Kohti kestävämpiä kahvielämyksiä

Jyväskyläläinen Paahtimo Papu on omistautunut luomukahville. Kahvivalinnat tehdään kahvitilojen osuuskuntien arvomaailman, kahvin laadun ja maun mukaan.

Luomukahviin ja -teehen erikoistunut perhe­omisteinen Paahtimo Papu syntyi vuonna 2014 halusta tuoda pienpaahtimokahvi ja -kulttuuri Jyväskylään.

– Ensimmäinen sysäys paahtimon perustamiselle oli harmitus siitä, että Jyväskylästä ei tuolloin saanut paikallista pienpaahtimokahvia. Harmiteltuani asiaa erään tamperelaisen pienpaahtimon kahvilassa kahvilan työntekijä mainitsi, että heillä oli viiden kilon paahtokone myynnissä. Niinhän siinä sitten kävi, että teimme kaupat paahtokoneesta koulutuksen kera, Paahtimo Papun toinen perustaja ja omistaja Virpi Hyvärinen kertoo. Toinen yrittäjä perheomisteisessa yhtiössä on Ristopekka Piirainen.

– Pian olimmekin perustamassa osakeyhtiötä ja luomassa Jyväskylään uutta kahvikulttuuria.

Kahvikärpänen oli puraissut myös jyväskyläläisiä sen verran kovaa, että Paahtimo Papu viisinkertaisti tuotantokapasiteetin. Yrittäjät pohtivat, mikä oli sitä ydinosaamista.

– Onneksi samainen kärpänen oli käynyt vierailulla myös meidän työntekijöiden luona ja kahvikauppa sekä pienimuotoinen kahvila siirtyivätkin työntekijämme omistukseen viime vuonna.

Aloittaessaan Paahtimo Papu oli ensimmäinen pelkästään luomukahvia paahtava paahtimo Suomessa, sekä myös pohjoisin. Kaikki muut paahtimot sijaitsivat etelämmässä Suomea.

Hyvärinen kertoo, että valinta luomuun oli itsestäänselvyys. Paahtimo Papu aloitti kahvilla, mutta pian luomusertifioidut teetkin löysivät tiensä valikoimiin.

– Olemme käyneet läpi suurin piirtein kaikki kahvimaat ja mantereet, joista on saatavilla luomusertifioitua kahvia. Valikoimassamme on ympäri vuoden noin 10–25 luomukahvia sekä useaa eri luomuteetä.

Vaatimuksina jäljitettävyys ja laatu

Paahtimo Papu on ollut SCA:n, Specialty Coffee Associationin jäsen vuodesta 2016, mikä näkyy muun muassa paahtimon raakakahvivalinnoissa sekä itse kahvin maussa. Paahtimo valitsee kahvin tilojen osuuskuntien arvomaailman sekä kahvin laadun mukaan.

Hyvärisen mukaan useimpien pienpaahtimoiden toiminta on ollut jo pitkään läpinäkyvää. Usein omaan kuppiin kaadetun kahvin jäljille pääsee, mikäli mielii – ja niin yhä useampi kahvinkuluttaja tekeekin. Kahvin matka viljelijältä kuppiin kiinnostaa.

– Kahvin jäljitettävyys ja ylipäätään tietoisuus kahvinvalmistuksesta, sen prosesseista ja metodeista, ovat tulleet tutuiksi kuluttajille erityisesti parin viime vuoden aikana. Työvaiheet alkaen oikeassa kypsyysasteessa olevien marjojen poimimisesta papujen kuivaamiseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen ovat useimmille tuttuja prosesseja. Vasta kaiken tämän jälkeen alkaa paahtimon työ, Hyvärinen sanoo.

Yhä useampi kahvinkuluttaja tiedostaa suuren työmäärän yhden kahvikupillisen takana, mutta ei välttämättä sitä, että hyvin pienellä saadaan pilattua koko vaativa ketju ja kahvielämys.

– Se henkilö, joka kahvin lopulta valmistaa, voi halutessaan pilata kahvin ennen kuin se on edes asiakkaan kupissa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa vanhan suodatinkahvin kaataminen uuden päälle pannuun tai termokseen, annostelemalla kahvi väärin tai olemalla huolimaton kahvilaitteiden puhtaanapidossa tai myllyn säädön kanssa.

Pienpaahtimokahvit valtaavat alaa

Kiinnostus pienten tilojen kahveihin ja luomukahveihin kasvaa yhä, sillä niitä suosimalla saadaan aikaan asioita, joista useat osapuolet, niin ympäristö, kahvinviljelijät kuin kahvinystävät, kiittävät.

– Luomukahvi kasvatetaan korkeammalla kuin bulkkikahvit. Kasvuolosuhteet ovat korkeimmilla ilmanaloilla karummat, mikä tekee kahvista intensiivisemmän ja kompleksisemman. Tietyt hyönteiset ja tautien levittäjät eivät myöskään elä näillä alueilla.

– Kahvin laatu ja kahvin prosessointitekniikat ovat parantuneet, sillä viljelijöillä on aito halu kehittää omia kasvatusmetodejaan. Pienet tilat myrkyttävät vähemmän, ja kahvinviljelijät saavat paremman toimeentulon työskennellessään pienemmille toimijoille, Hyvärinen jatkaa.

Hyvä esimerkki kestävästä kahvista on muutamien pienpaahtimoiden kuten myös Paahtimo Papun valikoimissa ollut perulainen projektikahvi Café Femenino. Café Femenino ja Café Femenino Foundation tarjoavat naisviljelijöille mahdollisuuden ja resursseja toteuttaa positiivisia muutoksia yhteisöissään omin ehdoin.

– Café Femenino Foundation toimii maailmanlaajuisesti ja tarjoaa naisille työtä ja toimeentuloa kahvin parissa alalla, joka on aikaisemmin ollut hyvin miesvaltainen. Pientilojen kahveja suosimalla voidaan turvata kahvinviljelijöiden tulevaisuus ja hyvinvointi.

Hyvärinen kehottaa ravintoloitsijoita rohkeasti pienpaahtimo- ja luomukahvien äärelle sekä eettisyyden että maun vuoksi.

– Kun nykyisin ravintoloiden ja kahviloiden yrittäjille puhutaan kahvin ostohinnasta, ymmärretään, että koko liiketoiminnan tuotto ei enää lepääkään vain kahvin katteen hartioilla. Itse asiassa kahvi onkin se tuote, jonka valinnassa saa olla tarkkana, jos mielii saada lisää asiakkaita, Hyvärinen sanoo.

Julkaistu Aromissa 8/2020.