Kuvassa Urbaania Kasvua -hankeen edustajat. Vasemmalta  Elina Salo (Työllisyyspalvelut), Terhi Kaunismäki (Metropolia), Tarja Tomperi (Varia), Anne Innanen (Elinkeinopalvelut), Minna Tuominen (Vantti), Kirsi Eskelinen (Elinkeinopalvelut), Marilla Kortesalmi (Laurea),  Arja Kuitunen (Kauppakamari), Elina Taponen (Metropolia), Tiina Leppäniemi (Laurea), Anniina Honkonen (Laure)a ja Laura Erkkilä.
Kuvassa Urbaania Kasvua -hankeen edustajat. Vasemmalta Elina Salo (Työllisyyspalvelut), Terhi Kaunismäki (Metropolia), Tarja Tomperi (Varia), Anne Innanen (Elinkeinopalvelut), Minna Tuominen (Vantti), Kirsi Eskelinen (Elinkeinopalvelut), Marilla Kortesalmi (Laurea), Arja Kuitunen (Kauppakamari), Elina Taponen (Metropolia), Tiina Leppäniemi (Laurea), Anniina Honkonen (Laure)a ja Laura Erkkilä.

Kasvun esteiden raivaajat

Urbaania kasvua -hanke on saanut eri tahot tarttumaan Vantaalla kiperään haasteeseen: alakohtaiseen työvoimapulaan ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeen vetäjät uskovat, että kaupungin matalasti koulutettujen ja vaikeasti työllistettävien tilanne on osin ratkaistavissa uudenlaisella toimintamallilla. Hankkeen toivotaan tukevan myös alueella sijaitsevien yritysten kasvua. Työkokeilujen ja työllistämispolkujen kautta on saatu jo lupaavia tuloksia aikaan.

Vantaalla sijaitsevilla yrityksillä on halu kasvaa ja kehittyä, kuvailee Urbaania kasvua -hankkeen projektipäällikkö Kirsi Eskelinen ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalveluja Vantin toimitiloissa Pakkalassa. Kokoustilan ikkunasta näkyy esimerkkinä HK Scanin tuotantolaitos. Keski-Vantaa on tunnettu horeca-alan logistiikkayritysten kotipaikkana.

– Yritysten toiminta painottuu ihmistyövoimaan, ja monella on edessään digitalisoituminen ja automaatioon siirtyminen, Eskelinen jatkaa.

Tyypillistä hänen mukaansa on, että johdon tahtotila on korkealla ja tueksi haetaan kehittämispalveluita. Henkilöstön motivaatio ja osaaminen eivät kuitenkaan ole tasapainossa johdon asettamien kehittämistavoitteiden kanssa.

– Usein ajatellaan, että yrityksen pääomaa ovat infra ja raha, vaikka yrityksen menestymisen ratkaisee osaaminen, joka on sen suurin pääoma. Tavoitteena on välttää tilanne, jossa henkilöstöä joudutaan irtisanomaan, koska se ei kykene omaksumaan johdon toivomia muutoksia.

Taikasana on elinikäinen oppiminen. Eskelisen mukaan iso yhteiskunnallinen haaste on kuitenkin se, että esimerkiksi aikuiskoulutukseen saapuvilla on jo koulutustaustaa, mutta he jotka koulutusta eniten tarvitsevat, eivät hakeudu koulutukseen.

Hänen vetämässään hankkeessa luodaan kasvudiilejä, joiden idea on yhdistää työvoima ja yritykset ketterämmin ja toimia siten työllistämisen ja osaamisen kehittämisen kannustimena ja vipuvartena.

Kasvudiilejä on kolme: ensin kehitetään ratkaisuja, jotka tukevat uuden työvoiman saamista, sitten pyritään nostamaan matalaa osaamistasoa eri tukitoimilla ja lopulta kohennetaan yritysten ja työntekijöiden selviytymis- ja sopeutumiskykyä. Jokaisessa vaiheessa kannustimeksi ja kasvun tueksi tarjotaan koulutusohjelmia ja neuvontapalveluita johtajille, esimiehille ja henkilöstölle. Olennaista on tukea yrityksiä työn murroksessa niin, että niissä huomioidaan myös sosiaalinen vastuu.

