Lounasseteleiden ja -lippujen lisäksi lounasravintoloissa käytetään maksupäätteissä toimivia lounaskortteja. Korttien käyttö edellyttää, että ravintoloitsija tekee lounaskortin toimittajan kanssa korttisopimuksen.

Lounasseteleiden käytön lähtökohtana on ollut työntekijöiden hyvinvointi. Verotusedun uskotaan edistävän työntekijöiden säännöllistä, monipuolista ja terveellistä ateriointia. Ravintoloille lounas-edun olemassaolo on tuonut merkittävästi lisää asiakkaita. Lounassetelin käyttäjiä noin 100 000. Vuositasolla lounasedun arvo noin 200–300 miljoonaa euroa.

Liikunta- ja virkistyseteleihin erikoistunut Smartum on tarjonnut lounasseteleitä lokakuusta lähtien. Toimitusjohtaja Maarit Hannula uskoo käyttäjien määrän kasvuun, sillä yrityksen palveluita käyttää lähes miljoona työntekijää. Smartumin kautta lounasetua on ollut mahdollista lokakuusta lähtien. Hänen mukaansa Smartum saavutti nopeasti satojentuhansien eurojen liikevaihdon. Heidän tavoitteensa on käyttäjämäärän tuplaaminen.

Hannula sanoo, että seteli on heillä yhä suosituin lounasedun käyttötapa.

– Työnantajat ja työntekijät arvostavat konkreettista etua, ja seteli on tekemämme kuluttajatutkimuksen mukaan myös käyttäjälle tutuin ja mieluisin maksutapa. Kortin käyttö kuitenkin kasvaa.

Hannulasta kiinnostus korttia kohtaan kasvoi erityisesti, kun verohallinto kevensi vuodelle 2015 liittyviä täsmäytysvaatimuksia käyttöjakson päättyessä.

Smartum on saanut korteista postiiviista palautetta.

– Ravintoloitsijat ovat iloisia, että alalle syntyy kilpailua. Kotimaisuus on ollut tärkeä asia monille työnantajille valintaa tehdessä.

Hän myöntää, että puutteita on vielä lounasverkoston laajuudessa. Suuremmissa kaupungeissa verkosto on jo kattavampi.

Hannula ei usko, että julkisuudessa esillä ollut veroedun poistaminen menee läpi, sillä edulle löytyy paljon puolestapuhujia.

Edun kansanterveydelliset vaikutukset työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia edistävänä tukena ovat hänestä myös merkittävässä roolissa.

Muiden maiden kokemusten perusteella veroedun poisto on lisännyt työntekijöiden eväiden syöntiä.

Hannula muistuttaa, että ravintolat kärsisivät muutoksesta huomattavia taloudellisia tappioita, ja markkinoilla se näkyisi kymmenien prosenttien leikkauksena.

Korttiohjelmia kysytään harvakseltaan

Kassakoneita ja -järjestelmiä ja maksupäätteitä maahantuovan Jari Aholan mukaan lounaskorttiohjelmia on kysytty harvakseltaan.

Lounaskortin käyttöönoton piti helpottaa ja nopeuttaa maksamista kassalla.

– Hipaisun piti periaatteessa riittää, mutta sen lisäksi pitää tulostaa kuitti, joka pitää allekirjoittaa. Myöskään useampaa lounasta ei voi kortilla maksaa kerralla, koska jokaisen on maksettava oma lounaansa erikseen.

Aholan varovaisen arvion mukaan paperisista seteleistä luopuminen on jopa vähentänyt lounasedun käyttöä.

Kulkukortit, sirut ja tarrat maksuvälineenä

Ravitsemusalan kassa- ja maksamisjärjestelmätoimittaja Kassamagneetin Jukka Elo kertoo, että lounaskupongit voidaan korvata kassajärjestelmän kautta toimivalla ohjelmalla. Silloin asiakkaiden kanssa tehdään sopimuslaskutus tai he voivat ostaa ja ladata ohjelmaan etukäteen tietyn summan.

