Helsingin pormestari Jan Vapaavuori: "Ravintolakulttuuri on kaupungin dynaamisuuden syy ja seuraus"

Jan Vapaavuoren mielestä ravintolakulttuuri on kaupungin dynaamisuuden syy ja seuraus. Pormestari näkee myös koronakriisissä mahdollisuuksia. Hän arvioi sen johtavan globaalisti moniin muutoksiin, jotka suosivat Helsingin tyyppisiä kaupunkeja.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ei yritäkään olla suomalaisen ruokakulttuurin asiantuntija, mutta arvelee kaupunkidynamiikalla olevan suurempi vaikutus ravintolakulttuuriin kuin yhteisellä ruokastrategialla, jollaista ei ehkä kannata havitellakaan. Heterogeenisessä maassa tapahtuu monenlaista jatkuvasti.

– Samaan aikaan kun ruokakulttuuri abc:läis­tyy, Helsingin ja eräiden muiden suomalaisten kaupunkien ravintolakulttuuri on olennaisesti kansainvälistynyt ja laatutaso dramaattisesti parantunut. Meille on syntynyt huiman hieno kansainväliset kriteerit täyttävä helsinkiläinen ravintolakulttuuri viime vuosien aikana, Vapaavuori hehkuttaa.

Kehityksen on mahdollistanut dynaaminen ja kansainvälisyyteen satsaava pääkaupunki.

– Se luo edellytyksiä sille, että kansainvälisesti ajattelevat ja kunnianhimoiset kokit ja ravintoloitsijat uskovat kaupunkiin ja haluavat harjoittaa täällä kansainvälisen tason ravintolatoimintaa.

Kaupunki on kohtaamisten paikka. Miten sille käy, kun kohtaamisia rajoitetaan?

– Iso osa siitä, mikä mielletään kaupungin ominaispiirteisiin, on ainakin tilapäisesti poissa silloin kun kohtaamisia rajoitetaan. Totta kai se vaikuttaa olennaisesti, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori myöntää.

Usein asioita aletaan arvostaa erityisesti silloin, kun ne eivät ole saatavilla.

On pidettävä huolta kaupungin vireydestä, dynaamisuudesta ja houkuttelevuudesta.”

– Kun ravintolat olivat tietyn aikaa kiinni, niitä alettiin kaivata eri tavalla. Ihmiset ymmärtävät ja mieltävät, miksi he itse asiassa haluavatkaan asua kaupungissa. Poikkeusaikojen jälkeen seurauksena voi olla enemmän kysyntää sellaiselle, joka jossain vaiheessa on koettu itsestään selväksi, Vapaavuori ennustaa.

Pormestari kiittelee helsinkiläisiä horeca-toimijoita vastuullisuudesta ja hyvästä asenteesta kriisin alusta asti.

– Ymmärrettiin, ettei korona ole kenenkään vika, ja käytiin erittäin hyvää vuoropuhelua.

Suorat keinot ja silta kriisin yli

Kohtaamistoimialojen eli tapahtuma- ja horeca-alojen ahdinko näkyy suoraan esimerkiksi kaupungin verotulojen vähenemisenä. Niin ollen kaupungilla on myös iso intressi lievittää pandemiasta aiheutuvia ongelmia ja luoda pohjaa sille, että niistä noustaan nopeasti. Kaupungilla on siihen joitakin suoria keinoja.

– Vuokrahelpotukset, joita kaupunki antoi, otettiin erittäin positiivisesti vastaan. Kaupunki näytti esimerkkiä ja vapautti monet vuokranmaksusta kolmeksi kuukaudeksi. Oli positiivista, että monet muut merkittävät vuokranantajat seurasivat esimerkkiä.

Vapaavuoren mukaan vuokrahelpotusten leviäminen muidenkin vuokranantajien käyttöön osoitti konkreettisesti, kuinka kaupunki voi olla edelläkävijä ja esimerkinantaja. Rajoituksia höllennettäessä kaupungin rooli on ollut kannustaa kaupunkitilan uudenlaiseen käyttöön kevyemmillä lupakäytännöillä.

