Kaupunkilaisten oman pellon primus motor, ruokaosuuskunnan perustaja ja pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Olli Repo on jaksanut jo kymmenen vuotta innostaa ihmisiä lähiruuan pariin. Nyt hän vetää työkseen Uudenmaan ruoka -nimistä palvelua, jonka kautta saa myös muiden lähiseudun tuottajien raaka-aineita helposti omaan pöytään.

– Olemalla mukana Kaupunkilaisten omassa pellossa pystyy aidosti lunastamaan lähiruokalupauksen, paikallisten pienten tuottajien suosimisen ja sesonkikasvisten käytön, Olli Repo huomauttaa.

Kumppanuusmaatalousmalli, englanniksi csa-lyhenteellä tunnettu, perustuu siihen, että joukko ihmisiä varmistaa työtä viljelijöille. Kaupunkilaisten oman pellon mallissa osuuskunta on vuokrannut pellon Korsosta ja tarjoaa työpaikan viljelijälle ja hänen apulaisilleen.

– Vastuullisuudesta puhutaan nyt paljon. Se on koko csa-mallin perusta: tarjota työpaikkoja kestävästi, Olli Repo toteaa.

Biodynaaminen viljely on työvoimavaltaista käsityötä. Pellon osakkailla onkin mahdollisuus tukea työtä käymällä talkoissa auttamassa kriittisissä vaiheissa. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

– Onhan tämä erilainen malli. Moni sanoo, että ei ole aikaa tulla kitkemään, eli mielikuva, että et voisi millään muulla kuin työllä osallistua pellossa mukana olemiseen, elää vahvana. Viljelijät hoitavat pääosan peltotyöstä, Olli Repo kertoo.

Toisaalta yhteisöllisyys on se voima, johon ruokaosuuskunta on uskonut perustamisestaan lähtien. Tänä vuonna luotiin myös uusi malli, jossa halukkaat voivat käydä poimimassa sato-osuutensa itse pellolta. Tiivis yhteistyö pellon kanssa tarjoaa myös ravintolakumppaneille mahdollisuuden olla kädet mullassa ja oppia lisää raaka-aineista.

– Uusi itsepoimintamallimme voisi olla ravintolalle PR-juttu: viikko alkaa poimimalla kasvikset pellolta. Siitä saa hyvää tarinaa seuraajille, voi näyttää, että eletään satokaudessa ja näyttää mistä sato tulee. Sofiasta oli aina joku yhden päivän viikosta pellolla, heillä oli kiertävä peltovuoro, Olli Repo kertoo.

Kolmannes sato-osuuksista odottaa ottajaansa

Oman pellon tavoitteena on myydä parisataa sato-osuutta vuosittain. Tälle vuodelle budjetoidusta 160 osuudesta kolmannes on vielä myymättä. Tässä saattaa näkyä koronan vaikutus, Olli Repo aprikoi.

– Epävarmuus omasta toimeentulosta voi vaikuttaa. Muualla maailmassa korona on tuonut csa-tiloille lisää asiakkaita, me emme ehkä ole löytäneet oikeita kanavia. Rekossa ja Uudenmaan ruuassa tilausmäärät ovat kasvaneet. Tietysti tämä on vaikeampi konsepti ostaa, koska tähän liittyy riskinkantoa, johon emme ole tottuneet. Sijoituksen riskinä ovat erilaiset satovuodet.

Kun kuluttaja liittyy jäseneksi, hän maksaa yhdestä osuudesta ja saa joka toinen viikko satokassin. Ravintola puolestaan voi valita omaan tarpeeseensa sopivan mallin: esimerkiksi viisi tai kymmenen sato-osuutta, joiden sisältöön pääsee itse vaikuttamaan. Voi myös toimia kuten Skörd viime vuonna: ravintola liittyi mukaan yhdellä sato-osuudella ja tilasi lisäksi tilanteen mukaan kasviksia.

– Ei meillä ollut viime vuonna koronasulun jälkeen varaa ostaa kerralla kymmentä sato-osuutta. Saimme tilata satokauden aikana sen, mitä tarvitsimme, ravintoloitsija Anton von Troil kertoo.

