Korhosen suvun sisarukset Juho ja  Kaisa puolisoineen pyörittävät mullistuksen kokenutta Haapalan tilaa. Kuvassa Juho Korhonen (vas.) ja  Venla Suominen sekä Kaisa ja Craig Tyler.
Korhosen suvun sisarukset Juho ja Kaisa puolisoineen pyörittävät mullistuksen kokenutta Haapalan tilaa. Kuvassa Juho Korhonen (vas.) ja Venla Suominen sekä Kaisa ja Craig Tyler.

Haapalan nuoret yrittäjät inspiroituvat Kainuusta

Päätös palata juurilleen toi Korhosen sisarukset puolisoineen kaksi vuotta sitten vanhaan Haapalan pappilaan Sotkamon Vuokattiin. Haapalan tilaa jatkaa Korhosen suku nyt viidennessä polvessa, kanttorila muuntui navetoineen ravintola-panimo-bed&breakfast-yritykseksi. Haapala on muutaman kilometrin päässä Vuokatista, Katinkullasta ja Sotkamon keskustasta keskellä peltoja, mutta asiakkaat ovat löytäneet nopeasti paikalle.

Vanhaan navettaan on restauroitu ravintola.

Haapala BNB oy on kolmekymppisen nelikon perheyritys. Yrittäjinä ovat Kaisa ja Craig Tyler sekä Kaisan veli Juho Korhonen ja hänen puolisonsa Venla. Kaisa Tyler pyörittää keittiötä, Craig on panimomestari. Äitiyslomalla oleva Venla hoitaa Haapalan puutarhaa.

– Valmistuin kokiksi Ravintolakoulu Perhosta vuonna 2012. Saman vuoden syyskuussa tapasin nykyisen mieheni Helsingissä. Craig on britti, joten muutin hänen luokseen Lontooseen. Asuessamme Lontoossa työskentelin juuri avatussa Jamie Oliverin Trattoria-ravintolassa, Kaisa Tyler kertaa.

– Oli upea kokemus päästä työskentelemään lapsuuden idolin ravintolassa. Siellä pääsin näkemään ja kokemaan toden teolla sen, miten kaikki ruoka tehtiin alusta lähtien itse. Samalla opin, mitä en tekisi tai haluaisi tapahtuvan, jos joskus tulevaisuudessa omistaisin oman ravintolan.

Craig Tyler on ammatiltaan tuotesuunnittelija, ja hän vastaa Haapalassa panimosta, sekä Haapalan tuotekehittelystä että brändäyksestä yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa.

Juho Korhosella oli jo aiemmin kokemusta Vuokatin lomahuoneistojen rakennuttamisesta. Sisustusarkkitehdin ja konservaattorin tutkinnot tarkoittavat, että Juhon käsialaa Haapalassa on rakennuttaminen ja tilasuunnittelu. Juhon kädenjälkeä on myös kaikki Haapalan nettisivujen kuvamateriaali.

Idea nykyiseen toimintaan syntyi käytännön tarpeesta. Sisarusten isä oli jättäytymässä eläkkeelle tilan pyörittämisestä, ja oli aika pohtia, mitä sukutilalle tehtäisiin.

– Olemme nyt Korhosen sukutilan jatkajia viidennessä polvessa. Hauskasti samoihin aikoihin Juholla ja minulla oli Haapalan varalta ideoita, jotka pystyisi helposti yhdistämään toisiinsa. Ryhdyimme jalostamaan niitä meidän näköiseksemme Haapalaksi.

– Ajatuksena oli perustaa sukutilalle ravintola ja majoitustoimintaa, ja tässä vaiheessa oli myös pohdinta, mitä muuta me voisimme tarjota matkailijalle – jotain, jollaista Sotkamon alueella ei vielä ollut tarjolla. Juholle tuli ajatus panimosta, josta kehittyi Craigin kanssa Haapalan panimo navetan taka­-osaan.

– Yritys perustettiin virallisesti joulukuussa 2016. Meillä kaikilla on kokemusta ja ominaisuuksia, joita toisilla ei ole, ja kaikkien vahvuudet pääsevät Haapalassa käyttöön ja esille.

Rahoitusta haettu EU:ta myöten

Pelkällä lainarahalla ei mittavaa remonttia ja laajaa uudisrakentamista helpolla toteuteta. Kaisa Tylerin mukaan koko Haapalan projekti rahoitettiin pankin ja Finnveran lainoilla, sekä Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-rahoituksella. Kainuussa tuetaan yritystoimintaa aina 35 prosenttiin saakka kustannusarvion kokonaissummasta. Myönteinen Ely-keskuksen päätös tuli täysimääräisenä hyvin perusteltujen projektitavoitteiden mukaan.

