Koulujen ruokakasvatus edistää lasten hyvinvointia

Suomalaislasten ruokailutavoissa on kohentamisen varaa. Koululounaita jätetään väliin tai ei syödä kaikkia monipuolisen aterian osia. Kotona perheissä yhteiset ruokailut vähenevät ja välipalat yleistyvät, mikä heikentää lasten ruokavalion laatua. Varsinkin kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen on niukkaa, vain joka viides lapsi syö niitä joka päivä. Lasten ja nuorten ylipaino lisääntyy huolestuttavasti. Lihavuus on monien sairauksien riskitekijä, ja se vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin sekä kaverisuhteisiin.

Monet lapset ja varsinkin heidän vanhempansa suhtautuvat ennakkoluuloisesti kouluruokaan. Edelleen kuulee sukupolvien yli kantavia kauhukertomuksia kouluruuasta. Kouluruuan arvostusta on kuitenkin mahdollista kasvattaa, kun ruokailu liitetään olennaiseksi osaksi opetusta. Oppilaille on tärkeää myös yhdessäolo toisten kanssa ja kiireetön, rauhallinen ilmapiiri. Näihin kouluruokailun olosuhteisiin voi vaikuttaa.

Maistuva koulu on ruokakasvatuksen toimintamalli, joka kannustaa koulun henkilöstöä ja oppilaita yhdessä kehittämään kouluruokailua ja ruokakasvatusta. Malli perustuu ruokailoon, oppilaiden osallisuuteen ja tutkivaan oppimiseen.

Koulujen työskentelyilmapiiri rauhoittuu ja lasten oppimistulokset paranevat, kun koululaiset syövät lounaalla monipuolisesti ja pystyvät sitten keskittymään koulunkäyntiin. Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen kiteyttää:

– Lasten ja nuorten mielenkiinto ruokaa ja ravitsemusta kohtaan on mahdollista herättää hyvällä, luovasti toteutetulla ruokakasvatuksella. On tärkeää, että lasten sosiaaliset ruokailutaidot sekä ruuanvalmistustaidot karttuvat, sillä se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa pitkälle aikuisuuteen.

Monen lapsen on vaikea tottua erilaisiin ruokamakuihin ja -rakenteisiin, he syövät valikoivasti, ja heillä on vaikeuksia tutustua uusiin ruokiin. Siihen auttaa aistilähtöinen ruokakasvatus. Varjosen mukaan alakoulu on hedelmällistä aikaa ruokakasvatukselle, sillä monet ruokaan ja omaan kehoon liittyvät ajatusmallit ja rutiinit muovautuvat lapsuudessa ja säilyvät lähes samanlaisina aikuisuuteen.

Koulussa löytyy mahdollisuuksia luontevalle ruo­kakasvatukselle ja ruokapuheelle, kun lounas syödään joka päivä ja alaluokkien opettajat ruokai- levat yhdessä oppilaidensa kanssa. Lapselle muodostuu pohja ruuan ja oman kehon arvostukselle, joka kantaa läpi yläkoulun murrosvuosien.

Maistuva koulu tähtää lasten hyvinvointiin

Lukuvuoden 2019–2020 aikana tutkittiin Maistuva koulu -mallin mukaisen ruokakasvatuksen vaikutuksia koululaisten ruokailutottumuksiin sekä soveltumista koulun arkeen. Mukana olivat Järvenpään, Kuopion, Salon, Siilinjärven ja Sotkamon kunnat sekä niissä yhteensä 15 alakoulua sekä 10 verrokkikoulua.

Maistuva koulu -toiminta pyrkii siihen, että laadukas, vaikuttava ruokakasvatus toteutuu suomalaisten koulujen arkipäivässä. Hanketta on toteuttanut Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry yhdessä Itä-Suomen yliopiston kansanter­veystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmän kanssa; rahoitus on saatu sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta vuosina 2018–2020.