Olli Repo kertoo, että ravintoloiden tilausmalli on hiottu yhteistyössä aiemmin mukana olleiden ravintoloiden kuten Chapterin ja Fat Ramenin kanssa.

– Mallissa sovitaan satokautta koskien tietty euromäärä, jonka käyttöön ravintola sitoutuu. Jos ravintola valitsee viisi sato-osuutta, se voi käyttää niiden summan haluamallaan tavalla kauden aikana. Saldo näkyy koko ajan, viljelijät laittavat tiedon, mitä tällä viikolla kerätään ja ravintola klikkaa ne tuotteet, joita haluaa. Malli on helppokäyttöinen, Olli Repo toteaa.

Lopulta Skörd käytti Kaupunkilaisten oman pellon kasviksia viime vuonna hyvinkin kymmenen sato-osuuden verran. Lähiruokaan nojaava ravintola tilasi satokauden aikana puolet raaka-aineistaan Korsosta, toisen puolen Green City Farmilta Malmilta. Vaikka kesä olisi hiljainen, kasviksia tilataan paljon, sillä niitä säilötään talven varalle.

– Kuivatamme yrttejä, teemme yrttiöljyjä pakkaseen, fermentoimme juureksia. Tällaiseen meillä menee paljon aikaa, Anton von Troil kertoo.

Ravintolalle lisäarvoa

Ravintolan kannattaa olla mukana pellossa, jos sen ruokafilosofiaan kuuluu puhdas lähiruoka. Skördin Anton von Troil kertoo, että pellon jäsenyys linkittyy suoraan ravintolan toiminta-ajatukseen käyttää sataprosenttisesti suomalaista raaka-ainetta.

– Tykkään kun raaka-aineet tulevat läheltä, vastuullisesti kasvatettuina, Anton von Troil sanoo.

Biodynaamisesti viljellyltä pellolta saa laadukasta ja tuoretta raaka-ainetta, ja myös sellaisia tuotteita, joita ei tukusta saa.

– Voimme toimittaa erikoisuuksia kuten mukulasellerin juuria ja kukkia. Joitakin kasviksia saa eri muodossa kuin tavallisesti, esimerkiksi kokonaisia kasveja juurineen ja naatteineen. Niistä ravintola voi hyödyntää kaiken, Olli Repo vinkkaa.

Viljelijän kanssa voi pohtia, mitä on saatavilla milloinkin ja miten satoa pääsee hyödyntämään. Miltä kuulostaisivat harvennuspunajuuret pikkelöityinä?

– Pellolle kannattaa tulla; juuri siinä on lisäarvo, että voit tehdä pellolta löytöjä. Toisaalta kausi on intensiivinen ja lyhyt, ja jotain tuotetta voi olla saatavilla vain kaksi viikkoa. Voit ottaa kasveja eri vaiheessa, maistella milloin se on just eikä melkein parhaan makuinen ja näköinen, Repo huomauttaa.

Pienten asioiden taustalla kulkee iso ajatus. Olemalla mukana Kaupunkilaisten omassa pellossa ravintola on mukana mahdollistamassa ruuantuotantoa. Kannattaa hyödyntää PR-hyöty siitä, että on mukana osuuskunnassa.

Ravintoloilla on mahdollisuus viikottaisiin toimituksiin, vaikka sadonjako kuluttajille onkin suunniteltu tapahtuvaksi joka toinen viikko lokakuun loppuun asti. Käytännössä kuljetukset hoidetaan joustavasti, esimerkiksi Skördissä jatkaa Uudenmaan ruuan pop up -noutopiste, jonka myötä myös oman pellon kasvikset hoituvat aina torstaisin Fredrikinkadulle.

– Me emme ole tukku vaan enemmän kumppanuus. Haemme toki kohtuullista ja kilpailukykyistä hintatasoa, Olli Repo kertoo.

Kumppanuus pellon kanssa sopii niille, jotka jaksavat nähdä ainakin jonkin verran vaivaa raaka-aineiden etsimisessä.

– Sen sijaan, että hankkii oman palstan tai pellon, voi ryhtyä kaupunkilaisten oman pellon kumppaniksi, Olli Repo vinkkaa.

Myös toista vuottaan pellon kumppanina aloitteleva Anton von Troil suosittelee Kaupunkilaisten omaa peltoa lämpimästi.