Kirsimari Kärkkäinen on työskennellyt useilla vaatevalmistajilla ennen oman yrityksen perustamista. Työvaatesuunnitteluyritys Telakan syntyyn johti halu tehdä työvaatteita uusista lähtökohdista.

– Kun työvaatetta suunnittelee, joutuu aina tekemään jonkin verran kompromisseja. Ennen omaa yritystä tuntui kuitenkin, että materiaalit ja työvaatteen esteettisyys jäivät jatkuvasti paitsioon.

Kärkkäisen mukaan Suomessa ajatellaan edelleen, että työvaatteen pitää olla ensisijaisesti toimiva ja kustannustehokas.

– Ja niin pitääkin! Mutta ihmisellä on myös pyrkimys estetiikkaan, joten kun työpaikalle valitaan työvaatteita, kannattaa huomioida myös vaatekappaleen käyttömukavuus, kauneus ja siitä aiheutuva hyvinvointi.

Materiaalien puolesta erityisesti kokintakeissa suositaan edelleen puuvilla-polyesteri-tvilliä sen hoitohelppouden, kestävyyden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Valitettavan moni työvaate näyttää kuitenkin Kärkkäisen mukaan pelkästään työvaatteelta, eikä vaatekappaleelta, johon on mukava pukeutua joka vuoron aluksi ja ottaa työntekijän rooli. Käyttömukavuus korostuu palveluammateissa, jossa edustetaan sekä omaa itseä että yritystä.

– On aivan eri asia pukea ihmisiä, jotka eivät ole asiakaskontaktissa, kuin tarjoilijoita ja muita asiakaspalvelijoita. Työvaatetus on erinomainen tapa brändätä ja markkinoida ravintolaa, ja tietysti parantaa henkilöstön työssä viihtymistä. Olen kuullut sellaisiakin repliikkejä, että ”haluan siihen yritykseen töihin, koska siellä on makeimmat työvaatteet”.

Erimuotoisia ihmisiä, erimuotoisia työvaatteita

Kärkkäinen muistelee 1980–90 -lukuja, jolloin työvaatteet suunniteltiin pitkälti unisex-periaatteella. 2000-luvulla mallistoihin on saatu moninaisuutta, mutta suunnittelutyössä on vielä tehtävää.

– Ihmiset ovat erimallisia. Jos ajatellaan, että on 180-senttinen 85 kiloa painava nainen ja sitten 160-senttinen 60-kiloinen nainen, puhutaan kahdesta hyvin erikokoisesta ihmisestä. Heitä eivät välttämättä lainkaan pue samat vaatteet. Olisi kuitenkin tärkeää, että kummatkin kokevat olonsa mukavaksi töissä.

Kärkkäisen mukaan on ongelmallista, että työvaatteet suunnitellaan usein isoimpien mitoituksien mukaan.

– Vaikka vaatteen pitää istua kaikille, sitä ei mielestäni pitäisi suunnitella isoimpien käyttäjien mukaan. Parempi on suunnitella standardikokoi-

sia vaatteita, ja sitten tehdä erikseen omat kappaleet erityiskokoisille. Se maksaa itsensä takaisin hyväntuulisen ja hyvinvoivan työntekijän työpanoksena.

Vastuullisuus on itsestään selvä lähtökohta

Vaatteen pitää paitsi näyttää ja tuntua hyvältä, myös olla kestävällä tavalla valmistettu.

– Suoritin aikanaan vastuullisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot Kauppakorkeakoulussa, ja sitä kautta tulee luonnostaan mietittyä, mitä taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu tarkoittaa omassa liiketoiminnassa. Kärkkäinen sanoo vierastavansa monien muiden kotimaisten toimijoiden tapaan viherpesua. Siksi hänen omaa tuotemerkkiään ei markkinoida ekologisuuskärjellä.

– Uskallan kyllä sanoa, että valtaosa tämän maan vaatevalmistajista toimii vastuullisella tavalla. Ehkä se tulee siitä perisuomalaisesta insinöörimäisestä asenteesta, että halutaan tehdä asiat järkevästi ja resursseja säästäen, Kärkkäinen naurahtaa.

Yksi vastuullisuuden mittareista on tuotteen käyttöikä. Hyvä työvaate kestää aikaa paitsi laadun, myös suunnitelutyön puolesta.

– Ruokateollisuudessa on eettistä kuluttaa sesongin mukaisia tuotteita, mutta sama ei päde vaatetuksen puolella. Muodissa sesongit ovat puhdasta markkinointia, mikä tähtää siihen, että asiakas ostaa enemmän. Työvaatteissa olisi hyvä, että mallit ovat ajattomia, eivätkä ala näyttää vanhanaikaisilta heti parin sesongin kuluttua.

Parempi työvaate

  • tukee työntekijän hyvinvointia ja itsevarmuutta.
  • on toimiva, kestävä ja käytännöllinen.
  • edesauttaa työturvallisuutta ja -terveyttä.
  • on vastuullisesti valmistettu.
  • istuu myös erityiskokoiselle ihmiselle.
  • sopii ravintolan muuhun visuaaliseen ilmeeseen.
  • on ajaton; näyttää tyylikkäältä myös seuraavan sesongin myötä.