Yleensä kassajärjestelmän kautta toimivaa maksamista käytetään rinnakkain lounaskorttien kanssa.

Käyttömahdollisuudet vaihtelevat valtakunnallisesta aina yksittäisten ruokaloiden rajoitettuun käyttöön. Tyypillisin pienemmän ravintolaketjun tai henkilöstöruokalan ratkaisu on esimerkiksi kassajärjestelmään liitetty RFID-sirukortti, tarra, avaimenperä tai kulunvalvontakortti, jolla ruokalan asiakkaat tunnistetaan kassalla.

Kassajärjestelmä kohdistaa kuitin täysin tai osittain laskutukseen. Tieto siirtyy esimerkiksi suoraan asiakkaan työnantajalle, tai se siirretään suoraan järjestelmään, joka hoitaa palkanmaksun.

Jos järjestelmään on ladattu ennakkomaksuna rahaa omalle asiakastilille, asiakas voi käyttää sisällä olevaa ”saldoaan” ruokaillessa. Saldoa voi ladata kassajärjestelmän kautta, ja sen voi maksaa kaikilla tavallisilla maksutavoilla esimerkiksi käteisellä, korteilla tai laskulla.

Fredrik Blummén Kassamagneetista sanoo, että kustannusrakenteet vaihtelevat. Osa kustannuksista perustuu kuukausimaksuun tai järjestelmien lisenssimaksuun, osa käytön mukaisiin palvelumaksuihin tai provisiomaksuihin.

Pienimuotoisen lounaskorttiratkaisun kustannus ravintolalle on muutaman kympin luokkaa kuukaudessa. Korttien lukijalaitteet maksavat noin pari sataa euroa. RFID-sirukortin hinta on noin kaksi euroa.

Henkilöstövähennykset näkyvät lounasruokailussa

Lomautukset ja irtisanomiset ovat rokottaneet henkilöstöruokailijoiden määrää olennaisesti. MaRan TNS Gallupilla teettämän Ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan suomalaiset ruokailevat ravintolassa aiempaa vähemmän. Varsinkin henkilöstöravintoloiden myynti on laskenut jyrkästi koko vuoden. Ruotsissa kasvua oli syyskuuhun mennessä 2,2 prosenttia. Ruotsin positiiviset luvut selittyvät MaRan maan hallituksen tekemillä päätöksillä ja verohelpotuksilla, jotka tukevat kotimaista kulutusta ja verohelpotuksilla.

Kotimaisesta lounassetelimarkkinasta ei MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan ole ollut tähän asti saatavilla riittävästi tilastotietoa.

– Varmaa on, että etuuden käyttö lisääntyy. Markkinoilla on nyt kolme tarjoajaa, ja uudet yrittäjät hakevat lisää uusia sopimusravintoloita.

MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemen mukaan yksi suurimmista ongelmista on se, että verotuskäytäntö on laadittu perinteisten paperisten lounasetelien käyttöön.

– Samojen verotussääntöjen noudattaminen kortilla on keinotekoista. Jotta kortin käyttäminen olisi joustavampaa, maan hallitukselta toivottaisiin sääntöjen yksinkertaistamista.

Hänen mielestään keskustelu kortille vuoden lopussa ylitse jäävästä sadasta eurosta on noussut suhteettoman suureen rooliin kokonaisuudessa.

Aittoniemi näkee korttien kiistattomana etuna on nopeamman rahan kierron ja automaattisen raportoinnin.

Mobiilisovellus haastaa kortit

Jo neljä vuotta sitten markkinoille tuli matkapuhelimella toimiva lounasseteli. Aluksi mobiiliseteli toimitettiin puhelimeen tekstiviestinä. Älypuhelinten yleistyessä lounaslaskutuksen on voinut hoitaa myös sovelluksella.

