Hyvästi kemikaalit, tervetuloa bakteerit

Tämän päivän keskusteluissa puhtautta käsitellään usein bakteerien ja hygienian kautta. Tulevaisuudessa puhtaus saanee kuitenkin laajemman käsityksen ja hyvät bakteerit palautetaan keittiöihin. Jatkossa puhtautta tullaankin mittamaan kemikaalittomuuden, aitouden ja tuoreuden kautta.

”Kippis!” Hyviä bakteereja pursuava, ravintolassa itse valmistettu kombucha kuohahtaa laseissa, kun joukko ystäviä viettää iltaa ravintolassa nauttien kukin omaan perimäänsä ja omalle keholleen parhaiten sopivaa illallista.

Hampaaseen kiinnitetyn mikrosirun kautta ravintola saa automaattisesti tiedon asiakkaiden yksilöllisistä tarpeista ja päivän aikana jo nautituista aterioista. Jokaisen asiakkaan henkilökohtainen menu kustomoidaan saadun tiedon perusteella – mausta tinkimättä. Tarjottu ruoka paikkaa ravintopuutteet, ruokkii hyviä bakteereita ja sopii geneettisesti asiakkaalle. Lautasella oleva tuote muistuttaa sekä rakenteeltaan, ravintoarvoiltaan ja maultaan lihaa, mutta on täysin kasviperäisesti valmistettu.

Personoitu ruoka tekee tuloaan

Kaukana ovat ne ajat, jolloin altistuimme ruuan kautta suurelle määrälle erilaisia kemikaaleja ja torjunta-aineita. Söimme ensisijaisesti pitääksemme nälän loitolla, emme korjataksemme ravinnepuutteita tai ruokkiaksemme suolistoflooraamme.

Vaikka kehitys viekin aikaa, on yksilöidyn hyvinvoinnin tarve ja sen optimointi tätä päivää. Tälläkin hetkellä edelläkävijät mittauttavat perimäänsä ja pyrkivät saadun tiedon avulla optimoimaan hyvinvointiaan sekä personoimaan ruokavalionsa geeniensä tarpeita kuunnellen. Useat toimijat tarjoavat geenitestejä jo Suomessakin.

Hampaaseen kiinnitettävä siru voi jo nyt tunnistaa syödyn sokerin, suolan ja alkoholin tarjoten suuria mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Suomalainen Oura-sormus niittää mainetta maailmalla hyvinvointiteknologian saralla, ja laadukkaat suolistoflooratestit helpottavat ruokavalion koostamisessa ja ravintolisien tarpeen määrittämisessä.

Personoitu ravitsemus tekee tuloaan.

Rakkaat bakteerit

Ei tarvitse katsoa kovin montaa vuotta taaksepäin, kun sanalla bakteeri oli lähinnä negatiivinen kaiku. Antibakteeristen saippuoiden, käsidesin ja mahdollisimman puhtaan ympäristön ihannointi kääntää kurssiaan, kun näemme, mitä ylihygienian aikakausi on saanut aikaan. Luonto ja ihminen voivat yhdessä hyvin tai huonosti, eikä toista voi erottaa toisesta. Rikas, monipuolinen luonto on elinehto mikrobeille, joita ilman voimme sairastua.

Luonnon monipuolisuutta uhkaa moni tekijä. Kun asiaa tarkastelee mikrobiston kannalta, luomun edut lisääntyvät. Luomuviljelyn ansios­ta maaperä säilyy monimuotoisempana vuoroviljelyn ja ravinteiden maaperään palauttamisen ansiosta. Ja kun ihminen syö ja käsittelee luonnonmukaisesti viljeltyjä raaka-aineita, haitallisten kemikaalien sijaan hän nauttii ja altistuu terveyttä edistäville mikrobeille.

Luonto lautaselle

Tämän hetken yksi suurimmista yksittäisistä trendeistä ruoka-alalla liittyykin bakteereihin. Probiootteja on pitkään lisätty ruokiin terveysvaikutteita toivoen ja niitä on syöty ravintolisinä, mutta tällä erää trendi suosii niiden luonnollisia lähteitä. Jo monia vuosia edelläkävijät ovat fermentoineet teestä, sokerista ja sienimäisestä kombucha-viljelmästä hapatettua juomaa keittiön kaapeissaan, mutta nyt sitä saa jo erikoiskauppojen lisäksi ravintoloista ja lähikaupoista – myös Suomessa valmistettuna. Hapankaali ja hapatetut kurkut ovat aina olleet osa suomalaista ruokakulttuuria. Ne ovatkin mitä trendikkäintä ruokaa tällä hetkellä ja tekevät hyvää suolistolle.

