Lapsi ravintolassa – uhka vai mahdollisuus

Onpa kyseessä sitten pizzapaikka tai viiden ruokalajin ravintola, tärkeintä on hyvä meininki. Perheet Safkaa- ja HopLopster-tapahtumissa tätä hyvää meininkiä on luotu innolla. Ravintoloissa on ollut muun muassa aistirata, jälkkärintekoa ja lettukestit. Ruokalistoille nousivat päiväksi soseet, vihannestikut ja mehudrinksut.

Totaalisimmin lasten valtaan heittäytyi ravintola Roster, joka muuttui elämykselliseksi HopLopsteriksi. Ruoat suunniteltiin yhdessä lasten kanssa. Joka annokseen liittyi tarina. Yhteistyökumppanina oli huvipuistoketju HopLop.

Ravintolassa oli diskolamppuja, sauhuja ja baarimestari sekoittelemassa lapsille hulppeita mehudrinkkejä.

Yhteensä noin tuhat lasta osallistui alkutalvesta 2017 ja 2018 kahden HopLopster-viikonlopun kattauksiin Turussa ja Helsingissä. Jatkoa ei ole luvassa.

– Olihan se päräyttävää koko henkilökunnalle, mutta se aika meni jo. Toisella kerralla liikeidea ei enää kantanut. Kattaukset eivät tulleet täyteen eikä tempaus ollut kannattava. Henkilökuntaa tarvittiin tavallista enemmän ja hinnoittelulla halusimme mahdollistaa kaikkien tulon, kertoo ravintoloitsija Kari Aihinen.

Hän arvioi, etteivät lapsiperheet käy joka päivä ravintolassa eikä erityinen lasten ravintola olisi kannattava bisnes. HopLopsterin paluu voidaan Aihisen mukaan korkeintaan nähdä jonkun tapahtuman kyljessä pop uppina.

– Lapset voivat hyvin käydä ravintolassa ihan normaalisti vanhempiensa kanssa ja syödä samoja ruokia kuin muutkin. Rostereissa ei ole lastenlistaa, mutta meillä joustetaan aina asiak­kaan toiveiden mukaan. Lapsi on asiakas siinä missä muutkin, Aihinen muistuttaa. Hän kertoo itsekin ottaneensa kaksi poikaansa mukaan ravintolaan ihan pienestä pitäen.

Perheystävällinen ravintolatempaus

Kolmesti järjestetty Perheet Safkaa -tapahtuma on kasvanut kerta kerralta. Tähän mennessä kolme kertaa järjestetyssä tapahtumassa on ollut mukana yhteensä 29 ravintolaa Helsingistä, Turusta, Kirkkonummelta, Espoosta ja Porvoosta.

– Tarkoituksena oli, että tapahtuma tekee itsensä tarpeettomaksi, mutta perheystävällinen ravintolakulttuuri ei vielä ole vallannut Suomea, kertoo tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo, joka viime vuonna loi konseptin yhdessä Petra Gergov-Koskelon kanssa.

Perheystävällinen ravintolatempaus sai alkunsa, kun kaksi hyvää ruokaa rakastavaa äitiä turhautui siihen, että sekä itsellä että monilla tuttavaperheillä oli korkea kynnys lähteä lasten kanssa ravintolaan syömään.

Koskelon mukaan arastelun juuret ovat syvällä suomalaisessa perhepolitiikassa ja jopa kieltolain luomissa asenteissa.

– Suomi näyttäytyy kovin lapsivihamielisenä. Lapset eivät saisi näkyä eivätkä kuulua. Erityisen ongelmalliseksi lapset koetaan ravintoloissa, koska suomalaisten mielissä ravintolat yhä yhdistetään ryyppäämiseen. Eikä nuoressa ruokakulttuurissa vielä arvosteta yhdessä syömistä samalla lailla kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa.

Pääkaupunkiseudulla lapset hankitaan nykyisin keskimäärin kolmikymppisinä.

– Se tarkoittaa monille isoa elämänmuutosta. Nuoret kaupunkilaiset ovat tottuneet pitämään ravintoloita olohuoneinaan, mutta lasten kanssa onkin jäätävä vuosiksi neljän seinän sisälle, Koskelo pohtii.

