Fazer tutki touko–kesäkuussa minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Nettipaneelikyselyyn vastasi yhteensä 1 000 suomalaista 7–17-vuotiasta koululaista eri puolilta Suomea. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Evidens Oy.

Suurin osa oppilaista kokee, että omassa koulussa on hyvää ruokaa (62 %), että ruokalassa ei ole meluisaa (58 %) ja että ruokala on viihtyisä (58 %). Haasteina pidetään muun muassa ruuan riittävyyttä: vain 51 prosenttia vastaajista kokee, että ruokaa saa riittävästi. Lisäksi parannettavaa on keittiöhenkilökunnan ystävällisyydessä: 86 prosenttia koululaisista pitää tärkeänä, että kouluruokalassa on ystävällinen ja jutteleva henkilökunta, mutta vain 24 prosenttia koululaista kokee, että henkilökunta on ystävällistä.

Oppilaat antavat kouluruokailulle kouluarvosanan 7,43. Parhaan arvion antavat 1–3-luokkalaiset alakoululaiset (7,93) ja heikoimman yläkoululaiset (7,26) ja lukiolaiset (7,35).

– Suomalainen ruokakulttuurimme ja ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja kouluruoan odotetaan seuraavan aikaa. Monet oppilaat eivät syö koulussa, ja heidän osuutensa on kasvussa. Kouluruoalla on tärkeä merkitys oppimisessa ja lasten hyvinvoinnissa.  Meillä on lähes 40-vuotinen kokemus makujen ja ruokailuelämysten parissa, ja nyt otamme tehtäväksemme tuoda suomalainen kouluruokailu 2010-luvulle. Kutsumme kaikki mukaan ja lähdemme kehittämään kouluruokailua yhdessä koulujen ja oppilaiden kanssa, kertoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Kiire leimaa koulun ruokahetkeä

Tutkimuksen mukaan 96 prosentille koululaisista on tärkeää, että ruokailuun on riittävästi aikaa. 41 prosenttia koululaisista kokee, että heillä on nyt riittävästi aikaa syödä. Koululaisista vain hieman yli puolet kokee kouluruokailun mukavana hetkenä (54 %). Vajaa viidennes (17 %) on eri mieltä.

– Jonottaminen koulun ruokalassa vie helposti leijonanosan ruokailuun varatusta ajasta. Pitkät jonot tekevät ruokailutilanteesta rauhattoman ja epämukavan, kertoo Evidens Oy:n toimitusjohtaja Tuija Wikström.

Riittävä ruokailuaika korostuu etenkin tyttöjen kohdalla. Tytöille on poikia tärkeämpää, että on riittävästi aikaa syödä, ja myös, että ruoka on terveellistä ja se on kauniisti tarjolla.


– Erityisesti alakoululaisille on tärkeää olla tervetullut, ja että saa syödä omien kavereiden kanssa, ja ettei ole turhan meluisaa. Alakoululaiset arvostavat myös, että henkilökunta on ystävällistä ja tulee juttelemaan, Wikström kertoo.

Yläkoululaiset ja lukiolaiset pitävät jonotuksen sujuvuutta tärkeämpänä kuin alakoululaiset. Lukiolaisille on myös muita tärkeämpää, että on riittävästi aikaa syödä, ruokalista on esillä, ruoka on terveellistä ja se täyttää vatsan ja että ruokailutila on viihtyisä ja hyväntuoksuinen.

Jauhelihamakaronilaatikko suosikkiruoka koko maassa 

Lasten lempiruoat ovat yllättävän yhteneväisiä asuinpaikkakunnasta riippumatta: jauhelihamakaronilaatikko on lempiruokien listalla kärkikaksikossa kautta maan. Myös lihapullat, lasagne ja uunimakkara ovat suosittuja lasten keskuudessa. Poikien lempiruokaa ovat lihapullat, tyttöjen puolestaan täytetyt tortillat.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla suosituin ruoka on kalapuikot, jotka eivät kuitenkaan mahdu viiden suosituimman ruoan joukkoon muualla Suomessa. Myös pinaattiohukaiset ovat pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla suositumpia kuin muualla Suomessa.

Fazer lähtee uudistamaan kouluruokailua yhdessä koulujen kanssa

Maksuton kouluruokailu on suomalainen innovaatio, jota on tarjottu vuodesta 1948 lähtien. Suomalainen kouluruokailuinstituutio on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja se on ollut kansallisen ylpeyden aihe. Kouluruoka on perinteisesti heijastanut yhteiskuntamme vaiheita.

Fazer valmistaa kouluruokaa 82 koulussa eri puolilla Suomea. Fazer tarjoaa yli 10 000 kouluateriaa päivässä, eli noin 2 miljoonaa ateriaa vuosittain.

– Kouluruokailu kokemuksena muodostuu ruuasta, miljööstä ja palvelusta. Näitä kaikkia haluamme uudistaa. Tuomme kouluruokaan enemmän makua ja väriä suunnittelemalla ruokalistoja yhteistyössä oppilaiden ja kotitalousopetuksen kanssa. Teemme kouluruokaloista viihtyisämpiä huomioimalla oppilaiden erilaiset tarpeet eri kouluissa. Lisäksi karsimme kouluruuan lisäaineita valitsemalla lisäaineettomia ruoan valmistusaineita. Tavoitteenamme on myös tehdä koulukeittiö oppilaille tutuksi muun muassa TET-harjoittelujaksojen ja keittiön apuvuorojen muodossa. Kehitämme myös oman henkilökunnan palveluosaamista, Korhola summaa.