Kuluttajakäyttäytymistä tiiviisti seuraavan Atrian ei tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpään mukaan tarvitse olla huolissaan paljon puhutusta kasvis­buumista.

– Se näkyy otsikoissa, mutta kun tehdään tarkempia kyselyjä ruoka­valinnoista, lihan kulutus on edelleen selvässä kasvussa. Paljon suurempi ilmiö tilastojen mukaan on valmis­ruoan suosion kasvu. Ihmiset kokkaavat itse yhä vähemmän.

Pelkästään kasvisruokaa suomalaisista syö noin 3 prosenttia eli 170 000 henkeä. Niin sanottuja fleksaajia, jotka syövät välillä kasviksia ja välillä lihaa, on Atrian selvityksen mukaan selvästi enemmän, jopa 1,6 miljoonaa henkeä.

– Kun keskivertoihminen päättää vähentää lihaa ruokavaliostaan, päätös on usein hyvin horjuva. Maanantaista torstaihin saatetaan mennä kasvis­ruoalla, mutta perjantaista käynnistyy viikonlopun vietto ja liha tulee taas lautaselle. Naiset valitsevat usein lounaalla kasviksia, mutta syövät kotona perheen kanssa lihatuotteita, koska arkikiireissä ruoan pitää toimia kaikille, Saarenpää selvittää.

Fleksaus on Saarenpään mukaan psykologisesti hyvin monitahoinen ilmiö. Siksi se ei ole karppauksen tavoin nopeasti vaihtuva muoti, vaan on tullut jäädäkseen.

Fleksaajalla on rinnakkain käytössä kaksi ruokavaliota. Hän syö hyvällä mielellä sekä lihaa että kasviksia. Motiiveina kyselyihin vastanneet mainitsevat muun muassa terveellisyyden, mielihyvän, nautinnot, monipuolisuuden, valinnan vapauden, kokeilunhalun, sosiaaliset tilanteet, vastuullisuuden, eettisyyden, luonnollisuuden, ravitsevuuden, identiteetin, painonhallinnan ja hinnan.

– Fleksaaja ei aseta kasvis- ja liha­ruokaa jyrkästi vastakkain. Esimerkiksi uusien kasvisvalmisteiden tulo markkinoille tuo fleksaajalle lisää vaihtoehtoja. Kasvisruokapäivien suosioon vaikuttaa myös se, että ravintolat ovat kehit­täneet kasvisruokiaan ja ihmisillä on niistä hyviä kokemuksia.

Lihatilastoissa näkyvä huima kanan ja broilerin kulutuksen kasvu selittyy Saarenpään mukaan sekin osittain fleksauksella. Moni vaihtaa punaisen lihan kevyempänä ja terveellisempänä pidettyyn valkoiseen lihaan.

Lihan kulutuksen kasvu näyttäisi olevan hidastumassa. Ennakkotiedon mukaan kasvu oli viime vuonna 100 grammaa henkeä kohti, mikä on vähemmän kuin aiempina vuosina.

– Silti kasvisruoan saama media­näkyvyys on ollut liian suurta. Suomessa on vielä 3,7 miljoonaa ihmistä, jotka eivät edes yritä vähentää lihansyöntiään. Vain noin 700 000 suomalaista tiedostaa proteiinivaihtoehdot ja korvaa aterian pääkomponentin proteiinit tietoisesti muulla kuin lihalla. Myös ikärakenne suosii lihaa. Vanhimmat ikäluokat eivät pidä lihaa arkiruokana ja sitä syödään vain vähän. Sen sijaan nyt aktiiviset ikäluokat ovat arkilihansyöjiä, Saarenpää toteaa.

Vaikka monet fleksaajatkin ovat hyvin ailahtelevaisia, fleksaus on Saarenpään mukaan aito ilmiö, joka alan toimijoiden on otettava huomioon.