Kirjolohen uusi tuleminen

Raaka-aineen tuoreus, ekologisuus ja kotimaisuus ovat nyt tapetilla - olisiko kasvatettu kirjolohi vastaus näihin kysymyksiin?

Viimeisen 20 vuoden aikana kalan keskimääräinen vuotuinen kulutus henkeä kohden on kasvanut muutaman kilon. Samalla kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on laskenut ja tuontikalan osuus noussut. Vielä vuonna 1999 kotimaista ja ulkomaista kalaa syötiin miltei yhtä paljon.

Suomalainen syö kalaa ja kalatuotteita noin 15 kiloa vuodessa henkeä kohti. Tästä kasvatetun lohikalan osuus on 6 kiloa, eli lähes puolet. Mikä osuus siitä jää kotimaiselle kirjolohelle? Vain yksi kilo.

Suomen Kalankasvattajaliitto kertoo kalantuotannon määrä vaihtelevan hieman vuosittain. Kymmenen vuoden tarkastelujaksona (2003-2013) tuotanto on säilynyt lähes samana.

Suomessa ja Ahvenanmaalla kasvatettiin kirjolohta vuonna 2013 11,9 miljoonaa kiloa ja siikaa 1,2 miljoonaa kiloa perkaamattomaksi kalaksi laskettuna. Ruokakalan lisäksi kalanviljely tuotti eri-ikäisiä kalanpoikasia sekä istutuksiin että jatkoviljelyyn yhteensä noin 71 miljoonaa yksilöä. Vuonna 2014 WWF nosti kotimaisen kasvatetun kirjolohen ensimmäistä kertaa vihreälle listalle.

Samana vuonna julkaistut uudet ravitsemussuositukset suosittelevat syömään eri kalalajeja 2-3 kertaa viikossa proteiinien, monityydyttymättömien rasvahappojen ja D-vitamiinin lähteenä. Suomalaisten suosikki, norjalainen kasvatettu lohifilee on edelleen merkitty keltaisella, harkiten ostettavien lajien listalle.

Kestävää kehitystä

Kirjolohien kasvatusta ohjaa Suomessa tiukka ympäristölainsäädäntö ja lupajärjestelmä.

Kotimaisen kirjolohen kasvatuksessa on vuosien aikana saavutettu merkittäviä tuloksia ympäristövaikutuksien vähentämisessä. Suurimmat tulokset on saavutettu kiinnittämällä huomiota ruokintatekniikoihin ja rehun koostumukseen. Näille ympäristöystävällisille ja tuotantoa tehostaville tekniikoille on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla.

Kestävässä kehityksessä on mukana myös Maa- ja metsätalousministeriö, joka on juuri tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen; "Kansalle kotimaista kalaa". Ministeriö haluaa nostaa kotimaisen kalan vahvaksi osaksi kansallista ruokaketjua ja ruokapolitiikkaa. Kotimaisen kalan kysyntään voidaan myös laajemmin vastata kalanviljelyn avulla.

WWF nosti vuonna 2014 kasvatetun kirjolohen vihreälle listalle.

Kirjolohi on tehokas ravinnonkäyttäjä

Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä. Kalat pystyvät hyödyntämään ravinnon tehokkaasti - yhdellä rehukilolla on mahdollista tuottaa kilo kalaa. Rehun koostumus ja ruokintatekniikat eivät ole vaikuttaneet vain ympäristöön; tuotekehityksellä on ollut merkitystä myös kalan laatuun, kirjolohesta on muotoutunut kiinteälihaisempi ja vähärasvaisempi tuote.

Tuoretta, hyvälaatuista kalaa kuluttajille kilpailukykyiseen hintaan

Kotimaista kasvatettua kirjolohta on mahdollisuus nauttia tuoreena vuoden ympäri. Kalan jäljitettävyys on mahdollista aina mätiin asti. Kalan matka kasvattajilta teollisuuteen tai kauppaan on lyhyt verrattuna ulkomaiseen kalaan.

- Kirjolohi on meillä myynnissä vuorokauden sisällä teurastuksesta, kertoo Kalatukku E. Erikssonin toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen.

Kattava valikoima kirjolohituotteita pystyy hyvin vastaamaan erilaisten ammattikeittiöiden tarpeisiin; on useaa eri leikkausastetta, annospainoisia fileitä, kuutioita, suikaleita ja kirjolohimassaa. Kiinteän lihan vuoksi kirjolohi sopii hyvin myös jatkojalostukseen; vaikka savustukseen ja graavattavaksi.

- Norjalaisen lohen ja kotimaisen kirjolohen kilohinnoissa ei pidemmällä aikavälillä ole eroja. Toisin kuin täysin pörssihinnoitellun norjalaisen lohen hinta, kirjolohen hinta on helpommin ennustettavissa. Tämä mahdollistaa pidempien jaksojen sopimushinnat ja hyödyttää siten niin kauppiasta kuin ostajaakin, Jääskeläinen toteaa.

Kirjolohen tasainen laatu, hyvä saatavuus ja kilpailukykyinen hinta antavat positiivista signaalia kirjolohen tulevaisuudelle.

  • Kirjolohta on kasvatettu ammattimaisesti 70-luvulta lähtien.
  • Kirjolohen kasvatus mädistä ruokapöytään vie 2-3 vuotta.
  • Teuraskoko on 2-2,5 kg.
  • Tuotanto 10-12 miljoonaa kiloa vuodessa.
  • Laatuluokiteltu; vähittäismyynnissä Superior ja Standard.

- Kiinnostus kirjolohta kohtaan onkin jälleen lisääntynyt ja sitä myydään niin pienemmille ravintoloille kuin isoille toimijoillekin.

Jääskeläinen ottaa esille myös aivan uuden tuotekehityksen tuloksen, Benella-kirjolohen, joka on tarkoitus lanseerata loppuvuodesta 2015. Kalojen kasvatuksessa on käytetty uudenlaista rehua, jossa on kiinnitetty huomiota erityisesti kalojen rasvahappokoostumukseen. Samalla rehu sisältää vähemmän fosforia ja vähentää vesistöjen kuormitusta.

Myös kirjolohen kiertovesiviljelyä on harkittu.

Suljettuun järjestelmään perustuva innovaatio mahdollistaa ympäristöystävällisen kalankasvatuksen etenkin sisämaassa, missä vesivarat ovat rajalliset. Toistaiseksi tekniikalla kannattaa kasvattaa vain arvokkaampia kaloja, kuten kuhaa, siikaa ja sampea.