Antellin toimitusjohtajan Tomi Lanton mukaan etätyöskentely ja lomautukset  ovat vähentäneet yhteisöllisyyttä työpaikoilla, mikä on toisiaan kaipaaville työntekijöille raskasta.
Antellin toimitusjohtajan Tomi Lanton mukaan etätyöskentely ja lomautukset ovat vähentäneet yhteisöllisyyttä työpaikoilla, mikä on toisiaan kaipaaville työntekijöille raskasta.

Koronakurimuksesta huolimatta henkilöstöravintoloissa katsotaan tulevaisuuteen

Etätyön lisääntyminen koronavirusepidemian vuoksi on vaikuttanut henkilöstöravintoloiden toimintaympäristöön todennäköisesti pysyvästi. Sekä kotimainen perheyritys Antell että kansainvälinen, 4 000 ihmistä Suomessa työllistävä Compass Group Suomi ovat suunnanneet lyhyen tähtäimen kriisijohtamisen rinnalla katseensa tulevaan.

Henkilöstöravintolat saivat koronasulun aikana erityisluvan palvella myös paikan päällä ruokailevia asiakkaita suljetun piirin yksiköissä, mutta samaan aikaan voimassa olleet suositukset etätyön suosimisesta iskivät yritysten liikevaihtoon voimalla. Antellin toimitusjohtaja Tomi Lanton mukaan kysyntä loppui koronan myötä kuin seinään.

– Meille jäi koko liikevaihdosta jäljelle 15 prosenttia, joka syntyi nimenomaan näistä suljetun piirin henkilöstöravintoloista. Esimerkiksi tehtaissa työntekijät olivat kyllä paikalla, mutta sielläkin saatettiin siirtyä yhdestä vuorosta kahteen, jolloin jouduttiin pohtimaan miten pystymme heitä palvelemaan.

Toimistorakennuksissa suljetussa piirissä asiakkaita palvelevat ravintolat olisivat myös voineet olla auki, mutta monet asiakasyrityksistä siirtyivät täysin etätyöhön.

– He sanoivat ihan suoraan, että älkää olko auki, kun emme ole täällä.

Vaikka ravintoloita on kesän myötä saatu taas auki, eivät ruokailijamäärät ole olleet entisensä. Lanton mukaan elokuun puolivälissä Antellin ravintoloissa kävi alle puolet normaaleista asiakasmääristä. Antellilla on noin sata kahvilaa ja ravintolaa ympäri Suomen, ja sen palkkalistoilla on 500 työntekijää, joista lomautettuna on kevään ja kesän aikana ollut 400. Lantto on Antellin työntekijöiden lisäksi huolissaan alan tulevaisuudesta ja erityisesti pienyrittäjien kohtalosta.

– Me olemme sen kokoinen yritys, että kykenemme menemään yli tästä kriisistä, mutta alalla on myös paljon pienyrittäjiä, jotka vetävät yhtä tai kahta henkilöstöravintolaa. Jos syksystä tulee huono, tällaisen yrityksen jatkaminen voi olla mahdotonta. Tulemme menettämään paljon hyvää osaamista, jos kriisi jatkuu.

Etätyö tuo haasteita

Etätyöskentely on Lanton mukaan tullut jäädäkseen, vaikka koronaepidemia hiipuisikin. Tämä aiheuttaa henkilöstöravintoloille uusia haasteita: vaikka ne saisivat myös jatkossa olla auki, ravintolat eivät välttämättä toimi laskeneiden asiakasmäärien kanssa. Henkilöstöravintolat on suunniteltu palvelemaan suuria volyymejä, eikä niiden pyörittäminen uuteen asiakasmäärään suhteutetulla henkilökuntamäärällä välttämättä onnistu.

– Se voi olla käytännössä mahdotonta kiinteistön tai pohjapiirroksen vuoksi. On pohdittava, miten toimitaan, kun tilat ovat kertakaikkiaan väärän kokoisia.

Uusi tilanne asettaa haasteita myös henkilökunnalle.

– Aiemmin on tehty esimerkiksi viiden tai kolmen hengen tiimissä töitä ja nyt tehdään yksin tai kaksin. Siinä joutuu menemään epämukavuusalueelle, mikä luo epävarmuutta.

Koronaepidemian vielä jatkuessa on otettava huomioon myös se, että ihmiset suhtautuvat tilanteeseen eri tavoilla. Lanton mukaan on tärkeää, että ihmiset, jotka eivät pelkää omasta puolestaan toimisivat kuitenkin vastuullisesti muiden takia.

– Vastuullisuudesta viestiminen on ihan keskeistä. Meidän pitää jatkuvasti pohtia keinoja, joiden avulla mahdollisimman moni uskaltaisi käydä meillä syömässä.

Viikoittain tuotettavan Tomin viikkovideon avulla olemme voineet kertoa työntekijöillemme, mitä Antellilla tapahtuu riippumatta siitä, ovatko he lomalla, töissä vai lomautettuna.”

Uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia

Lantto uskoo, että koronan myötä toimialan liikevaihdosta katoaa ainakin 20 prosenttia. Osa pudotuksesta syntyy lounasmyyntien kautta. Yleistyvät etäpalaverit puolestaan vähentävät hyväkatteisten kokouskahvitusten määrää.

