Irina ja Otto Ravantti pyörittävät kolmatta kesää Ravintola Kallioniemeä ja kaikkea siihen liittyvää oheistoimintaa Ristiinassa, Saimaan rannalla. He ovat luoneet satumaisen tunnelman vuonna 1893 rakennettuun huvilaan ja sen ympäristöön.
Kallioniemi on paikka, jonka henkeä on vaikea pukea sanoiksi. Aika tuntuu pysähtyneen, mutta historia elää E.N. Setälän ja hänen ensimmäisen vaimonsa Helmi Krohnin aikaisissa tarinoissa. Helmi Krohn oli se, joka ihastui paikkaan, ja neljän vuoden rakennustyön jälkeen paikalla seisoi kirkkoarkkitehtina tunnetun Yrjö Sadeniuksen piirtämä hulppea huvila.
Ensimmäisen isäntänsä E.N. Setälän ja Suomen historiaan liittyvien käänteiden vuoksi huvila on suojeltu vahvasti kuin Olavinlinna, emäntä Irina Ravantti kertoo. Setälä laati Suomen itsenäisyysjulistuksen tässä paikassa. Ravantti taas on omaksunut Helmi Krohnin roolihahmokseen.
Paikka on keskeinen Saimaalla veneileville, autolla liikkuville taas melko syrjäinen. Rantamakasiini on veneilijöiden tärkeä kohtaamispaikka. Kuitenkin Kallioniemeen löytää tiensä kesäisin myös iso joukko ulkomaalaisia vieraita.
– Hiljaisuus tekee heihin suurimman vaikutuksen. Meidän roolimme on olla vehreä paratiisikeidas keskellä Saimaata, tarjoamme elämyksiä kuten hyvää ruokaa, historiaa ja Astuvansalmen risteilyt. Me etsimme itsekin rauhaa kaikkialta, ja löysimme sen Saimaalta, Ravantti kertoo.
Yksinkertaista ja hyvää ruokaa
Mikkelin kehitysyhtiön Miksein matkailujohtaja Maisa Häkkinen kuvailee, miten paljon merkitsee paikallisten ravintoloiden katseen kääntyminen lähelle:
– Haluamme esitellä Kallioniemen yhtenä Saimaan alueen ravintolana, joka on omaksunut pellosta pöytään -ajattelun ja koko ketjun yhteistyön. Kantava teema yhteistyössä ovat hyvät raaka-aineet, niiden arvostava käyttö ja yksinkertaisuus. Aidot maut jäävät mieleen.
Keittiöstä vastaava kokki Marko Sairinen toteaa koronan muuttaneen kesäravintolan konseptia: buffet’sta on luovuttu, tilalla ovat lautasannokset. Keittiö kunnioittaa paikallisuutta.
– Menemme maku edellä, meillä on rouhea, hyvänmakuinen tyyli, Sairinen kertoo.
Tänä vuonna huvilaruokana on tarjolla ennen muuta pizzaa. Saimaa-pizzan voi ottaa esimerkiksi Puumalan kylmäsavulohella, mikkeliläisen Maalaispuodin chorizolla tai palvipossulla. Exclusive tarkoittaa vaihtuvia paikallisia täytteitä.
Lisäksi on tietysti tarjolla muikkuja, vierailupäivänä jättikokoisia Yöveden muikkuja. Tarkoitus on saada myös päivän kala rullaamaan.
– Kalan toimitusketju on vielä hutera. Olemme ehdottomia tuoreuden suhteen, meillä tarjotaan aina saman päivänä pyydettyä kalaa, isäntä Otto Ravantti huomauttaa.
Tavoitteena on saada kaikki vihreät läheltä. Perunat tulevat jo naapurista.
Liha tulee Siiriäisen luomutilalta – suussa sulavaa, kommentoivat kaikki charolais’ta, josta on tällä kerralla hyödynnetty etuselkä. Paahdettu kukkakaalipyree tekee annoksesta vielä herkullisemman, joskin melko tuhdin.
Rantamakasiinin ruokalistalla on hampurilaisia ja muuta helppoa ruokaa, ja se on auki koko viikon, kun taas huvila palvelee keskiviikosta sunnuntaihin.
Maailmanluokan nähtävyys venematkan päässä
Jos Kallioniemi onkin vähän syrjässä kaikkein suurimmilta väyliltä, on silti yksi syy ylitse muiden tulla paikalle. Kallioniemen isäntä Otto Ravantti vie nimittäin veneretkelle katsomaan Astuvansalmen kalliomaalauksia.
Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Yöveden rannalla sijaitseva esihistoriallinen kalliomaalauskokonaisuus. Maalaukset kuuluvat Suomen ja Fennoskandian suurimpiin, ja ne on hyväksytty ensimmäisenä suomalaisena kohteena osaksi eri puolilla Eurooppaa kalliotaidetta esittelevää Prehistoric Rock Art Trails -reittiä. Reittiin, johon kuuluu 160 kohdetta, tutustuu vuosittain liki kaksi miljoonaa kävijää.
Ravantti kehuu Yövettä yhdeksi Saimaan hienoimmista vesistöistä. Yövedellä on myös Saimaan syvin kohta, virallisesti 84 metriä syvä ”hauta”.
– Yövesi on syy, miksi viihdyn täällä, se on vienyt sydämeni, herkeää isäntä runolliseksi.
Entä ne kalliomaalaukset? Ne näkyvät upeasti järveltä päin, ja retkeen kuuluu myös rantautuminen. Maalaukset jaksavat hämmästyttää – kuka maalasi 6 000 vuotta sitten punamullalla ja muilla väreillä hirviä, jopa tässä skenessä erittäin harvinaisen metsästävän naisen ja lukuisia veneitä? Paikkaa on arveltu rituaalipaikaksi.
Takuulähdöt Astuvansalmelle ovat tarjolla keskiviikosta sunnuntaihin klo 12 ja 14. Elokuulle Otto Ravantti suunnittelee illallista, joka nautitaan maalausten edustalla kelluvalla lautalla. Muulloin hän järjestää tilauksesta ruokailua Saimaan saarissa ja rannoilla.
Tuottajat etsivät uusia myyntiväyliä
Kelluva lautta on tänä kesänä muutenkin gastronomian palveluksessa. Miksei Mikkeli on organisoinut kelluvien torien sarjan, joka liikkuu Saimaan satamissa. Tarkoituksena on auttaa koronasta kärsiviä paikallisia tuottajia, joista suuri osa on jo luokiteltu D.O. Saimaa -tuottajiksi.
Ravintolamyynti tyssäsi seinään maaliskuussa, ja se oli monille tuottajille jos ei ainoa, ainakin tärkein myyntikanava. Kaikilla ei ole tilamyyntiä, ja esimerkiksi Hauhalan hanhifarmi kärvisteli vappuun asti ilman ensimmäistäkään tilausta.
Lähiruokamarkkinat kelluvan torin muodossa starttasivat kesäkuun lopulla Okkolasta. Seuraava pysäkki on 23.–24. heinäkuuta Sahanlahdessa ja kolmas kerta Ristiinassa 19.–20. elokuuta.
Samaisesta syystä Reko-piirit ovat lisänneet seudulla suosiotaan. Myös vastikään avattu verkkokauppa Teron tuoretori palvelee Mikkelin seudulla tuottajia ja kuluttajia yhdistäen.