Outi Hermans kerää perunasatoa Siukkulan tilalla Ylistarossa.
Outi Hermans kerää perunasatoa Siukkulan tilalla Ylistarossa.

Ilmaviljelty peruna: tulevaisuuden arkea vai silkkaa utopiaa?

Ilmaperunainnovaation avulla on tarkoitus synnyttää kestävä kaupunkiviljelymenetelmä, joka tuottaa puhtaita, uusia perunoita ympäri vuoden. Aeroponisen ilmaviljelyteknologian avulla perunoita voi kasvattaa sisätilassa ja poimia useaan kertaan kuin marjoja pensaasta.

Aeroponinen viljelyjärjestelmä ei ole uusi keksintö: Nasa kokeili sitä jo vuonna 1995 Kolumbia-avaruussukkulassa. Tarkoituksena oli sekä tuottaa ruokaa suljetussa ympäristössä että muuntaa hiilidioksidi hapeksi avaruusaluksen sisällä. Samaa ajatusta toteutetaan Vantaan Myyrmäen Metropolian Urban Farm Labissa.

Yksi toimijoista on ilmaperunan kasvatusalustan innovoinut Siukkula. Siukkulan tarina alkoi vuosi sitten Ylistarossa, jossa ilmaperunoita kasvatettiin kokeilumielessä. Oikeastaan tarina alkoi vajaa sata vuotta sitten, kun Siukkula oy:n perustajan Raine Hermansin isoäiti aloitti maanviljelyn.

– Isoäitini osti Siukkula-nimisen tilan vuonna 1930. Hän lähti nuorena tyttönä tekemään työtä piikana ja säästi rahaa parin vuosikymmenen verran. Säästetyillä rahoilla hän osti tilan, jonka ostin muutamia vuosia sitten äidiltäni. Ilmaperunayritys sai nimensä tältä sukutilalta. Tilalla on aina tehty työtä isolla sydämellä, kertoo Hermans.

Sitra rahoittajana

Ensimmäisenä kesänä ilmaperunaa kasvatettiin Siukkulan kasvihuoneessa. Tavoitteena oli testata perunan ravinneainepitoisuuksia ja sitä, sisältääkö se myrkkyjä.

– Kasvatimme viime kesänä sekä Jazzy- että Blue Congo -lajikkeita, joita vertasimme niitä pellossa kasvaneisiin. Glykoalkaloidipitoisuudet olivat huomattavasti pienemmät. Tämä tulos rohkaisi, sillä saatoimme todeta, että ilmaperuna on syötävää, kertoo Hermans. Ilmaperunan kasvatusalustan seuraava askel oli Metropolian Urban Farm Lab.

– Ensimmäiset uudet perunat poimimme Myyrmäessä helmikuussa. Olemme päässeet testaamaan sisätilakasvatukseen liittyviä olosuhteita. Valon pitää olla ennen kaikkea oikeanlainen, mutta myös kustannustehokas. Hiilidioksidipitoisuus modernissa rakennuksessa on perunaa ajatellen hieman liian alhainen, sillä tekniikka huolehtii sen poistosta ja hapen tuottamisesta tilalle. Yöllä lämpötilan olisi hyvä tippua hieman.

Urban Farm Lab on Metropolian Myyr­mäen kampuksen pysyvä projekti, jossa Sitra toimii alkuvaiheen rahoittajana.

– Ihmiset haluavat syödä entistä terveellisemmin ja ympäristöä säästäen. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestönkasvu pakottavat etsimään uusia ratkaisuja perinteisen ruuan­tuotannon rinnalle. Ruuan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on kutakuinkin yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen. Sitra edistää tulevaisuuden ratkaisujen, kuten kaupunkiviljelyn kehittämistä, sanoo Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn.

Suuri osa ruuan ilmastovaikutuksista syntyy maaperästä, lannoitteista ja eläinperäisen ruuan tuotannosta. Urban Farm Labin tavoitteena on tarjota yrityksille ympäristö, jossa kokeilla erilaisia urbaaneja ruuantuotantoteknologioita ja rakentaa hiilineutraali kaupunkiviljelyn ekosysteemi. Sisäviljelyn ansiosta ruokaa voidaan tuottaa ympäri vuoden. Kiertotalouden ajattelumallia käytetään viljelyn sivuvirtojen hyödyntämisessä.

– Esimerkiksi sienten tuottamaa hiilidioksidia käytetään salaattiviljelyssä, ja salaattiviljelyn hävikkiä sirkkojen ravintona. Uudet ruuan­tuotannon teknologiat mahdollistavat viljelyn kaupunkiolosuhteissa perinteisiä kasvihuoneita pienemmällä energian- ja vedenkäytöllä, kertoo Rehn.