Se, millaisia kannustimia tulevaisuudessa tarvitaan, jotta kasvu ja sosiaalinen vastuullisuus onnistutaan yhdistämään yksittäisissä yrityksissä, on hyvä kysymys. Usein haasteena on, että kokeiluluontoinen toiminta saadaan levitettyä hankkeen ulkopuolelle pysyväksi. Kirsi Eskelinen myöntää, että EU-rahoitteisten hankkeiden ongelmana on usein se, että juuri kun kehitystyö on käynnistynyt, hankkeen aikaraja umpeutuu, eikä pysyviä muutoksia toimintaan saada aikaan.

Vantti etsii uutta työvoimaa

Vantaan tilapalvelut Vantti on yksi Urbaania kasvua -hankkeen partneriyrityksistä. Projektikoordinaattori Minna Tuomi Vantista kertoo, että hän kävi läpi hankemateriaalin huolellisesti. Käänsi sen suomeksi ja kirjoitti ylös sisällön ja tavoitteet hahmottaakseen kokonaiskuvan. Tuomelle syntyi sellainen käsitys, että hankkeen hyödyt ratkaisevat monia Vantin haasteita.

Vantin Minna Tuomi ja Jaakko Toljander.

Rekrytointi- ja muut työllistämiseen tähtäävät prosessit ovat vaatineet erityistä ohjaamista ja tukea. Palkintona on osaava työvoima, jota muuten ei välttämättä olisi löytynyt. Vantissa jo saatujen kokemusten mukaan alan työvoimapula onkin osin ratkaistavissa tämän tyyppisellä toimintamallilla.

– Alkuun oli toki tehtävä töitä, Tuomi myöntää.

Vantilla se tarkoitti muun muassa sisäisten toimintamallien ja palaverikäytäntöjen muuttamista. Tuomi on järjestänyt myös talon sisällä minirekrytointimessuja ja tehnyt esimiehille helpoksi työntekijöiden palkkaamisen omiin yksikköihinsä. Lisäksi hän on ollut mukana kehittämässä räätälöityjä koulutuksia yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Myös oppisopimuskoulutuksia on mahdollista räätälöidä sekä yrityskohtaisesti että yksittäisen henkilön tarpeisiin.

Uudet työntekijät on onnistuttu kohdistamaan Vantin toimipaikkoihin, joissa apua kaivataan kipeimmin. Tuomi kertoo, että nyt apua saadaan järjestettyä kentälle hyvinkin nopealla aikataululla.

– Usein rekryprosessi on kankeaa ja vaatii monen henkilön yhteistyötä sekä paljon aikaa ja työtunteja, että saadaan rekrytointi maaliin. Yritysten kannattaa vielä muistaa hakea työllistämisen tuet, kuten Vantaa-lisä tai rekrytointi­tuki, joita voi saada työttömän työnhakijan työllistämiseen. Normaali rekrytointiprosessi on hidas, ja ehdokkaat saattavat kadota ennen kuin ehtivät työllistyä meille.

Vantin sisällä luottamus ja tyytyväisyys kasvudiilien toimivuuteen on Tuomen mukaan nyt lisääntynyt. Sekä Tuomi että Eskelinen toteavat, että tässä hankkeessa ei käytetä ”isi”-kieltä.

– Me teemme.

Patricia Agwai ja hänen esimiehensä
Sari Metsätie-Kallio vastaanottavat kuormaa
tukusta Simonkylän koululla.

Molemmat uskovat, että sosiaalinen työllistäminen parantaa yritysmielikuvaa, jota pyritään hyödyntämään jakamalla onnistumistarinoita. Vantti on työllistänyt vuoden vaihteeseen mennessä hankkeen aikana 23 henkilöä. Minna Tuomi on tehnyt yhteistyötä muun muas­sa kaupungin vammaisten työvalmennus Virtaamon ja Vantaan osaamiskeskusten kanssa.

