Ilmanlaatua matkailuun

Matkailun vetovoimatekijät kategorisoidaan tyypillisesti luonnon-ja kulttuuriympäristöihin liittyviin resursseihin. Luonnonympäristöjä tarkastellessa on matkailuala perinteisesti keskittynyt ilmastoon, kiinnostaviin topografisiin muotoihin tai vaikkapa erityslaatuisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin. Näihin resursseihin perustuen on tuotettu huikeaa matkailukuvastoa ja luontoa myydään matkailijoille monenlaisessa paketissa. Ilmanlaatua ei kuitenkaan ole vielä paketoitu osana matkailutuotteita.

WHO:n eli Maailman terveysjärjestön julkaisemien tietojen mukaan Suomen ilmanlaatu on puhtainta maailmassa. Kaikista haitallisimpana ilman epäpuhtautena pidetään pienhiukkasia (PM10). Suomen ykköstila ilmanlaadun vertailussa perustuu juurikin pienhiukkasten pitoisuuden seurantaan eri puolilla maata. Suomessa on mitattu matalinta maakohtaista pienhiukkasten pitoisuustasoa, joka on ollut keskimäärin 6 µg/m3 eli mikrogrammaa per kuutiometri.

Suomea seuraavat tilastossa Viro, Ruotsi, Kanada, Norja ja Islanti vain aavistuksen korkeimmilla arvoilla. Maailman mittakaavassa ilmanlaadultaan heikoimmat maat löytyvät Lähi- ja Kaukoidästä, joiden kaupungeissa mitataan jopa yli 100 mikrogramman vuosittaisia keskipitoisuuksia ja piikkeinä niinkin korkeita kuin yli 1000 µg/m3!

Kun pienhiukkasten pitoisuutta seurataan suomalaisissa kaupungeissa eri puolilla Suomea, saadaan toisinaan mittaustuloksiksi reippaasti korkeampia lukemia verrattuna maan keskiarvoon. Ilmatieteen laitoksen mukaan korkeat pitoisuudet ovat johtuneet pääosin liikenteen pöllyttämästä katupölystä etenkin kaupunkien keskustoissa ja pääväylillä. Euroopan mittakaavassa Helsingin seudun ilma on puhdasta, sillä mitattu ilmanlaatu on yleisesti joko hyvää tai tyydyttävää. Tästä saamme kiittää ponnekasta ilmansuojelutyötä, sillä esimerkiksi rikkidioksidi ja lyijy eivät enää heikennä merkittävästi ilmaa pääkaupunkiseudulla. 

Miksi matkailijaa kiinnostaa ilmanlaatu

Matkailun tärkeimmät lähtöalueet sijaitsevat maailman tiheimmin asutuilla seuduilla Euroopassa ja Aasiassa. Ilmanlaadun ongelmat ovat arkipäivää niin Berliinissä ja Lontoossa kuin Tokiossa ja Pekingissäkin. Matkailukohteen valintaan vaikuttaa yleensä vahvasti vastakohtaisuus arkielämästä ja mahdollisuus ulkoilla ilman hengityssuojainta voi muodostua sellaiseksi. Tässä meillä on Suomessa tilaisuutemme. Hiljaisuutta me jo myymme ja kylkiäisenä luonnonympäristön puhtautta eli myös hyvää ilmanlaatua. Puhtaan ilman hengittäminen voi jo olla vetovoimatekijä ja elämys sellaisenaan.

Toisaalta moni suomalainen harrastaa pahimpaan siitepölyaikaan liittyviä evakkomatkoja joko pohjoista tai etelää kohti ja valintaan vaikuttaa vahvasti juuri kohteen ilmanlaatu. Allergikot viettävät mieluusti lomansa runsaimpaan siitepölyaikaan ja silloin ei kannata lentää ojasta allikkoon. Asian tutkimista helpottaa WHO:n interaktiivinen karttasovellus, jonka avulla voi tutkia ilmanlaatua ympäri maailmaa ja saada tukea kohdevalintaan.

Sijainti ja kaupunkinen mikroympäristöt

Matkailutoimialan parhaita pelipaikkoja määrittää yleensä hyvä sijainti suhteessa matkailijoiden liikehdintään kohteessa. Matkailijat liikkuvat tyypillisesti kaupunkien mikroympäristöissä melko rajatuilla alueilla – siellä missä muukin liikenne virtaa. Hetkelliset heikon ilmanlaadun altistuspiikit liikenteen solmukohdissa tai vilkasliikenteisien tien varressa, voivat aiheuttaa oireita herkimmille matkailijoille.

Kaupunkimatkailija voi keventää altistumistaan ilmansaasteille helposti. Sen voi tehdä valitsemalla kulkureitit niin, että pyrkii välttelemään suurimpia pääväyliä. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen mukaan jo korttelin mitan päässä pysyminen pääväyliltä kannattaa. Ilma on mittausten mukaan puhtaampaa jo joidenkin satojen metrien päässä ja pienhiukkasille altistuminen voi vähentyä jopa 25 prosenttia.

Puhtaalla ilmalla on myös hintalappu

Helsingillä on Euroopan mittakaavassa vahva jalansija kestävänä kaupunkikohteena, jossa puhdas luonto on lähellä. Huippusuosittujen kaupunkikohteiden kärvistellessä ilmansaasteiden kanssa, tulemme varmasti saamaan kasvavan siivun sivuun kääntyvistä matkailijavirroista kaikin puolin puhtoisen imagomme vuoksi.

Nyt meillä on tilaisuus tuottaa kestäviä ja hyvin hinnoiteltuja matkailutuotteita, jotka ottavat huomioon hyvän ilmanlaadun yhtenä matkailuresurssina ja jopa vetovoimatekijänä. Emmehän myy ainutlaatuisuuttamme liian halvalla ja suurille massoille! Matkailualan kestävä kehittäminen on tärkeässä roolissa ja yksi ratkaisu voisi olla high-end-elämyspalvelujen tuotanto, joissa myös puhtaalla ilmalla on selkeä osuutensa palvelun hintalapussa.

Kirjoittaja toimii Haaga-Heliassa matkailun ja vastuullisen liiketoiminnan lehtorina. Hän vastaa Haagankampuksen englanninkielisen koulutuksen Matkailun–erikoistumisalasta ja omaa pitkän kokemuksenyritysten ja organisaatioiden ympäristöjohtamisen kehittämisestä.