– Meidän tehtäväksemme jää miettiä, miten rakennamme omat asiakassopimuksemme niin, että ne kestävät pienemmän liikevaihdon, ja toisaalta mistä haemme uutta kasvua.

Antellilla on otettu koronatilanteesta irti myös hyötyjä: ensi vuodelle kaavailtu taloushallintajärjestelmän uudistus toteutettiin laskutusmäärien ollessa nyt normaalia pienempiä. Lanton mukaan tämä on malliesimerkki siitä, miten tällaiset tilaisuudet kannattaa hyödyntää.

– Aika nopealla tahdilla tämä projekti pistettiin pystyyn, ja se on opettanut meille myös uusia toimintatapoja ja sitä, miten toimitaan ketterästi.

Katse tulevaisuudessa

Compass Group Suomen operatiivisen johtajan
Hannu Rahnaston mukaan alaa vaivannut
työvoimapula tulee olemaan haaste taas
tulevaisuudessa, vaikka nyt ollaankin täysin
päinvastaisessa tilanteessa.

Koronakriisi on palauttanut ihmiset arkisten ja inhimillisten asioiden äärelle. Näin on päätelty Compass Group Suomessa, joka on kesän aikana toteuttanut kyselyitä niin b2b-päättäjäasiakkailla kuin kuluttajilla. Operatiivisen johtajan Hannu Rahnaston mukaan lukuisten raporttien ja eri tulevaisuuden skenaarioiden perusteella on laadittu yrityksen oma tulevaisuuden kuva, jossa hahmottuvat selkeät teemat.

– Näistä tutkimuksista nousee esille se, että ihmiset kaipaavat hyvien perusasioiden äärelle. Niissä korostuvat inhimillinen ja hyvä palvelu, oli se sitten fyysistä tai digitaalista, terveellinen ja maukas ruoka, pysähtyminen arjessa, arkea helpottavat ratkaisut sekä luotettavat ja toimintavarmat kumppanuudet.

Aiemmin pinnalla olleet digitalisaatio ja keinoäly vahvistuvat trendeinä edelleen, mutta ne eivät ole itseisarvoja vaan mahdollistajia, kun ihmiset keskittyvät aidosti arkea koskettaviin asioihin.

– Tällaisena arkea helpottavana kumppanina haluamme olla lähempänä ihmisiä ja palvella heitä siellä, missä he kulloinkin ovat. Ruoka irtaantuu tulevaisuudessa ajasta ja paikasta, ja se on tietynlainen murros koko toimialalla.

Rahnasto kokee, että kriisitilanteessa hyvän tilannetajun ja herkän johtamisen lisäksi on pidettävä katse myös tulevaisuudessa.

– Haluamme lyhyen tähtäimen johtamisen rinnalla alkaa rakentaa sitä huomista, jossa näiden tulevaisuuden teemojen painopiste tulee kasvamaan.

Pitkäjänteisellä johtamisella luodaan myös uskoa ja valoa sekä työntekijöille että asiakkaille siitä, että koronaepidemian aiheuttava epävarmuus ei tule jatkumaan ikuisesti.

– Haluamme olla optimistisia. Lisäksi olemme sitoutuneet myös muokkaamaan ja rakentamaan uutta normaalia sen sijaan, että odottaisimme vanhojen käytäntöjen palaavan.

Koska olemme kansainvälinen toimija, meillä on ollut mahdollisuus saada parhaaksi todettuja käytäntöjä muista maista jo etukäteen ennen kuin Suomessa on tullut ohjeistuksia.”

Tulevaisuuden ratkaisuja jo tänään

Ruuan irtaantuminen ajasta ja paikasta näkyy konkreettisesti muun muassa niin, että asiakkaita pitää pystyä palvelemaan myös oman, kiinteän toimipisteen ulkopuolella. Henkilöstöravintoloissa ruuan verkkokauppamyyntiä, ruokakuljetuksia ja take away -myyntiä on toki testattu ja rakennettu aikaisemminkin eri tavoin, mutta alan liikevaihdon romahduttanut kriisitilanne avasi siihen uusia mahdollisuuksia.

– Kriisi mahdollisti oman startup-toiminnan, jossa lähdimme kokeilemaan pääkaupunkiseudulla ruokakuljetusta vähän uudella tavalla. Eri alueilla kiertänyt ruokarekka ja kotiin viedyt kuljetukset saivat todella hyvän vastaanoton. Parhaillaan analysoidaan, millä tavalla tätä toimintaa lähdetään mahdollisesti skaalaamaan suomalaisissa kaupungeissa, joissa ruoan jakelu on asukastiheyden puolesta mahdollista.

Omaa jakeluverkostoa ei sovi toki myöskään unohtaa. Yrityksen omat 550 yksikköä on vahva verkosto ja myyntikanava, joiden kontekstissa pyritään jatkossa mahdollistamaan ruuan mukaan ostaminen helposti ja asiakasystävällisesti.

– Asiakkaiden puolesta on varsin kätevää ostaa ruokailun yhteydessä mukaan ruokaa vaikka koko perheelle. Tätä mahdollisuutta asiakkaat eivät ole aikaisemmin oivaltaneet emmekä mekään ole sitä niin isosti osanneet markkinoida. Näihin asioihin haluamme satsata lisää.

Julkaistu Aromissa 7/20.