Virtaamo on osatyökykyisten työvalmennuspalvelu, joka etsii asiakkailleen heidän osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä. Pyrkimyksenä on tukea työnhakijoita ja saada asiakkaat työllistymään. Vantaan osaamiskeskus puolestaan tarjoaa maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta työelämästä ja mahdollisuuden kehittää ammatillista osaamista ja työelämävalmiuksia.

Lisäksi Vantti tekee yhteistyötä valmennus- ja asiantuntijatalo LIVE-palveluiden kanssa, jonka toiminta on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen. Myös Vantaan kaupungin kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille tarjoavien pajojen Reelin, Luxin ja Koutsin kanssa tehdään yhteistyötä.

Monikulttuurinen harjoittelijaryhmä koulukeittiössä

Vantaan ammattioppilaitos Variassa käynnistyi syksyllä 2019 catering-alan perustutkinnon maahanmuuttajaryhmässä kolmen kuukauden työssäoppimisjakso. Ryhmässä oli yhdeksän eri kansallisuutta edustavaa henkilöä. Harjoittelijat työskentelivät muun muassa Sotungin, Simonkylän ja Kanniston kouluissa. Heidän tehtäviinsä kuului salaatin valmistelu, linjaston täyttö, kokin avustaminen ja ruokasalin puhtaanapito. Omien tehtäviensä ohella harjoittelijat tutustuivat keittiön työrytmiin ja keittiön muihin työtehtäviin kokonaisvaltaisesti.

Osa Varian maahanmuuttajien catering-alan
perustutkinnon työssäoppimisryhmästä
työllistyi Vanttiin.

Ammattikeittiöiden työskentelykielenä on suomi, ja harjaannuttaminen sujui työn ohessa jouhevasti. Osa harjoittelijoista kiinnostui jatkamaan opintojaan kokkilinjalla. Esimiehet kiittelevät erityisesti harjoittelijoiden motivaation tasoa.

Urbaania kasvua -hanke

Urbaania kasvua -hankkeella pyritään nostamaan sekä työssäkäyvän että työttömänä olevan työvoiman osaamistasoa, edistämään Vantaan työllisyyttä sekä tukemaan ja kehittämään yritysten toimintaa työn murroksessa ja kiihdyttämään niiden kasvua. 2,5-vuotisen hankkeen aikana toimintaa testataan mukaan valikoituneissa 2–200 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Yrityksiin pyritään työllistämään 200 työntekijää ja osallistamaan 700 henkilöä koulutuksiin.

Hanke saa rahoitusta UIA-rahoituksen Jobs and Skills -ohjelmasta. Urban Innovative Actions on Euroopan komission EAKR-rahoitteinen ohjelma, jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin haasteisiin.

Toimittajan kommentti:
Voimakkaasti kasvavan kaupungin mahdollisuus

Vantaa kasvaa tilastojen ja ennusteiden mukaan voimakkaasti. Kasvua on tähän mennessä ollut enemmän kuin koko Suomessa tai missään muussa kunnassa. Väestönkasvua tuli ulkomailta 35 prosenttia vuonna 2018. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin 20 prosenttia. Matalasti koulutettua työvoimaa on 33 prosenttia kaupunkilaisista.

Vantaalla asui 228 000 henkilöä vuoden 2019 alussa. Ennusteiden mukaan Vantaalla asuu vuonna 2029 jo 270 000 asukasta. Kokemukset muista maista osoittavat, että vilkas maahanmuutto johtaa yleensä pitkällä aikavälillä myös yritysten tuottavuuden nousuun. Urbaania kasvua -kaltaisten hankkeiden avulla kaupungin monimuotoisuus ja voimakas kasvu pyritään kääntämään alueella sijaitsevien yritysten voimavaraksi.

Hankkeessa mukana

  • Vantaan kaupunki: Elinkeinopalvelut ja Varia ammattiopisto
  • Yritykset: Finnair Cargo, Infocare, ISS Palvelut, Vantti Vantaan tilapalvelut, Solteq
  • Koulutus- ja tutkimuskumppanit: Laurea- ja Metropolia-ammattikorkeakoulut, Helsingin seudun kauppakamari, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos PT

Julkaistu Aromissa 3/2020.