Kohti suomalaista kestävää ruokakulttuuria – yhdessä

Ruoka koskettaa meitä kaikkia, ja se on keskeinen osa kulttuuria. Ainutlaatuinen kotimainen ruokakulttuuri ja ruuantuotanto ovat pohjoisen luonnon asettamien reunaehtojen muovaamia.

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Sopeutuminen karuun arktiseen luontoon on vaatinut suomalaisilta jo vuosisatoja järkeviä ratkaisuja raaka-aineiden käytössä, ja sama järjenkäyttö näkyy edelleen suomalaisessa ruuan ja juoman tuotanto-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Nyt kun ilmastonmuutos ja valtava väestönkasvu mullistavat maail­man ruuantuotantoa, suomalaiselle kestävälle ruokakulttuurille on enemmän tarvetta kuin koskaan.

Luonnonolojen rinnalla myös me ihmiset muokkaamme ruokakulttuuria. Kotimaista ruokakulttuuria ohjaavat poliittisten päättäjien linjanvedot ja ruokakasvatus, yhä tiiviimmin yhteen verkottuva kansainvälinen maail­mantalous ja -politiikka sekä media, markkinointi ja niiden kuljettamat ruokatrendit. Jokainen meistä rakentaa omilla arkisilla valinnoillaan uutta, kestävää ruokakulttuuria. Kuten ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä asian tiivisti: ruuan ja juoman arkinen välttämättömyys korostaa ruokakulttuurin merkitystä osana kestävää elämäntapaa.

Näin syntyy useita näkökulmia siihen, mikä on suomalaista ruokaa ja juomaa. Runsaat näkökulmat ovat meille rikkaus. Tärkeä näkökulma kotimaiseen ruokaan ja juomaan on myös vierailijan näkemys niistä: matkailijoiden käsitys Suomesta ruokamaana syntyy makuelämyksistä ja hyvästä asiakaspalvelukokemuksesta.

Kestävä ruokakulttuuri koskettaa kestävyyden eri ulottuvuuksia ekologisesta taloudelliseen ja sosiaalisesta kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävällä ruokajärjestelmällä on vahvat peruspilarit rakentuen puhtaille vesi- ja luonnonvaroille, kestävälle päätöksenteolle, tutkimukselle sekä hyvinvoinnille. Ruuantuotanto tapahtuu kannattavasti luonnonvaroja säästäen, niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Materiaali- ja energiatehokas ruuantuotanto on kestävän ruokakulttuurin perusta. Suomella on huippuosaamista ja teknologiaa, joiden avulla voimme kehittää kestävää ruuantuotantoa kohti kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja hyvän ravitsemuksen tavoitteita.

Vastuullinen ruokaketju ja ruokakulttuuri rakennetaan yhdessä. Suomalaisen ruuan laatu alkaa jo alkutuotannon hyvistä toimintatavoista ja huomioidaan entistä paremmin myös julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä kokous- ja ravintolapöydissä. Ruokapalvelutuottajat ja ravintolat ammattilaisineen ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin konkreettisessa edistämistyössä.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella kestävä kehitys sekä kestävät kokousjärjestelyt ovat keskeisiä linjauksia. ELO-säätiö on yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja ruoka-alan asiantuntijoiden kanssa koonnut ohjeistuksen periaatteiden viemiseksi käytäntöön tilaisuuksien järjestäjille. Tärkein tavoite on tarjota konkreettisia vinkkejä ja neuvoja siihen, miten voi tehdä vastuullisia ruoka- ja juomavalintoja sekä viestiä kestävän suomalaisen ruokakulttuurin puolesta puheenjohtajakaudella ja sen jälkeen.

Kyse on ruokadiplomatiasta parhaimmillaan. Luodaan suomalaisesta kestävästä ruuas­ta ja juomasta mieleenpainuvia makuelämyksiä tarinoineen yhteisissä pöydissä. Aloitetaan vaikka kansallisruuasta ruisleivästä!

Kirjoittaja on suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n toimitusjohtaja.