Kehittyville markkinoille

Aeroponista kasvatusalustaa kehitetään myös kehittyviä markkinoita silmällä pitäen.

– Peruna on ollut kautta aikojen inferiorinen hyödyke, eli sen kulutus laskee elintason noustessa. Korkean elintason maissa meidän kohderyhmänämme ovat kaupunkiviljelijät ja kotitaloudet. Kehittyville markkinoille ja maihin, joissa elintarvikehuolto on puutteellinen, peruna soveltuu ravintopitoiseksi elintarvikkeeksi ja sinne menemme siemenperuna edellä. Strategia on siis täysin erilainen kuin korkean elintason maissa, kertoo Hermans.

Siukkulan strategiana ei kuitenkaan ole tuottaa ruokaa, vaan mahdollistaa ja automatisoida ilmaperunan kasvatus ja kaupallistaa kasvatusalusta. Yksityisten rahoittajien lisäksi hanketta on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Sitra.

– Me kehitämme järjestelmää, jonka avulla tuotetaan ruokaa. Pyrimme tekemään käyttöliittymän, jonka avulla kasvattaja pystyy helposti seuraamaan perunan kasvua. Toimitamme taimet, ravinteet, kasvatusalustan ja olosuhdevalvonnan applikaation avulla. Järjestelmä hälyttää ongelmatilanteissa, esimerkiksi silloin, kun kastelu ei jostain syystä toimi.

Tavoitteena on tarjota kasvattajalle mahdollisimman helppo tapa onnistua kasvatuksessa.

– Ajatuksena on myös tarjota alusta, missä perunoita voi myydä esimerkiksi ravintoloihin. Pyrimme myös siihen, että ostajia olisi valmiina, jos kasvattaja haluaa myydä perunoitaan. Kasvatusautomaation avulla pystymme varmistamaan vaikkapa tietyn lajikkeen saatavuuden, sanoo Hermans.

Applikaation avulla hoituu myös laadun valvonta.

– Jos laatu tökkii, niin pystymme datan avulla selvittämään, mikä on mennyt pieleen.

Myös Sitran tavoitteena on, että Suomessa syntyy uusia innovaatioita perinteisen ruuan­tuotannon rinnalle.

– Yksi Urban Farm Labin tavoitteista on kehittää teknologiaratkaisuja, jotka soveltuvat myös vientituotteeksi. Teknologia ja logistiikka ovat tulevaisuuden ruuantuotannossa avainasemassa, sanoo Rehn.

Markkinoille tänä vuonna

Siukkulan tavoitteena on saada ensimmäiset kasvatusalustat testaukseen tämän vuoden lopussa.

– Haasteena on tällä hetkellä kasvatusalustan materiaali. Testasimme ensimmäiseksi lasikuitua. Se olisi ominaisuuksiensa puolesta hyvä ratkaisu, mutta se ei ole ekologisesti eikä hinnaltaan järkevä vaihtoehto. Pohdinnassa on parhaillaan, mikä materiaali soveltuisi parhaiten alustaan.

Kasvatusteknologia on siirretty Suomen Siemenperunakeskuksesta, joka on kehittänyt ilmakasvatusmenetelmää kymmenisen vuotta.

– He kasvattavat ensimmäisen sukupolven siemenperunoita. Me spin-offasimme teknologian sieltä. Aloitimme tyhjästä, mutta ei olisi ollut järkevää aloittaa nollasta. Samalla Siemenperunakeskuksesta tuli yksi omistajistamme.

Hermans törmäsi Siemenperunakeskuksen toimintaan työskennellessään Tekesissä tutkimus- ja kehitysrahoituksen parissa.

– Muutamia vuosia sitten olin Tyrnävällä paneelissa haastateltavana, ja keskustelussa oli mukana Mauri Pekkarinen. Heitimme läppää perunasta vientituotteena. Huulenheitto jäi mieleen pyörimään ja kun lopetin työskentelyn Tekesillä, soitin Paula Ilolalle Siemenperunakeskukseen ja ehdotin yhteistyötä. Olemme nyt vaiheessa, että olemme löytäneet tavan kasvattaa ilmaperunaa ruokakäyttöön. Emme voi kuitenkaan hätiköidä, sillä toimintamme on oltava ympäristöystävällisyyden lisäksi yhteiskunnallisesti ja talou­dellisesti kestävää.

Paluu juurille

Hermans vietti lapsuutensa kesät Siukkulan maatilalla kädet mullassa. Maatilalla kierrätettiin kaikki mahdollinen: niukkuus synnytti tarpeen hyödyntää ylijäävän. Muovipusseista tehtiin mattoja ja ylimääräinen ruoka hyödynnettiin vaikkapa leivottaessa.

