Fête des Vignerons – viinintekijöiden juhla

Veveyssa, Lavaux’n viinitarhojen kupeessa ehkä Sveitsin kauneimmilla seuduilla, on järjestetty viinifestivaalia jo vuodesta 1797. Tämän vuoden festivaali, järjestyksessä kahdestoista, esittelee jälleen viinintekijän elämää neljän vuodenajan kautta.

Yli 5 000 esiintyjää, mukaan lukien tusina vuohia, hevosia ja 40 kansanäänestyksellä valittua rotulehmää, saapuvat lähes kuukauden ajan joka ilta tilaisuutta varten rakennetulle stadionille, joka vetää jopa 20 000 katsojaa. Tessiniläisen Daniele Finzi Pascan ohjaama ainutlaatuinen spektaakkeli vetää vertoja olympiaseremonioille, joita monikulttuurimies on aikaisemmin pari tehnytkin, Torinossa ja Sochissa. 

Festivaalin alkuperäinen tarkoitus, poikkeuksellisen hyvien viinintekijöiden arvostus ja palkitseminen, on säilynyt pääteemana vuosisatojen aikana paisuneesta oheisohjelmasta huolimatta. Tänä vuonna tavoitellun kultamitalin sai ensimmäistä kertaa myös naisviinintekijä, Corinne Buttet Vaudin kantonista.

Veveyn 20 000 asukkaan kylään odotetaan jopa miljoonaa vierasta tänä vuonna, joiden odotetaan nauttivan  300–500 000 viinipulloa, vaikka festivaaleilla vuonna 1999 juotiin vain 210 000 pulloa. 

Saavuimme paikalle 1. elokuuta, joka sattuu olemaan Sveitsin kansallispäivä. Tämä tarkoitti ylenmääräistä väkipaljoutta ja ohjelmaa. Tasan kello 12 Genevenjärven yllä taituroi hävittäjälentäjä korviahuumaavassa metelissä. Heti perään SWISS-lentoyhtiön Fête des vignerons -maalauksilla varustettu reittikone suoritti matalan ylilennon stadionilla Sveitsin kaartin taitolentäjien saattelemana. Tässä kuussa Vaudin kantoni on esillä myös SWISSIN koneiden ruoka- ja viinilistalla, jossa tarjolla on muun muassa punaviinillä maustettua festivaalimakkaraa. Kello 22.30 järvellä paukuteltiin tyylikäs ilotulitus federaation kunniaksi.

Terassit palvelivat janoisia festivaalivieraita.

Kylän kaunis rantabulevardi täydentää ravintolapalveluillaan festivaalia. Kiinteät ja väliaikaiset terassit, paviljongit ja kojut sekä food truckit tarjoilevat festivaaliväelle kilvan ruokaa ja juomaa, musiikkia ja muita taiteita. Nestlen päämaja sijaitsee Veveyssä, mikä selittää heidän aktiivisen näkymisen festivaaleilla. Iso paviljonki heti ruokamuseo Alimentariumin edessä järven rannalla oli siisti virvoituspaikka. Hieman ehkä yllättäen ruokalista oli lähes täysin vege laajasta hampurilaislistasta huolimatta.  Toisaalta onneksi sai myös vaihtoehtoiseen ruokavalioon sopivia ankanmaksaa ja härän sisäfilettä.

Luovaa fasaadirakentamista.

Toisen paviljongin fasaadi oli hauskasti rakennettu paikallisista vihreistä vihannestukkulaatikoista. Mikä mainiointa, kuumana kesäpäivänä pystyi vähän väliä pulahtamaan vieressä kimmeltävään järveen virkistäytymään. Keskelle aluetta, stadionin kupeeseen, on pystytetty viinintekijöiden virallinen paviljonki. Tyylikäs monitasoinen puurakennelma tarjosi miellyttävät puitteet ajanviettoon, viininmaisteluun ja maisemien ihailuun. Paviljongin uumenista löytyivät myös takatilat esiintyjille ja varastotilat välineille. 

Joka päivä festivaalin ajan ovat valokeilassa eri kantonin viinit, joita pääsee maksuttakin maistelemaan muutamalla kioskilla. Maistellessamme turisimme erään viinintuntijan kanssa, joka oli vaimonsa kanssa show’n avustajina. He käyttivät kesälomansa ollakseen käytettävissä esiintymisasuissaan vartin verran joka päivä vajaan kolmen tunnin esityksessä. Odotteluaika menee leppoisasti viinibaareissa. Eläinesiintyjille kylän yhteen puistoon on rakennettu maatila, jossa vieraat voivat tutustua maalaiselämään ja silitellä asukkeja. Lehmät lypsetään kahdesti päivässä, ja maidosta tehdään paikan päällä juustoa myytäväksi.

Show oli mahtipontinen.
Musiikki soi esitysten taustalla koko ajan.

Itse show oli massiivisinta mitä tulen ikinä näkemään. Koreografiat isoillakin kokoonpanoilla onnistuivat moitteetta musiikin soljuessa taustalla koko kaksi ja puoli tuntia. Keijut lensivät ja lähes 500 kuorolaista esiintyivät tarmokkaasti. Puvustus on toteuttanut lavalle muurahaisia, haukkoja, hevosia ja heinäsirkkoja, unohtamatta historiallista Sveitsin kaartia. Aikaisemmilla festivaaleilla pyylevä ja hiprakassa ollut Bacchus on saapunut kentälle aasin kyydissä. Tänä vuonna Bacchus saapui nahkatakissa pärisyttävine mopojengeineen hetkeksi rällästämään, tai näin ainakin tulkitsin esitystä.

LED-valaistulle lattialle tuotiin 40 lehmää.

Show huipentui Le Ranz des Vaches –numeroon, jossa maailman isoimmalle LED-ruutulattialle tuotiin 40 lehmää siisteihin riveihin kuuntelemaan samannimistä kansanlaulua, jota laulaen paikalliset ovat kutsuneet lehmiä laitumelta jo satoja vuosia. Lehmät seisoivat rauhassa asennossa, mutta lähes jokainen niistä ehti laulun aikana tehdä tarpeensa LED-lattialle. Noh, Sveitsissähän siisteys on kunnia-asia, joten ei aikaakaan, kun iloiset miehet univormuissa ehtivät lapioida ensin haketta tortulle, ja sitten siirtää ne kottikärryihin. Pienet, ajettavat lattianpuunaaja-autot viimeistelivät urakan.

Vaahtobileet.

Ollakseen viinintekijöiden juhla, oli hieman kuivakka yllätys ettei stadionilla myyty viiniä, eikä sinne omiakaan pulloja mukaan saanut viedä. Tähän lienee useita hyviä syitä, kuten logistiikka, iäkäs yleisö,  jyrkät lehterit, vessojen puute ja turvallisuus. Onneksi oli ehtinyt nesteyttää itsensä jo hyvin viimeistään illallisella, niin jano ei päässyt yllättämään. Keikan jälkeen sai vielä kiertää eri yhdistysten viinikellareissa seikkailemassa. Alunperin esiintyjille varatut kellarit oltiin nyt avattu yleisöllekin, ja niiden iloiset emännät ja isännät olivat kovin vieraanvaraisia. Parissa kellarissa esiintyi trubaduurejakin, kun taas yhden edessä oli dj järjestänyt jopa vaahtobileet! Aika dadaa, sanoisi sveitsiläinen. 

fetedesvignerons.ch

Kirjoittaja toimii ravintola-ammattilaisena Zürichissa. Aiempina kausina hän on edustanut Helsingin ohella Kööpenhaminan, Lontoon ja Pietarin ravintoloissa.