Panimon puoli on tuotu upeasti esiin ravintolaan,
sillä niiden välissä ovat vain isot lasiseinät.

– Aloitimme remontoimaan Haapalaa toden teolla kesällä 2017. Navetta, jossa ravintola ja panimo sijaitsevat, oli isoin remontoitava projekti. Navetassa on ollut lehmiä viimeksi vuonna 1986 ja sen jälkeen sitä oli käytetty konehallina.

Navetan kattorakenteesta se kaikki lähti. Vanha pärekatto haluttiin esille ravintolasaliin, joten hirsirunko otettiin esiin myöhempien kerrosten alta, ja rakennus eristettiin ulkopuolelta.

– 150 vuotta vanhan kotitalomme remontointi oli helpointa koko projektissa. Esimerkiksi vanha pirtti pysyi koskemattomana. Vanhat makuuhuoneet ja wc:t muokattiin bed & breakfast -toimintaan soveltuviksi.

Päätalossa on neljä empireajan värein sisustettua erilaista huonetta. Lisäksi uudet aittamökit tuovat oman lisänsä perinteiseen pihapiiriin. Hotellitasoiset mökit ovat skandinaavisen minimalistisia – pelkistetysti sisustettuina toissijaisen majoituksen oloisia, mutta kaikilla nykypäivän ratkaisuilla täydennettynä.

Haapalan sauna valmistuu omasta metsästä kaadetuista männyistä, joista sahatut puut ovat kuivuneet taapelissa ravintolan takana. Saunoissa ei ole valmistuessaan suihkuja, vaan saunominen ja peseytyminen hoituu perinteiseen tapaan puulämmitteisen kiukaan lämmössä.

Haapalan pelloille asennettiin rakennusvaiheessa myös kymmenen kilometriä maalämpöputkistoa, jolla koko navetta ja aittamökit pysyvät lämpiminä.

Mahla omasta metsästä, pavut viereiseltä pellolta

Korpilankku on Haapalan à la carte -listalla oleva
jaettava alkuruoka, jossa pääsee maistamaan
kainuulaisista raaka-aineista valmistettuja makuja.
Tarjolla on muun muassa ruisleipää, juustoleipää,
paikallista pitkään haudutettua karhunlihaa,
itse tervattua lohta, tervapuolukkamajoneesia,
sotkamolaisia metsäsieniä sekä itse valmistettuja
”poroteoksia”.

Haapala on kerännyt mainetta omaperäisistä ruoistaan, joiden raaka-aineet tulevat joko omilta mailta tai läheltä.

– Aloittaessamme Haapalaa keräsin inspiraatioita vanhoista keittokirjoista (vanhimmat 1930-luvulta), metsistä ja siitä, mitä meillä on täällä Kainuussa. Halusin tuoda lautaselle aitoja makuja, aitoa ruokaa jossa on käytetty oikeita raaka-aineita. Emme kuitenkaan kokeneet omaksemme tehdä pelkästään ruokaa kainuulaisilla resepteillä, tarjoiltuna kansallispukuun pukeutuneena, vaan halusimme tuoda myös uutta twistiä, jossa näkyisivät meidän yrittäjien tuomat vaikutteet myös Kainuun ulkopuolelta.

– Toinen tärkeä asia meille oli, että halusimme tehdä Haapalan keittiössä kaiken itse. Leivomme omaan ruisjuureen tehtyä ruisleipää päivittäin tarjolle, ja myös muutkin leivät ovat itse tehtyjä. Ketsupit, ranskalaiset, leivonnaiset, hillot – kaikki on tehty omin käsin keittiössä. Ja jos emme ole pystynyt jotain tekemään itse, se on paikallista tai vähintäänkin suomalaista.

Raaka-ainehankinnat pyritään tekemään mahdollisimman paikallisesti. Tämä näkyy sekä ravintolassa että panimossa.

– A la carte -listalla ja iltaisin tarjoamme listallamme sataprosenttisesti suomalaista ja kainuulaista lähiruokaa. Liha ja juurekset tulevat paikallisilta tiloilta, kala paikalliselta kalastajalta. Viime kesänä meillä oli pellolla oma kasvimaa, josta saimme käyttöömme perunaa, papuja, porkkanoita, herneitä ja yrttejä.

– Käytämme myös omasta pihasta marjoja, omenoita ja yrttejä. Omista metsistämme keräämme marjoja, sieniä, mahlaa ja kuusenkerkkää, Kaisa täydentää.

– Panimossa pyrimme paikallisuuteen myös aina kuin mahdollista. Tavoitteemme on kasvattaa maltaisiin tarvittavat viljat tulevaisuudessa itse omilla pelloillamme, ja käyttää oman pihan humalaa. Tämän mahdollistaminen tulee viemään monta vuotta, mutta aiom­me tätä odotellessa kehittää muita paikallisia makuja sisältäviä oluita listoillemme.

