Vuoden 2020 Hyvä Tuomas -tunnustuksen saa ohranjalostaja Reino Aikasalo. Tunnustukse ansiokkaasta työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi ovat hänelle myöntäneet aikaisempina vuosina valitut Hyvät Tuomaat seuraavin perusteluin:

– Hyvän oluen ehdottomana edellytyksenä ovat korkealaatuiset raaka-aineet. Ohran jalostuksen merkitys on keskeinen, vaikkakin vähemmän tunnettu alue pitkässä ketjussa alkutuotannosta oluen käyttäjälle.

Ohra on jokaisen oluenpanijan perusraaka-aine, ja pääosa Suomessa valmistettavasta oluesta pannaan kotimaisesta ohrasta.

Hyvä Tuomas Pentti Salmi toteaa, että Reino Aikasalon koulutus, laaja käytännön kokemus sekä kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu yhteistyökyky näkyvät vielä vuosikausia hänen eläkkeelle jäätyäänkin hänen jalostamaansa ohraa lainehtivilla pelloilla ja maistuvat hyvässä suomalaisessa oluessa.

Ohraveteraani nostaa esiin ilmastonmuutoksen

Hyvä Tuomas 2020 Reino Aikasalo syntyi vuonna 1952 ja kasvoi maatilalla Hollolassa. Hän opiskeli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ja valmistui agronomiksi vuonna 1980 ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi seuraavana vuonna.

Aikasalo aloitti uransa vuonna 1976 Hankkijan kasvinjalostuslaitoksella. Kokopäivätoiminen työsuhde jalostajana alkoi neljä vuotta myöhemmin. Hän siirtyi vuonna 1994 Jokioisille, kun Boreal perustettiin ja jäi eläkkeelle samasta yrityksestä vuoden 2018 alussa.

Aikasalo vastasi pitkään sekä 2-tahoisen että monitahoisen ohran jalostuksesta eri käyttötarkoituksiin: mallastettavaksi, rehuksi, tärkkelykseksi.

– Aikaisuus, korrenlujuus ja hyvä sato ovat olleet hyvän lajikkeen ominaisuuksia jo sadan vuoden ajan. Vuosikymmenten myötä on pystytty kasvattamaan merkittävästi myös jyväkokoa ja taudinkestävyyttä, Aikasalo kertoo työstään.

Ilmastonmuutos vaatii sekä kasveilta että niiden viljelyltä sopeutumista entistä vaihtelevampiin oloihin.

– Ilmastonmuutoksen myötä olosuhteet muuttuvat kasvitaudeille entistä edullisemmiksi, ja nykyisistä taudeista kehittyy yhä aggressiivisempia muotoja, Aikasalo toteaa.

Myös uusien kasvitautien ilmaantumiseen eteläisemmistä maista täytyy reagoida nopeasti.

– Suomalaisen kasvinjalostajan pitää tuottaa lajikkeita, jotka sopeutuvat vaihteleviin lämpö- ja kosteusoloihin. Viljeltävien kasvien pitää pystyä tuottamaan täyttä satoa Suomen lyhyessä, nopearytmisen kasvun ja pitkän päivän kesässä , Aikasalo luonnehtii työn reunaehtoja.

Tällaisia lajikkeita on Aikasalon uran aikana syntynyt useampia. Alan ihmiset tunnistavat muun muassa Saanan vuodelta 1996, jonka kehitystyö tosin oli pääosin tehty ennen Borealin perustamista. Vuosituhannen vaihteesta alkaen Borealin mallasohran jalostusohjelmaa uudistettiin lisäämällä voimakkaasti panostuksia muun muassa biotekniikkaan, laatuanalytiikkaan, resistenssijalostukseen, testausverkkoon Suomessa ja lähialueilla sekä tuotetun massiivisen datan analysointiin.

Tämän ohjelman tuloksena ovat syntyneet mittavan viljelyalan saavuttanut Harbinger, joka hyväksyttiin mallasohraksi  vuonna 2011,  ja Trekker (2015). Jatkoa seurasi varsin nopeasti. Aikasalo on ollut keskeisesti mukana kehittämässä myös uusimpia lajikkeita Fennicaa (2019) sekä erikoismallasohria Popekkaa, Vipekkaa ja Repekkaa, jotka hyväksyttiin Suomen kasvilajikeluetteloon vuonna 2016.

– Jalostusohjelma tuottaa juuri sellaisia lajikkeita, joita suomalainen mallasohraketju tarvitsee. Olemme kiinnittäneet huomiota satoisuuteen ja viljelyvarmuuteen sekä tietysti prosessilaatuun, jonka tulee vastata mallas- ja panimoteollisuuden haastavia tarpeita, Reino Aikasalo kertoo.

Olutkulttuuri rikastuu

Suomessa huomattavan suureen monitahoisen ohran lajikemarkkinaan Aikasalo on kehittänyt peräti parisenkymmentä lajiketta ja ollut lisäksi keskeisesti mukana kehittämässä noin puolta tusinaa muuta lajiketta.

Aikasalo toimi uransa aikana osana laajaa kansainvälistä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa ja vuodesta 1988 asiantuntijajäsenenä viralliset mallasohrat hyväksyvässä, Panimolaboratorion alaisessa Ohrakomiteassa. Hän on pyynnöstä jatkanut tehtävässä myös eläkkeellä ollessaan.

Nykyisin Helsingissä asuva Aikasalo toteaa olevansa oluen ystävä. Olutkulttuurin rikastuminen on hänestä positiivinen trendi.

- Olut sopii moniin tilanteisiin – se kirvoittaa kielen hyvässä seurassa, käy ruoka- tai saunajuomaksi ja sammuttaa isommankin janon. Mihin olut ei sopisi?

Kippis uudelle Hyvälle Tuomaalle!