Halal – kaukomaiden erikoisuus vai tulevaisuuden kulutusvalinta?

Halal-tuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, mutta luokitus herättää edelleen kysymyksiä niin asiakkaissa kuin ammattilaisissa. Saksan Hannoverissa maaliskuussa järjestettävillä messuilla selvitetään alan pelisääntöjä ja bisnesmahdollisuuksia. 

Suomessa asuu kymmeniä tuhansia islaminuskoisia. Tarkkaa määrää on vaikea määritellä, koska kaikki muslimit eivät kuulu muslimiyhdyskuntiin, ole maahanmuuttajia tai kansallisuudeltaan ei-suomalaisia. Islamin sharia-lain mukaan muslimin tulee syödä ruokaa, joka on puhdasta (halal). Uskonnollisessa ja kulttuurisessa mielessä epäpuhtaaksi katsotaan esimerkiksi sianliha, veri, alkoholi ja hyönteiset.

Halal-lihalla tarkoitetaan lihaa, joka on teurastettu islamin puhtausoppien mukaisesti. Käytännössä islaminuskoinen teurastaja kääntää teuraseläimen pään Mekkaa kohti, siunaa eläimen ja katkaisee tältä kaulan valuttaen veren pois. Erityisesti ulkomailla halal-teurastuksessa eläimen kaula saatetaan viiltää auki ilman että eläin on ensin tainnutettu, mikä on Suomen eläinsuojelulain vastaista.

Suomessa tehtävistä halal-teurastuksesta säädetään laissa siten, että eläin on tainnutettava samanaikaisesti kaulan katkaisun kanssa. Nykyinen hallitus ajaa lakiin tarkennusta, jonka seurauksena eläin pitää uskonnollisessa teurastuksessa tainnuttaa aina ennen verenlaskua.

Muslimien halal- ja juutalaisten kosher-merkintä kiinnostavat muitakin kuin muslimeja. Halal-merkityssä ruuassa ei ole porsaanlihaa, eikä kosher-merkityssä tuotteessa maitoa, mikä voi olla hyödyllinen tieto kenelle tahansa ulkomailla matkustavalle. Toisaalta monet muslimit eivät noudata tarkasti halal-ruokavaliota, vaikka esimerkiksi porsaanliha on laajalti sekä muslimien että juutalaisten kiellettyjen ruokien listalla.

Eräs suomalainen muslimi kertoo ostavansa halal-merkittyä lihaa samoilla standardeilla kuin muitakin kulutushyödykkeitä.

– Ostan toisinaan erikoispaloja kuten lampaanniskaa tai häränhäntää halal-kaupasta, jos saatavilla on suomalaista. Teen sen kuitenkin enemmän tukeakseni pienyrittäjyyttä ja maahanmuuttajien elinkeinoa kuin ostaakseni halalia. Suomalaista halal-lihaa on vaihtelevasti saatavilla.

Yksi, universaali halal-sertifikaatti?

Maaliskuussa Saksan Hannoverissa järjestettävillä Halal Hannover -messuilla keskitytään tuotteiden ohella useisiin alue- ja yrityskohtaisiin halal-sertifikaatteihin. Tapahtuma on suunnattu tukkureille sekä hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisille, ja sen yhtenä tavoitteena on toimia foorumina, jossa keskustella halal-sertifikaatin kriteerien yhtenäistämisestä.

Messujen johtaja Christoph Schöllhammer sanoo, että halal-merkintä on ajankohtainen paitsi Saksan muslimiväestön myös uusien asiakasryhmien näkökulmasta. Saksan halal-markkinat ovat viiden miljardin euron luokkaa vuodessa.

– Lähi-idän ruokakulttuurin kasvattaessa suosiotaan yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut alueen erikoistuotteista. Toinen kasvava kohderyhmä ovat terveystietoiset ja tiedostavat kuluttajat, Schöllhammer kertoo.

Halal Hannover 6.–8.3.2020, Saksa

Julkaistu Aromissa 1/2020.