Kaupungistumisen myötä kosketus luontoon on vähentynyt. Luonnon voi kuitenkin tuoda ravintolan asiakkaan luo ja lautaselle. Hapatetut tuotteet, villiyrtit, itse kerätyt ja säilötyt marjat ja sienet ovat suurinta luksusta, joita viedään myös maailmalle. Viherseinät, vertikaaliviljelyllä tuotettu lähiruoka tai jopa ravintoloissa itse kasvatettu ruoka tuovat kaikki palan luontoa asiakkaan aisteille.

Kemikaalikoktailin vaikutuksia ei kukaan tiedä

Ruuan äärimmäisen prosessoinnin sekä tehoviljelyn myötä altistumme vuosittain ruuan kautta keskimäärin 6–10 kilolle erilaisia kemikaaleja ja torjunta-ainejäämiä. Yleisesti puhutaankin kemikaalikoktailista, jonka vaikutuksista ihmiseen ei kukaan tiedä. Jää nähtäväksi, kuinka kehoomme kertyneet kemikaalit vaikuttavat meihin. Tiedämme kuitenkin jo useiden kemikaalien häiritsevän muun muassa hormonitoimintaamme ja mahdollisesti altistavan syöville. Puhumattakaan siitä, mitä kemikaalit tekevät pölyttäjille ja muille hyönteisille.

Kuka hyötyy siitä, että ruoka säilyy pilaantumattomana vuosia, jopa vuosikymmeniä? Ei ainakaan kuluttaja. Harvalla on tarve säilyttää kääretorttuja kuivakaapissaan kovin pitkiä aikoja. Kun ruoka on lisä-, väri- ja säilöntäaineilla kyllästettyä, voimme vain arvailla mitä näiden aineiden yhdistelmä tekee keholle. Voisimmeko sen sijaan mitata ruuan puhtautta ja tuoreutta esimerkiksi, sillä kuinka helposti se esimerkiksi homehtuu? Ehkäpä homehtuva ruoka onkin tulevaisuuden luksusta.

Tulevaisuuden illallisella testataan ruuan puhtaus

Ruokahuijaukset ovat jo nyt suuri uhka, mutta kuluttajalla ei vielä ole paljon keinoja selvittää raaka-aineiden aitoutta tai puhtautta. Kemikaaleja välttelevä, tiedostava kuluttaja voi jo tänä päivänä tilata kotiinsa glyfosaattitestin tai raaka-aineskannerin ja näillä varmistua ruokansa puhtaudesta, tuoreudesta, kypsyydestä tai luomulaadusta. Testit ovat kuitenkin vielä suhteellisen kalliita ja harvinaisia edelläkävijöidenkin joukossa.

Mutta palataanpa hetkeksi tulevaisuuden ravintolaan. Seurueessa, missä istumme, tämä on jo arkipäivää: jos ravintola ei itse testaa ruokansa puhtautta ja aitoutta tai pysty todistamaan tätä, voi jokainen tehdä sen ennen ruokailun aloittamista taskukokoisella testillä. Testi kertoo, onko raaka-aine sitä mitä sen on luvattu olevan, ja tulevaisuuden illallinen on valmis alkamaan.

Vinkki!

Luonnon voi tuoda ravintolan asiakkaan luo ja lautaselle. Hapatetut tuotteet, villiyrtit, itse kerätyt ja säilötyt marjat ja sienet ovat luonnon tarjoamaa luksusta.

Annika Witting

Restonomi AMK

Vastuullisen ja luomuruuan asiantuntija

Horeca-alan ammattilainen

 

Tuulia Järvinen

Elintarviketieteiden maisteri

Ruoka- ja hyvinvointitrendien asiantuntija

Retail-alan ammattilainen

Aromin teemana on vuonna 2019 ruokavallankumous. Nostamme esille alalla tehtyjä läpimurtoja ja esimerkillisiä, uraauurtavia ja arkea helpottavia tekoja.