– Suomessa sellainen ei ehkä ole ollut tyypillisintä, Vapaavuori sanoo.

Kriisinaikaisia toimia olennaisempana hän pitää kuitenkin kaupungin elinvoimaisuudesta huolehtimista.

– On pidettävä huolta kaupungin vireydestä, dynaamisuudesta, houkuttelevuudesta ja niistä vahvuuksista, joita tällä kaupungilla on, jotta kohtaamistoimialat voivat palautua mahdollisimman hyvin kokonaan uudenlaisessa maailmassa, jossa kansainvälinen kilpailutilannekin olennaisesti muuttuu. Helsingillä on tässä itse asiassa iso mahdollisuus. On selvää, että kriisi tulee johtamaan globaalisti moniin muutoksiin, jotka saattavat suosia Helsingin tyyppisiä kaupunkeja.

Kriisissä palikat jaetaan uudelleen

Kohtaamistoimialoilla Vapaavuori ei tarkoita pelkästään tapahtuma- ja horeca-alaa, vaan koko ekosysteemiä niiden ympärillä.

– Mitä isommasta kaupungista on kysymys, sitä palveluvaltaisempi elinkeinorakenne sillä on ja sitä enemmän toimintaa, joka suoraan tai välillisesti linkittyy elämyksiin, tapahtumiin, yhteisöllisyyteen, yhdessä olemiseen ja tekemiseen. Tällä on kaupunkien elinvoimalle valtavan iso merkitys.

Helsingin kaupunkistrategian otsikkona on ”maailman toimivin kaupunki”. Koronakriisin oppina kaupunki aikoo satsata samoihin asioihin, joihin se on satsannut jo ennen kriisiä.

– Vastuullisuuden, turvallisuuden ja ylipäänsä toimivuuden merkitys tulee varmasti korostumaan jatkossa. Suomalaisen yhteiskunnan perinteiset vahvuudet merkitys korostuvat.

Vapaavuori haluaa akuutin kriisinhoidon rinnalla parantaa Helsingin kilpailuasetelmaa pidemmällä tähtäyksellä.

– Kriisin aikana pitää aina rakentaa siltaa tulevaisuuteen. Jokaisessa kriisissä on valtava mahdollisuus, sillä niiden jälkeen ikään kuin jaetaan palikat aina uudelleen. Nyt meidän pitää vain ymmärtää ja uskoa, että Helsingillä on valtava määrä todella suuria vahvuuksia, joiden merkitys kriisin aikana ja sen jälkeen vain korostuu.

Pormestari haluaa, että kun nykyisen kriisin historiankirjoitusta joskus tehdään, Helsingin todetaan sen aikana parantaneen omaa suhteellista asemaansa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

– Se ei tapahdu automaattisesti, mutta kaikki mahdollisuudet siihen ovat olemassa, hän uskoo.

Vapaavuoresta on selvää, että joka tapauksessa jotkut uivat kriisistä ulos entistä vahvempina, tämän hetken mahdollisesta kurjuudesta huolimatta.

– Kaupunki on koronaa vahvempi. Korona ei voi tappaa syvällä ihmisluonteessa olevaa uteliaisuutta ja jokaisen halua viettää omaa ainutlaatuista elämäänsä mahdollisimman täysipainoisesti. Ihmiset haluavat elää täyttä elämää, aistia ja kokea uusia asioita sekä nauttia erilaisista elämyksistä, ei se tule katoamaan mihinkään.

Ihmiset haluavat elää täyttä elämää, aistia ja kokea uusia asioita eikä se tule katoamaan mihinkään.”

Kaupungin kasvot ja ylin markkinointipäällikkö

Aloitettuaan Helsingin pormestarina kesällä 2017 Vapaavuori on puhunut usein kaupungin modernisoimisesta ja määrätietoisesta kansainvälistämisestä. Koronan takia hän ei aio lempilapsiaan hylätä.

– Lisäksi on selvää, että kaikkien digitaalisuuteen liittyvien asioiden painoarvo kasvaa.

Helsinki on ollut digitaalisen matkailun edelläkävijöitä tähänkin asti ja Helsinki Marketing tunnustettu digitaalisen kaupunkimarkkinoinnin osaaja.

