Silti ulkopuoliset – ja osa ammattilaisista – mieltävät tehtävät yksitoikkoiseksi ja värittömiksi. Alan edustajia ei voi soimata itsensä tai saavutustensa retostelusta, vaikka arkitodellisuus ja osaamisvaatimukset ovat hyvin merkityksellisiä ja monimuotoisia.

Alalle suuntautuvalle on tarjolla opinahjoja ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin. Ruoka- ja ravitsemusosaaminen on vain yksi osa-alue. Sen ohella tarvitaan teknologiataitoja, kemian, fysiikan, biologian ja matematiikan hallintaa, asiakaspalvelutaitoja ja kielitaitoa. Menestyminen edellyttää prosessiajattelu- ja sarjatyöskentelykykyä sekä toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Urapolku yltääkin kauhan varresta tuotekehitykseen ja esimiestyöskentelyyn. Moni tekee oman henkilökohtaisen intohimonsa viemänä merkittävää kasvatus- ja opetustyötä. Työkenttä ulottuu kotikunnan rajojen ylitse naapurikuntiin ja valtakunnallisen toiminnan kautta jopa kansainväliselle tasolle.

Yhteistyöhankkeissa luodaan uutta, terveellistä ruokakulttuuria. Tuorein esimerkki on Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan -hanke. Tieteellistä tutkimushanketta tuki muun muassa Keski-Suomen keittiömestariyhdistys. Hyödyntämättä jääneiden viljellyn siian ja kirjolohen maksojen on todettu olevan ravitsemuksellisesti arvokkaita ja soveltuvan joukkoruokailun ja ravintoloiden raaka-aineena esimerkiksi jauhemaksapihveissä ja terriineissä.

Maukkaalle, monipuoliselle ja terveelliselle ruualle ja sen parissa työskenteleville ammattilaisille on aina kysyntää. Alan jatkuva kehittyminen ja muuntautuminen haastaa pysymään uteliaana ja avoimena uuden oppimiselle, uusien innovaatioiden ja toimintatapojen löytämiselle. Tervettä ammattiylpeyttä saavutuksista ja osaamisesta on turha piilotella. Konkareiden onnistumiset ja menestystarinat houkuttelevat alalle sen kaipaamia uusia, innostuneita tulokkaita.

Heli Koivuniemi

vastaava päätoimittaja

heli.koivuniemi@aromilehti.fi

Julkaistu Aromissa 1/2020.