Kauan on kärsitty vilua ja nälkää

Michelle Obama kertoo Minun tarinani -kirjassa lausuneensa vaalitilaisuudessa aviomiehestään näin: presidenttinä oleminen ei muuta ihmistä, vaan paljastaa kuka hän on.

Myös kriisi paljastaa todellisen ihmisen ammatillisen kuoren takana: alan puolestapuhujan, selviytyjän ja tekijän. Osalle koronakriisi oli jopa pelastus. Nyt sitä voi käyttää epäonnistuneen bisnesten tai työuran verukkeena. Paljon se on saanutkin hallaa aikaan, eikä suurin osa alan yrittäjistä ja ammattilaisista ole voinut valita osaansa. Syytösten sykkyrään ja vaikeroimaan jääminen eivät edistä yhteistä hyvää. Voi miettiä, nopeuttiko koronakriisi kohdallamme väistämätöntä muutosta, jota emme vain kyenneet näkemään.

Varsinaisia nälkävuosia on eletty 1800-luvun loppupuolella, eivätkä nuo vuodet tuoneet pelkkää kurjuutta tullessaan. Torjuakseen nälänhätää valtio teetätti hätäaputyönä Riihimäki–Pietari-radan. Helppoa ei ollut, ja harva pystyi ennustamaan tulevaisuutta. Jotain oli tehtävä. Epidemiat jylläsivät silloinkin.

Rehellinen itsearviointi on nyt jos koskaan tarpeen. Itä-Suomen yliopiston professori Tommi Laukkanen toteaa Myynti ja Markkinointi -lehdessä, että asiakkaan ymmärtäminen nousee entistä tärkeämpään rooliin. Itselleen ja työyhteisölleen onkin hyvä esittää muutamia kysymyksiä: Onko asiak­kaiden elämä muuttunut ja millä tavalla, mitä he arvostavat. Vastaako toimintamme enää asiakkaiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa? Mitä lisäarvoa tuotteemme tai palvelumme heille antaa? Toisaalta mitä lisäarvoa itse voin antaa työnantajalle tai alalle?

Jokainen pohjaa päätöksensä ja toimintansa kulloinkin käytössä olevan tiedon ja kokemustensa varaan. Täsmällistä tietoa ei välttämättä aina ole tarjolla tai se voi olla vääristynyttä. Silti on luotettava siihen, että jokainen tekee parhaansa, riskejäkään kaihtamatta. Suuntaa voi korjata, jos huomaa valinneensa väärin.

Sitran tuoreessa Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa -raportissa todetaan, että vaikkei tästäkään kriisistä ole täysin selvitty, seuraava kriisi tulee. Kysymys on vain, milloin ja minkä takia. Ilmastonmuutos on todennäköisin, muttei ainoa mahdollinen kriisin tausta-aiheuttaja. Kriisistä selviydytään, kun siihen on varauduttu ja yhteistyö sekä luottamus toimivat.

Alan yritykset, oppilaitokset ja ammattilaiset ovat jo nyt kehittäneet lukuisia innovaatioita ja solmineet jopa yllättäviä kumppanuuksia. Eivätkä ole lannistuneet. Nähtäväksi jää, mikä taho keksii uuden korona-ajan rautatien – ja minkälainen se mahtaa olla.

 

Heli Koivuniemi

vastaava päätoimittaja

heli.koivuniemi@aromilehti.fi

 

Julkaistu Aromissa 2/21.

Sulje mainos Tilaa Aromi