– Meillä on paljon siihen liittyvää luovaa ajattelua ja toimintaa. On selvää, että erilaisten hybriditapahtumien merkitys tulee nousemaan. Tämän tyyppisiin asioihin myös kaupungin pitää satsata, vaikka viime kädessä alan toimijat ja yksityiset yritykset sen tekevät.

Vapaavuori näkee asemansa muiden roolien ohella myös kaupungin ylimpänä markkinointipäällikkönä. Kaupunki toimii alustajana ja mahdollistajana, ja pormestari antaa kaupungille kasvot. Korona-aikana Senaatintorille syntynyt uusi terassialue on Vapaavuoren mielestä hyvä esimerkki uudenlaisesta kaupunkitilan käytöstä ja kaupungin roolista verkostojen luojana.

– Uskaltaisin väittää, että sen symbolinen arvo on jopa suurempi kuin sen faktinen arvo. Se on viesti siitä, että me emme lamaannu, vaan teemme uusia asioita ja osoitamme kumppanuutta alan toimijoiden kanssa.

Juuri ei-lannistuva ja eteenpäin katsova asenne on Vapaavuoren mielestä tärkein oppi, jonka hän toivoisi leviävän muihinkin kaupunkeihin. Joitakin toimintakonsepteja voi kopioida suoraan, mutta tärkeintä on kriisissäkin mahdollisuuksia näkevä asenne.

– Sitä asennetta joko on tai ei ole, Vapaavuori toteaa.

Markkinoinnissa kannattaa kumppanoitua

Vapaavuori uskoo kumppanuuksien voimaan. Hän pitää matkailualaa siitä hyvänä esimerkkinä. Kun Lapin hiihtokeskukset löysivät toisensa, seurasi paljon hyvää koko Lapin matkailulle.

– Isossa kuvassa he eivät ole keskenään kilpailijoita. Lapin brändäämisestä matkailukohteena hyötyvät kaikki alan toimijat. Esimerkiksi Helsingin laaturavintoloilla on saman tyyppinen tilanne. Jos Helsingin ravintolakulttuuria osana dynaamista ja omaperäistä kaupunkia pystytään brändäämään maailmalla, kaikki hyötyvät.

Vapaavuori on varma, että kun kiinalainen ylempi keskiluokka lähtee ulkomaille, se haluaa kokea samalla matkalla monenlaisia asioita. Siksi Helsingin kannattaa myydä itseään yhdessä Lapin kanssa, mutta myös yhdessä Tukholman, Tallinnan tai Järvi-Suomen kanssa.

– Pitää olla joku ykköskimmoke valita työ- tai vapaa-ajan matkan kohteeksi nimenomaan Suomi. Meidän vahvimmat matkailubrändit ovat toisaalta Helsinki ja toisaalta Lappi, vähän eri tulokulmista tietenkin.

Viime vuosien aikana Helsinki on satsannut matkailumarkkinoinnissaan enemmän laatuun kuin määrään. Vapaavuori ei usko massamatkailuun.

– Vastuullisuus ja kestävä matkailu ovat koko alan pitkän aikavälin kehittymisen elinehtoja. Jos rakennamme Helsinkiä, jossa helsinkiläiset itse viihtyvät, niin kyllä se on houkutteleva myös matkailijoiden kannalta.

Jan Vapaavuori

  • 55-vuotias Jan Vapaavuori on kesästä 2017 Helsingin ensimmäinen pormestari, mutta on johtanut puhetta synnyinkaupunkinsa kaupunginhallituksessa aiemminkin (2005–2007). Hän tuli päätoimisen luottamushenkilön tehtävään Euroopan investointipankin varapääjohtajan paikalta.
  • Vapaavuori on toiminut kaksi vaalikautta ministerinä ja kolme kansanedustajana (2003–2015), muun ohella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2011–2012.
  • Hän on kaksikielinen ja naimisissa pieneläinkirurgian professori Outi Vapaavuoren kanssa. Koulutukseltaan Vapaavuori on oikeustieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta.

Julkaistu Aromissa 7/20.