Tutkijatohtori Tanja Tilles-Tirkkosen johtama ryhmä selvitti oppilaiden ruokakäyttäytymistä ja opettajien suhtautumista ruokakasvatukseen syksyllä ennen tutkimuksen alkua sekä keväällä Maistuva koulu -toiminnan jälkeen. Koulut jaettiin kahteen ryhmään: toisessa toteutettiin Maistuva koulu -mallia, toisessa jatkettiin kuten ennenkin.

Monipuolisen koululounaan ja kasvisten syöminen lisääntyi

Silja Varjonen kertoo Maistuva koulu -tutkimuksen alustavien tulosten vahvistavan, että oppilaiden syömiskäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa ruokakasvatuksen avulla. Niissä kouluissa, joissa toteutettiin Maistuva koulu -toimintaa, lisääntyi täysipainoisen koululounaan syöminen. Samoin kypsennettyjen kasvisten käyttö kasvoi. Oppilaat myös kokivat osallisuutensa lisääntyneen, kun heiltä kysyttiin, saavatko he osallistua kouluruokailun suunnitteluun.

Suurimmat muutokset oppilaiden käyttäytymisessä havaittiin niissä kouluissa, joissa ruokakasvatusta toteutettiin aktiivisesti. Lasten hyvinvoinnin parantaminen ja kouluruuan maistuvuuden lisääminen koettiin yhteiseksi asiaksi, johon tarvittiin koko koulun henkilöstön osallistumista. Tutkijat pitävätkin tärkeänä, että ruokakasvatus näkyy kouluissa tärkeänä, koko koulun yhteisenä asiana.

Valtaosa Maistuva koulu -toimintaan osallistuneista opettajista näkee ruokakasvatuksen aiem­paa voimakkaampana keinona vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Suurin osa opettajista koki, että Maistuva koulu -toiminnasta oli hyötyä opetustyössä, ja he olivat tyytyväisiä, että toimintaa toteutettiin heidän koulussaan. Ruokakasvatusta aio­taan jatkaa seuraavana lukuvuotena, ja sitä suositellaan myös muille opettajille ja kouluille.

Varjosen mukaan koko koulun henkilökunnan yhteistyö näkyi tutkimuskouluissa:

– Kun ruokapalvelun edustajat osallistuivat yhteisiin kokouksiin ja Maistuva koulu -toiminnan suunnitteluun, yhteistyö onnistui hyvin.

Kouluissa tehtiin ketteriä kokeiluja: siirrettiin kasvikset linjaston alkuun, alettiin tarjota aamupuuroa, soitettiin rauhallista taustamusiikkia ruokailun aikana tai lisättiin ruokasalin viihtyisyyttä oppilaiden teoksilla.

– Näihin muutoksiin ei tarvittu lisärahoituksia eikä uutta ruokalistaa, mutta ne paransivat ruokailutilanteen viihtyisyyttä ja lisäsivät ruuan maistumista.

Lasten hyvinvoinnin parantaminen ja kouluruuan maistuvuuden lisääminen koettiin yhteiseksi asiaksi, johon tarvittiin koko koulun henkilöstön osallistumista.”

Vuokatissa uudistuksia yhteistoimin

Terttu Huotari.

Terttu Huotari on toiminut Vuokatin koulun emäntänä neljä vuotta. Se on yksisarjainen koulu, johon oppilaat tulevat lähialueelta. Keittiössä kuumennetaan tai kypsennetään esivalmistellut ruuat ja valmistetaan salaatit. Jo vuotta ennen Maistuva Koulu -toiminnan alkua salaatin eri ainekset ruvettiin tarjoamaan erikseen, sillä asiaa oli toivottu. Salaattien tarjoaminen komponentteina on lisännyt kasvisten menekkiä.

– Saa tilata enemmän salaattiaineksia, siitä sen huomaa, sanoo Huotari.

Tänä lukuvuonna uudistettiin ruokailua jättämällä tarjottimet pois käytöstä. Se on ilmastoystävällinen toimi, kun tiskin määrä vähenee.

