Kasvissyönnissä ei ole kyse mistään ohimenevästä ilmiöstä, kuten vaikkapa karppaamisen kohdalla näyttää käyneen. Vegetaristien ja kaikkia eläinperäisiä tuotteita välttävien vegaanien rinnalle on noussut uusi kasvava ryhmä – fleksaajat. Termillä tarkoitetaan kuluttajia, jotka suosivat joustavaa kasvissyöntiä. Ruokavalion idea on vähentää eläinperäisten raaka-aineiden käyttöä ja siirtyä vähittäisillä muutoksilla kohti kasvisvoittoisempaa ruokavaliota.

– Euromonitorin 24 maassa tekemän kyselyn mukaan 31 prosenttia kuluttajista pyrkii aktiivisesti vähentämään lihan syömistä. Tähän vaikuttavat muun muassa kaksi pinnalla olevaa makrotrendiä: terveys ja vastuullisuus. Fleksaajat ovat juuri se porukka, jotka innostuvat meat free -tuotteista, kuten quornista, nyhtökaurasta ja härkiksestä. Uskon, että osa-aikainen kasvissyönti tulee näkymään etenkin henkilöstöravintoloissa kasvisruoan kysynnän lisääntymisenä, kertoo Finduksen markkinointijohtaja Timo Partola.

Suomessa ja muualla Euroopassa ovat pinnalla erilaiset pavut ja palkokasvit, joilla saadaan kasvisruokaan kaivattua proteiinia. Esimerkiksi wokkivihanneksilla puolestaan korvataan aterialla riisin ja pastan kaltaisia lisukkeita.

– Näyttää siltä, että vuonna 2018 kvinoa, tattari, hirssi ja amarantti nousevat entistä enemmän pinnalle. Ravintoloissa nousevana trendinä on kasvisten käsittely lihan tavoin eli savustamista, rasvassa tai suolassa kypsentämistä ja nyhtämistä. Peltoviljelystä siirrytään tulevaisuudessa mahdollisesti hiljalleen suljettuun tankkiviljelyyn, jolloin ei tarvita suurta viljelyalaa eikä torjunta-aineita.

Satokausiajattelua on Suomessa helpompi noudattaa, kun suuntaa etenkin talvisaikaan pakastealtaalle.

Partola muistuttaa, että pakasteesta löytyvät vihannekset poimitaan silloin, kun ne ovat parhaimmillaan ja ne pakastetaan muutaman tunnin kuluessa poimimisesta. Samalla pysähtyy vanhenemisprosessi, toisin kuin tuotteissa, jotka rahdataan Suomeen toiselta puolelta maailmaa.

Katso kasvisruokareseptit syyskuun Aromista.

Lue digilehti

Tilaa Aromi