Hän muistuttaa ongelman mittakaavasta. Suomessa on noin 570 000 lapsiperhettä, joissa on noin 1 051 000 alaikäistä lasta.

– Jos lapsiperheet eivät uskalla mennä ravintolaan, koska kokevat olonsa siellä epämukavaksi, tai ravintolassakäynnit supistuvat vain niihin hetkiin, kun käytettävissä on lapsenvahti, ravintolat menettävät asiakkaita ja tuloja.

Kun Koskelon perheen esikoinen syntyi, kaksi kulinaristia päätti jatkaa ravintolaelämäänsä kuten ennenkin.

– Mutta muistan yhä kauhulla, miten kaksikuinen vauva käskettiin jättää kadulle nukkumaan ja kiellettiin tuomasta vaunuja ravintolaan.

Koskelon mukaan juuri tunteet jäävät mieleen. Monesti kysymys on siitä, että asiat ilmaistaan tökerösti.

– Ruokatuote on tikissä, mutta asiakkaan kohtaaminen ei ole samalla tasolla.

Juuri näitä tunteisiin menneitä hyviä ja huonoja kokemuksia pienten lasten äidit jakavat keskustelupalstoilla, blogeissa ja somepostauksissa. Lapsiystävällisistä paikoista laitetaan sana kiertämään.

– Kun konsultoin ravintoloita, puhun paljon tunnetaidoista. Henkilökunnalla pitäisi olla pelisilmää ja kyky kohdata myös lapsiasiakkaita.

Kun Perheet Safkaa -tapahtuman lehdistö­tilaisuus toi päiväkodillisen lapsia lounastamaan Perhoon, kävi ilmi ettei lapsiperhe­asiakkaista juurikaan ole ollut puhetta, kun ravintolakoulun oppilaat pantiin pohtimaan lapsiasiakkaiden kohtaamista.

Koskelon mielestä parasta olisi, jos lapsiperheiden ravintolakäynnit arkipäiväistyisivät.

– Vasta harva ravintola on osannut tuotteistaa palvelujaan myös lapsille ja lapsiperheille. Perheet Safkaa -tapahtumaan osallistunut Krog Roba esimerkiksi ryhtyi markkinoimaan perhemaanantaita, jolloin perheille tuodaan pöytään kattilallinen simppeliä ruokaa. Moni ravintola osaa jo hinnoitella brunssit perheystävällisesti niin, että lapsista maksetaan euro per ikävuosi.

Ronkeleita ja kaikkiruokaisia

Kaikissa ravintoloissa lapsi-asiakas ei ole harvinainen poik-keus. Esimerkiksi hampurilaispaikoissa, laivoilla, hotelleissa ja kauppakeskusten ketjupaikoissa lapsia käy aina ja heihin varaudutaan monin tavoin. Moni ravintola myös haluaa kuunnella lasten ruokatoiveita.

Koululaiset otettiin asiantuntijoiksi, kun uudelle Bistro Cumulukselle suunniteltiin keväällä 2016 ruokalistaa. Ruokakirjailija-toimittaja Vappu Pimiän vetämissä työpajoissa joukko Meilahden koulun kuudesluokkalaisia sai kertoa lempiruoistaan. Tuloksena oli, että lapset arvostavat tuttuja ja selkeitä makuja, mutta heille ovat tärkeitä myös ruokaan liittyvät tarinat.

Listalle päätyi laadukkaasti toteutettuja klassikoita ja jotain uutta. Laatu tarkoitti tuoreutta, luomua ja aitoja raaka-aineita. Valintaa helpottamaan lastenlistalla annoksista oli valokuvat.

– Olen huomannut, että jotkut lapset ovat kaikkiruokaisia, jotkut taas mahdottoman ronkeleita. Mutta jokainen lapsi ansaitsee hyvää ruokaa, hyviä makumuistoja ja koko perheen yhteisiä ruokailukokemuksia, totesi kehityspäällikkö Kirsi Asposalo Helsingin Uutisten haastattelussa.

Kun Cumulus muuttui tänä keväänä Scandiciksi myös lastenlista vaihtui. Lasten iloksi Scandicin ruokalistassa on pieniä tehtäviä, joita voi värkätä ruokaa odotellessa.

