Innovaatiojohtaja Mirja Longan työpöydällä Saarioisissa on ollut sirkkajauhepurkki jo kaksi vuotta.

– Olen hyönteisruokafani, mutta en ole vielä ehtinyt kokeilla, hän tunnustaa.Longan mukaan hyönteisproteiinin käyttöä elintarvikkeissa tai eläinten rehussa rajoittaa vielä pitkään tiukka säännöstö ja hinta.

– Odotukset ovat kovat, mutta EU-lait ovat edenneet odotettua hitaammin. Jos hyönteisproteiinia käytetään vaikkapa jossain einesvalmisteessa, sen on käytävä uuselintarvikkeena läpi lupaprosessi, joka on hidas ja kallis, Lonka muistuttaa.

Kokonaiset sirkat pysyvät Longan arvion mukaan pitkään eksoottisena harvojen ravintoloiden juttuna. Arkiruokailuun hyönteiset tulevat jauheina.

– Tämä ei ole ihan lähivuosien asia, mutta erittäin kiinnostava. Monissa Euroopan maissa hyönteisten ruokakäytön tutkimukseen panostetaan jo paljon. Longan mukaan suomalaisessa ruokakulttuurissa eletään nyt murroskautta. Ruokailutottumukset ovat muuttumassa.

- Yleensä ammattikeittiöt kulkevat kehityksen kärjessä. Meilläkin ideat tulevat Food Services -puolelta vähittäiskaupan tuotteisiin. Nyhtökaura ja härkis lähtivät liikkeelle vähittäiskaupan puolelta, koska niitä ei pystytty heti tuottamaan isoja määriä. Nyt ne näkyvät yhä vahvemmin myös suurkeittiöissä.

Kasvisruokatrendin Lonka uskoo jatkuvan.

– Painotus siirtyy varmaan seuraavaksi teollisesti prosessoiduista raaka-aineista kasviksiin ja jalostuksesta tulee uusia raaka-aineita kuten papuja ja siemeniä tai paksoin tapaisia Suomessa vielä aika tuntemattomia lajeja. Kun saadaan riittävästi raaka-aineita, syntyy uusia mahdollisuuksia ja ruokatuotteiden valikoima laajenee, Lonka arvioi.

Lue syyskuun Aromi-lehdestä, miten härkäpapu, nyhtökaura, bataatti ja muut trendikkäät tuotteet toimivat ammattikeittiössä. 

Lue digilehti

Tilaa Aromi