– Väitän, että ympäristöystävällisyys on ihmisissä sisäänrakennettua, mutta yhteiskunnan yltäkylläisyys on synnyttänyt tietynlaista välinpitämättömyyttä. Olemme hukanneet yhteyden ruuan alkuperään. Ruuantuotannon haasteiden lisäksi ruokahävikki on valtava ongelma.

Siukkulan tavoitteena ei ole tuottaa tonneittain perunaa, vaan filosofia perustuu myös arvostukseen.

– Maailma kaupungistuu. Emme voi kyntää asfalttia, mutta voimme silti kasvattaa kaupunkiolosuhteissa. Haluamme palauttaa maaseudun kaupunkiympäristöön, avaruustekniikalla.

Hermans puhuu itse tekemisen riemusta ja ruuan arvostuksesta.

– Ruokaan suhtautuu ihan eri tavalla, kun sen kasvattaa itse. Sille syntyy korkeampi arvo, kun itse näkee, mistä se tulee.

– Minulla on tässä sydän, ammatillinen intohimo ja omat juuret mukana. Haluan henkilökohtaisesti olla lisäämässä tietoisuutta ruuan arvosta. Asenteet eivät välttämättä muutu valistuksella vaan itse tekemällä.

Hermans haluaa vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti ja yhdistää kaupunkiympäristön ja maaseudun. Ihmisillä on luontainen kaipuu kasvattaa, eikä siihen tarvita enää viljelypalstaa.

– Yksi aspekti on se, että ilmaperunan kasvatusalustan avulla voidaan kaupunkiolosuhteissa saattaa myös nuoret perunan kasvatuksen pariin. Eli kyse ei ole vain teknologian kehittämisestä vaan myös yhteiskunnallisesta aspektista. Arvoa syntyy myös siitä, että tuote menee suoraan kasvattajalta käyttäjälle.

Hermans kertoo, että ilmaperunainnovaatio on herättänyt valtavasti positiivista kiinnostusta.

– Ihmisten suhtautuminen on todella innostunutta. Tälle tuntuu olevan tilausta. Kysymys, kuinka nopeasti tämä saa jalansijaa markkinoilla, on iso, Hermans päättää.

Urban Farm Labissa kasvatetaan ilmaperunoiden lisäksi muun muassa sieniä, sirkkoja, yrttejä, salaattia, levää ja humalaa. Alkuvaiheessa hankkeessa ovat mukana Entocube, Helsieni, Little Garden, Siukkula ja Redono.

Miten peruna voi kasvaa ilmassa?

Ilmaperunan taimi istutetaan kasvatuslaatikkoon. Peruna tarvitsee kasvaakseen valoa, vettä ja ravinteita. Juurten on oltava pimeässä, varret kasvavat laatikon päällä. Laatikon sisällä on sumuttimia, jotka suihkuttavat ravinneliuosta perunoille. Maaperä pitää kosteutta sisällään, ilmaperunan kasvatuksessa kastelu hoidetaan sumutuksella, jonka pitää tapahtua riittävän usein.

Ravinne- ja kosteustasapaino myötäilevät maanalaisia olosuhteita. Varsien pitää saada riittävästi valoa vuorokauden ja vuodenaikojen vaihteluita myötäillen.

Pellossa kasvatetussa perunassa varret kuolevat, kun perunat nostetaan ensimmäisen kerran. Ilmaperunan varsi ei kuole, vaan juuret tuottavat uusia perunoita aina poimimisen jälkeen. Kasvatuslaatikossa satoa saadaan noin kolmen kuukauden kuluttua istutuksesta ja sitä riittää noin kolmen kuukauden ajan. Sen jälkeen kasvi kuolee pois.

Kasvatusolosuhteet automatisoidaan, sillä esimerkiksi sähkökatkoksen sattuessa taimet kuolisivat suunnilleen päivässä. Jos sähköt sammuvat tai sumute loppuu, järjestelmä hälyttää. Ilmaperuna on täysin puhdas poimittaessa, eikä siihen ole kehittynyt paksua kuorta.

Lähde: Siukkula oy

Julkaistu Aromissa 7/2019.

Ilmaperuna on poimittaessa puhdas.
Ilmaperuna on poimittaessa puhdas.
Metropolian Myyrmäen kampuksella toimivan  Urban Farm Labin ekosysteemin ja oppimisympäristön  rakentamiseen on saatu rahoitusta muun muassa Sitralta.
Metropolian Myyrmäen kampuksella toimivan Urban Farm Labin ekosysteemin ja oppimisympäristön rakentamiseen on saatu rahoitusta muun muassa Sitralta.

Aromin teemana on vuonna 2019 ruokavallankumous. Nostamme esille alalla tehtyjä läpimurtoja ja esimerkillisiä, uraauurtavia ja arkea helpottavia tekoja.