Lapset pääsivät hääräämän kokkien reviirillä myös vuonna 2016, kun Viking Line järjesti 5–12-vuotiaille lempiruokakilpailun. Vastauksia tuli yllättäen yli 500 Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Michael Björklundin johtama raati valitsi reseptien joukosta kymmenen voittajaa, muun muassa katkarapuleipäsiä, pastasalaattia, kasvissosekeittoa, poronkäristystä, friteerattua kanaa ja nuudeleita, makaronilaatikkoa, pannukakkua ja köyhiä ritareita, joita tarjoiltiin kesän ajan punaisten laivojen ravintoloissa.

Kari Aihinen korostaa, että hänen ravintoloihinsa kaikki lapset ja aikuiset ovat aina tervetulleita.
Kari Aihinen korostaa, että hänen ravintoloihinsa kaikki lapset ja aikuiset ovat aina tervetulleita.
- Miksi lapsen pitäisi olla pieni aikuinen, Minna Koskelo kysyy ja muistuttaa, että vastuu lapsesta on ravintolassakin aina vanhemmilla. Lapsi ei saa riehua, ei ryntäillä, eikä sirpalevaaran takia juoksennella sukkasillaan. Hyviin käytöstapoihin kuuluu myös, ettei perhe jätä jälkeensä hirveää sotkua.
- Miksi lapsen pitäisi olla pieni aikuinen, Minna Koskelo kysyy ja muistuttaa, että vastuu lapsesta on ravintolassakin aina vanhemmilla. Lapsi ei saa riehua, ei ryntäillä, eikä sirpalevaaran takia juoksennella sukkasillaan. Hyviin käytöstapoihin kuuluu myös, ettei perhe jätä jälkeensä hirveää sotkua.
Punaisten laivojen kesäsesongiksi lastenbuffetin ruokalista uudistettiin.
Punaisten laivojen kesäsesongiksi lastenbuffetin ruokalista uudistettiin.

1 100 pizzareseptiä

Lasten ruokainnostus havaittiin myös Rosso-ketjussa, kun sen perinteiseen lasten annoskisaan saatiin talvella 2017 kuukauden aikana ennätykselliset 1 100 ehdotusta satavuotiaan Suomen juhlapizzaksi. Kotimaiset raaka-aineet kuten poro, metsäsienet, leipäjuusto, muikku ja lohi nousivat vahvasti esiin. Kolmasosa pizzoista oli kasvisversioita. Voittajapizza Suometar oli niin onnistunut, että se päätettiin ottaa myös aikuisten listalle.

Viking Linen lasten buffet uudistui kesäsesongiksi 2018. Kattauksen suunnitteli Victor Magdeburg Ruotsin juniorikokkimaajoukkueesta.

Herkuttelu on laivayhtiön mukaan olennainen osa kaikenikäisten merielämystä, joten lapsille haluttiin kehittää vaihtoehtoja tavanomaisille lastenruoka-annoksille. Ruotsin kokkimaajoukkueen jäsenten lapset pääsivät mukaan testaamaan kehitteillä olevia ruokia. Annoksia paranneltiin lasten ideoiden perusteella: esimerkiksi bolognesekastikkeesta tehtiin maukkaampaa lisäämällä siihen häränrintaa ja perunamuusia ryyditettiin kasviksilla.

Uuden menun lähtökohtana olivat tuoreet ja ravintoarvoiltaan hyvät raaka-aineet. Perinteisistä lasten suosikeista tehtiin maistuvampia ja laadukkaampia pienin muutoksin kuten vaihtamalla ranskalaiset perunat bataatti-ranskalaisiin.

– Halusimme tuoda tärkeäksi nousseen terveellisyysnäkökulman myös lasten buffetvalikoimaan mauista tinkimättä, kertoi ravintolapäällikkö Janne Lindholm.

Kesän aikana lasten buffetpöydässä oli muun muassa retikkakierteitä, kanankoipia paahtokastikkeella ja hunajapaahdettuja juureksia. Kestosuosikkeja kuten lihapullia sai hakea halutessaan aikuisten buffetpöydästä.