– Ensin ajattelin, että miten se voi onnistua, mutta hyvin se on sujunut, kertoo Huotari. Melukin väheni hiukan.

Maistuva koulu innosti oppilaita

Koulun rehtorin, Jari Komulaisen, mukaan oppilailta on tullut myönteistä palautetta vuoden aikana toteutetuista ruokakasvatustoimista. Luokissa on mietitty esimerkiksi omaa ruokarytmiä ja aamiaista sekä yhdessä syömistä. Myös kouluruokailun pelisääntöjä on punnittu viihtyisyyden lisäämiseksi. Yksi tavoite on ruokasalin melutason vaimentaminen.

Vuokatissa oppilaat pääsevät osallistumaan ruokasalin töihin. Luokkien ruokajärjestäjät pyyhkivät pöydät syönnin jälkeen. Kun tarjottimien käytöstä luovuttiin, tarvittiin myös apua kattamiseen, sillä ruokailuvälineet sijoitettiin pöytiin. Ruokajärjestäjät nostavat puhtaat ruokailuvälineet pöydille seuraavaa ruokailua varten.

– Lapset auttavat innokkaasti näissä pienissä töissä, kaikki hoituu tosi hyvin, Huotari toteaa.

”Tertun ruokia” kaivattiin poikkeustilan aikana

Emäntä ehtii keittiötöiden lomassa tehdä ruokakasvatustyötä koululaisten parissa ruokasalissa.

– Kannustan lapsia maistamaan ruokia ja muistuttelen lautasmallista.

Hän kertoo, että lapset selittävät innokkaasti omia mielipiteitään ruuasta ja juttelevat mielellään keittiöhenkilökunnan kanssa. Huotarin mielestä lapset muistavat yleensä myös käyttäytyä hyvin ja kiittää ruuasta. 

Vuokatin koululla tehtiin keväällä ruokasaliremonttia. Sen aikana koululaiset kaipasivat tuttuja lempiruokia. Parhaiten lapsille maistuvat broileripatukat, uunimakkara, lihapullat, makaronilaatikko ja ranskalainen kala. Huotari kertoo, että remontin aikana koululaisille jaettiin lounaaksi eväspaketit, jotka syötiin luokissa. Hän harmitteli, että valmiiksi pakatusta ateriasta kertyi ikävästi ruokajätettä sekä pakkausroskaa.

Syksyllä saadaan käyttöön uusi kouluravintola, jota päästiin suunnittelemaan yhteistoimin.

– Jännittävää nähdä, miten uusi ruokasali toimii, toteaa Huotari.

Pieniä, mutta toimivia ideoita ruokapalvelulle

Ruokasalissa ja keittiössä

  • Kasvikset ensimmäiseksi linjastoon.
  • Salaatit tarjolle komponentteina.
  • Kasviksista maistiaispaloja tarjolle.
  • Lautasmalli esille.
  • Jonotukseen ja astiapalautukseen teippimerkit lattiaan.
  • Maustepöytä ruokasaliin.
  • Päivän menu esille.

Yhteistyössä opettajien ja oppilaiden kanssa

  • Kouluruokailun pelisääntöjen miettiminen.
  • Isommat lapset siistimään pöytiä.
  • Sovitaan kasvisruuan maisteluviikosta.
  • Somistetaan ruokasalia oppilaiden teoksilla.
  • Kuunnellaan rauhallista musiikkia ruokailun aikana.
  • Perustetaan kouluruokatoimikunta.
  • Palautelaatikko.
  • Luokat saavat kukin vuorollaan leipoa ruokasalissa.
  • Oppilaiden leipomukset paistetaan keittiön uunissa.
  • Valmistetaan jotain oppilaiden keräämistä marjoista.

Lisää ideoita sivulta www.maistuvakoulu.fi

Julkaistu Aromissa 1/21.

Sulje mainos Tilaa Aromi