Haapala onkin juuri julkaistanut uusimman Himskatin Hapan Berliner Weisse -oluen, jonka maltaat ovat suomalaisia, ja humalat ja pihlajanmarjat omasta pihasta. Käymiseen on käytetty omaa ruisjuurta.

– Tuloksena on hapanolut, joka kuvaa Kainuuta parhaimmillaan, ja hyvä esimerkki siitä mitä omasta kotipihasta on mahdollista löytää.

Haja-asutusalueella pitää kiirettä

Usein ravintolalla ottaa aikansa ennen kuin asiakkaat löytävät sen. Haapala kuitenkin keräsi heti alussa paljon uteliaita tutustumaan originelliin ravintolaympäristöön, ja tieto paikan laadukkuudesta levisi nopeasti.

Kanttori Hintikka rakennutti Haapalan nykyisen
talon vuonna 1868. Sen jälkeen päärakennuksessa
on toiminut kansakoulu ja Sotkamon Säästöpankin
haarakonttorikin. Kuvan ovien takana
peräkamareissa asuivat kansakoulun ala- ja
yläluokan opettajat, mutta nyt ne on remontoitu
tyylikkäiksi hotellihuoneiksi.

– Vuosi on ollut onneksemme heti avauksesta lähtien kiireinen. Se on ollut myös hyvin opettavainen, välillä rankka, mutta samaan aikaan aivan mahtava kokemus. Sekä me että työntekijämme olemme päässeet oppimaan uutta, ja vielä on joka päivälle jotain opittavaa jäljellä.

Kaisa kiittelee henkilökuntaansa heittäytymisestä.

– Meillä on aivan mahtavat työntekijät, joita ilman emme olisi nyt tässä. Olemme vitsailleet useasti, että teemme tärkeyslistan viimeisiä asioita, kun tulee hiljaisempi kausi. Kuitenkaan tämä hiljaisempi kausi ei ole vieläkään alkanut, vaan olemme olleet melkein yhtä kiireisiä kuukaudesta toiseen ravintolan sekä panimon puolella. Tämä on toki positiivinen ongelma.

Myös Haapalan panimo on päässyt hyvään vauhtiin.

– Palaute oluista on ollut hyvää, varsinkin kuusenkerkkäolut Korpikuusen kuiskaus Pale Ale sekä Usvainen Uitto Terva Porter ovat saaneet hyvän vastaanoton. Elokuisessa Oulun Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumassa Haapalan Korpikuusen Kuiskaus äänestettiin kolmanneksi parhaimmaksi olueksi Pint Please -sovelluksessa. Se on ehkä merkki siitä, että olemme panimon suhteen oikealla tiellä.

Haapalan majoitustoiminta on sekin kasvanut mukavasti jo toisen vuoden aikana. Kaikki 20 vuodepaikkaa on pääosin varattuina Vuokatin sesonkeina – syyslomilla, jouluna ja uutena vuotena sekä hiihtolomilla ja pääsiäisenä.

– Kesäisin majoitamme viikonloppuisin häävieraita, ja näitä juhlia onkin ollut lähes joka viikonloppu. Majoituksen täyttöaste on noin 35 prosenttia, eli hiljaisempaan aikaan meille vielä sopii matkailijoita.

Rekrytoinnissa haasteita

Karhuburgeri vie mennessään isommankin nälän.

Vaikka kaikki tuntuu Haapalassa sujuneet onnellisten tähtien alla, on kysyttävä, mitä nelikko tekisi toisin jos voisi?

– Rekrytointia olisi voinut tehostaa. Ennen kuin avasimme, emme tienneet, tulisiko kukaan paikalle. Oli iso riski perustaa yritys tavallaan maaseudulle, ja varsin harvaan asuttuun Kainuuseen. Luotimme kuitenkin Vuokatin matkailuun ja monipuoliseen Vuokatin harrastetarjontaan.

Haapala avasi ravintolan ovet kesäkuussa 2018, jolloin nelikon lisäksi ravintolassa työskenteli neljä työntekijää.

– Huomasimme pian, että tarvitsemme enemmän henkilökuntaa, ja siitä lähtien olemme etsineet ja edelleen etsimme lisää väkeä liittymään Haapalan tiimiin. Ensimmäisen vuoden aikana palkkasimme melkein joka kuukausi uuden työntekijän. Tällä hetkellä meitä on yhteensä 15 pyörittämässä ja viemässä Haapalan tarinaa eteenpäin.

– Alkutaipaleella olisi voinut olla pari apukättä enemmän.

Haapala BNB oy, Haapalantie 3, Sotkamo

haapalabnb.fi

Julkaistu Aromissa 1/2020.