Olet sveitsiläistynyt Harri, totesi Harri Keon esimies eräänä iltana töiden jälkeen illanistujaisissa.

– Ei se ollut pelkästään positiivista, Keko naurahtaa.

Hän myöntää pitävänsä säännöistä ja elää mieluummin niiden kanssa kuin vapaassa ja villissä ympäristössä.

Reilut seitsemän vuotta Zürichissä asunut Keko työskentelee nyt vuoropäällikkönä Sihl-kanaalin varrella pankkiirien kansoittaman alueen ja boheemin kaupunginosan välimaastossa sijaitsevassa Bar Bassossa. Ei niin tyypillisessä ravintolassa sveitsiläisittäin.

– Ravintola on tunnettu kaupungin parhaimmista puu-uunipizzoista. Pankkityypeille olemme viimeinen paikka, jossa he voivat käydä ja boheemitkin asiakkaat eksyvät meille, mutta keskusta on jo liian kapitalistinen heidän mielestään, Keko kuvailee.

Konservatiivisessa Sveitsissä arvot näkyvät ja tuntuvat. Yhteiskunnassa jakaudutaan vahvasti poliittisen suuntautumisen, varakkuuden ja ammatillisen aseman perusteella. Ravintoloiden asiakaskuntakin valikoituu tällä periaatteella.

– Suomessa sama asiakas voi käydä Kämpin Brasse-riessa ja Siltasessa Hakaniemessä, mutta täällä se ei tulisi kuulonkaan.

Zürichissä aukesi vuoden aikana 180 ravintolaa ja 120 laittoi lapun luukulle. Tahti kiihtyy Keon mukaan Sveitsissäkin.

– Food Zürich -kuukausi aukeaa juuri, ja näin listalla 12–15 ravintolaa, joista ei ole kokemusta. Pitänee tehdä niihin ekskursio.

Suomi-brändin edistäjä

Keko on toiminut Suomi-brändin lähettiläänä monin tavoin sveitsiläisille. Asiakkaat ovat kiinnostuneet hänen kansalaisuudestaan, ja Keko onkin tunnettu suomalainen kylillään.

– Täällä ei hirveästi suomalaisia asiakaspalvelussa ole tullut vastaan. Useiden kanta-asiakkaiden keskuudessa olen tunnettu hauskoista ja usein ruoka- ja juoma-aiheisista t-paidoistani, joita töissä pidän päälläni.

Työnantajiensa ja esimiestensä kanssa Keko teki viime vuonna gastronomiakierroksen Suomessa.

– He olivat äimänä siitä, kuinka hyvää ruoka täällä oli, eivätkä muista että olisivat koskaan syöneet niin hyvin.

Verkostoitujat pärjäävät

Varautuneiden sveitsiläisten kanssa on haastavaa tehdä tuttavuutta. Keko myöntää, ettei itsekään ole ollut aktiivinen, vaan on tutustunut vapaa-ajallaan mielellään Sveitsiä ympäröiviin maihin ja kaupunkeihin. Saksaa mies puhuu sujuvasti, mutta Sveitsin saksa kangertelee yhä.

– Taisin olla onnekas, kun muutin uudenvuodenpäivänä ja sain catering-firmasta osa-aikatyön samana päivänä. Kokopäivätöihin pääsin parin kuukauden päästä.

Ansioluetteloilla ovet eivät Keon mukaan aukea.

– Kannattaa olla sosiaalinen, verkostoitua ja käydä kursseilla ja baarissakin.

Kielikurssilla tapaamansa kroatialaisen kautta Keko siirtyi myöhemmin muutaman vaiheen kautta nykyisen työnantajan palvelukseen.

Työelämän tasapainottuminen on mahdollistanut rentoutumisen vapaa-ajalla. Hänen kohdallaan se tarkoittaa ruoanlaittoa ja matkustamista.

Keko on ollut pohjoismaisen soutukerhon jäsenenä jo reilut kuusi vuotta.

– Tosin soutaminen on jäänyt vähemmälle, mutta nautin saunasta ja näköalasta.

Koska zürichiläisissä keskivertoravintoloissa ei Keon mielestä saa euroille vastinetta, hän kokkailee kotonaan. Välillä skandinaavisia klassikoita: lihapullia, Wallenbergin pihviä, makaronilaatikkoa ja lammaskaalia.

Konsepti omalle ravintolalle jo valmis

Vaikka Keko 20–30-vuotiaana oli Suomessa mukana perustamassa monia uusia ravintoloita ja imi aktiivisesti vaikutteita kansainvälisistä ravintoloista, hän arvostaa nyt verkkaisempaa tahtia ja stressittömämpää elämää.

– Kun on nähnyt paljon, toivoo että jotkut hyvät asiat, joita arvostaa, säilyvät. Elämme uskomatonta aikaa. Koskaan ei näin moni ihminen ole syönyt näin hyvin. Syömme paremmin kuin kuninkaat keskiajalla. Hyönteishypetystä en kuitenkaan vielä ihan osta, hän hymähtää.

Keko nauttii elämästään Sveitsissä.

– Teen töitä, mutten liikaa. Meillä on hyvä jengi. Hierarkia on matalaa ja elämä helppoa. Ravintolamme toimii vakaasti, asiakkaita on riittävästi.

Hän myöntää, että asiakaspalvelu voi toisinaan olla stressaavaa ja iän myötä valvomisesta ja fyysisestä rasituksesta ei välttämättä toivu yhtä kepeästi kuin 20-vuotiaana.

– Olen monesti miettinyt, minkälainen työelämäni ja tuttavapiirini olisi, jos olisin ryhtynyt haaveilemaani ammattiin kielenkääntäjäksi.

Plan A ei ole hänen mukaansa Suomeen palaaminen.

– Pärjäisinköhän edes siellä enää. Tahti on hemmetin kova. Kovempi kuin täällä. Helsinki on kehittynyt gastronomian puolella paljon. Uusia ravintoloita avataan vähän väliä. Ilmeisesti elämäntyyli on muuttunut.

Oman tulevaisuutensa Keko näkee suurena kysymysmerkkinä, eikä hänellä ole tarkkoja pitkäntähtäimen suunnitelmia.

– Etelä-Euroopassa yli 50-vuotias hovimestari tai tarjoilija ei ole harvinaisuus toisin kuin Pohjoismaissa.

Työllistymisen mahdollisuudet kapenevat kuitenkin iän karttuessa. Siihen Keko on varautunut mielessään.

– Skandinaavinen ravintola kiinnostaisi laittaa pystyyn. Konsepti on valmis, jos joku haluaisi investoida siihen, hän naurahtaa.

Kuka?

Harri Keko

  • Vuoropäällikkö, ravintola Basso, Zürich.
  • Koulutus: Haaga Instituutin kansainvälinen linja.
  • Aromi-lehden bloggari, toiminut myös PRO-gaalan lehdistötuomaristossa.
  • Työskennellyt Helsingissä, Lontoossa, Kööpenhaminassa ja Pietarissa.
  • Bar Basso Sihlstrasse 59, Zürich facebook.com/BarBasso
  • Lue Harri Keon Grillimakkara-blogi: aromilehti.fi/artikkelit/oodi-grillimakkaralle