimeä. Hänelle myönnettiin viljelymaata vuonna 1694, ja hän istutti pian ensimmäiset viiniköynnöksensä vuoren rinteille. Haute Cabrière oli samalla ensimmäinen alueen viinitalo, joka ryhtyi valmistamaan kuohuviiniä perinteisellä menetelmällä Chardonnay- ja Pinot Noir -rypäleistä. Viinikellarit on louhittu syvälle vuoren rinteeseen.

Nykyisin Haute Cabrière -viinitalon omistaa Achim von Arnim perheineen. Hän on eläkkeellä ja omistautuu taulujen maalaamiseen. Bisnestä pyörittää poika, talon kellarimestarinakin työskennellyt Takuan von Arnim.

Etelä-Afrikassa on paljon viininviljelyyn sopivia, hiukan toisistaan poikkeavia alueita, mikä tuo omat vivahteensa niissä tuotetuille viineille ja myös kuohuviineille. MCC-sertifikaatin omaavat kuohuviinit käyvät läpi saman tiukan kontrollin kuin alkuperäiset, Ranskassa tuotetut samppanjatkin.

Tuotanto kasvaa

Cap Classique on yhteisnimitys kaikille perinteisellä menetelmällä Etelä-Afrikassa tuotetuille kuohuviineille, ja erotukseksi huokeammista laaduista Cap Classique -nimi mainitaan myös etiketissä. Se ei muutenkaan ole mikään bulkkituote, sillä vuosittain Cap Classique -kuohuviinejä valmistuu vain noin 2,5 miljoonaa pulloa, kun ”aitoa” samppanjaa valmistuu Champagnen maakunnassa Ranskassa tiettävästi noin 400 miljoonaa pulloa. Toisaalta, valmistusmäärät Etelä-Afrikassakin näyttävät kasvavan vuosi vuodelta, kun uusia tuottajia hyväksytään mukaan. Nykyisin järjestöön kuuluu noin 220 tuottajaa ja noin 300 Cap Classique -sertifioitua tuotetta.

Tarkoin säädeltyä

Sertifioidun kuohuviinin valmistukseen kelpaavat vain käsin poimitut rypäleet. Laatuun vaikuttaa lisäksi tapa, jolla rypäleistä puristetaan mehu, ja yhdistyksen jäsenet maistavat joka vuosi kuohuviinin pohjana olevat viinit lopullisen laadun varmistamiseksi. Pullotetun viinin annetaan sen jälkeen käydä viileissä ja pimeissä kellareissa vähintään vuoden ajan ja joskus pitempäänkin riippuen käytetystä hiivasta. ”Tanssittamisen” jälkeen Cap Classique -viinit saavat kypsyä pulloissa vielä jonkin aikaa. Parhaat kuohuviinit eri kategorioissa palkitaan vuosittain.

Yhdistys pyrkii myös lainsäädännöllä vaikuttamaan viinien viljelyyn ja laatuun. Parhaillaan on ehdotettu lainsäädännön muuttamista niin, että jatkossa – todennäköisesti jo tämän vuoden viinisadosta alkaen – kaikki Cap Classique -kuohuviinin valmistukseen tarkoitetut rypäleet sertifioitaisiin WS- ja WSB- eli vihreillä ja vaaleanpunaisilla korteilla. Silloin Cap Classique -tuottaja voi myydä Cap Classique -merkillä vain näistä rypäleistä valmistettua kuohuviiniä. Jos viinintuottaja haluaa merkitä kuohuviininsä Cap Classique -tunnuksella, hänen on myös kuuluttava yhdistykseen. Valmistusaika pullotuksen jälkeen on nykyisin vähintään 9 kuukautta, mutta sitä tullaan pidentämään vuoden 2019 sadosta al­kaen 12 kuukauteen. Siis entistä kuplivampaa ja aromikkaampaa viiniä on luvassa.