Sovelluksen käyttö edellyttää, että työnantaja rekisteröityy palveluun ja liittää työntekijänsä palvelun käyttäjiksi. Työnantaja saa sovelluksen aktivoiduttua linkin sähköpostiinsa.

Työntekijän on puolestaan ladattava ilmainen älypuhelinsovellus kosketusnäytölliseen matkapuhelimeen ja kirjauduttava sisään. Maksaessaan lounasta kassalla asiakas valitsee matkapuhelimestaan lounasravintolan ja näytölle tulee mobiiliseteli.

Mobiilimaksaminen on edelleen mahdollista ilman älypuhelinta. Silloin asiakas tilaa lounassetelin nettisivuilta tai puhelimellaan ja saa sen tekstiviestinä puhelimeensa. Kassalla hän näyttää saamansa viestin.

Lounaan mobiilimaksamiseen erikoistuneen Eazybreakin toimitusjohtaja Antti Känsälä kertoo, että yrityksen liikevaihdon kasvu on noin sata prosenttia vuositasolla.

– Olemme tällä hetkellä yksi suurimmista suomalaisista mobiilimaksamisen yrityksistä.

Känsälä sanoo, että mobiilimaksamisen eduista hyötyvät työntekijä, ravintola ja työantaja. Joustavat mahdollisuudet ja automatisointi ovat kiinnostaneet asiakasyrityksiä. Palvelun piirissä on nyt muun muassa pankki- ja vakuutussektorin isoja konserneita.

Känsälän mukaan lähtökohtana palvelun rakentamisessa ovat alusta alkaen olleet verottajan säännökset.

– Uskoimme maksamisen siirtyvän mobiilipuolelle, ja siksi lähdimme suoraan kehittämään mobiilipalveluita.

Hänestä on tärkeää, että järjestelmän kehittäminen tehdään itse.

– Näin voimme varmistaa, että verottajan vaatimat edellytykset täyttyvät ja toisaalta ettemme ole riippuvaisia isompien palveluntarjoajien kankeista järjestelmistä.

Yrityksen tulevaisuuden näkymät näyttävät positiivisilta. Känsälä arvioi kasvun jatkuvan yhtä ripeänä. Lisää kasvua haetaan kansainvälistymisestä.

Tästä puhutaan nyt

Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhinen ehdotti 2. joulukuuta Kauppalehdessä lounasseteleiden veroedusta luopumista. Muutos tarkoittaisi, että lounas muutettaisiin sataprosenttiseksi etuudeksi.

Ateriaedun verotusarvo on kuitenkin vahvistettu vuodelle 2015, joten muutosta ei ainakaan tämän vuoden aikana ole odotettavissa.

Työpaikkaruokailussa kupongin enimmäisarvo on 10,10 euroa, ja sen verotettava osuus on 6,20 euroa, jos ateria saadaan vastikkeetta. Lounasseteleiden ja -korttien 10,10 euron nimellisarvosta verotetaan 7,65 euroa.

Lounaskorttien toimittajia

  • Edenred (entinen Luottokunta) edenred.fi
  • Smartum (uusi toimija) smartum.fi
  • Älypuhelimissa toimiva Eazy Break eazybreak.fi

Lounaskorttijärjestelmiä

  • Maksupäätteiden kautta toimivat tunnistamisjärjestelmät ja kukkarosovellutukset tai ennakkomaksujärjestelmät
  • Kassajärjestelmiin liittyvät ominaisuudet ja asiakasrekisterit
  • Mobiilisovellukset

Lounaskorttien käyttäjien kokemuksia

  • Käyttöönotto oli työlästä. Se vei puoli tuntia työajasta.
  • Järjestelmä vaikuttaa melko raskaalta, varsinkin turvajärjestelyt ovat jopa liioitelluja.
  • Kirjautumisen jälkeen oli jopa parin viikon viive, ennen kuin kortti aktivoitui ja rahat näkyivät kortilla.
  • Ylimenevä osuus on maksettava toisella kortilla, jos käteistä ei ole, ja se hidastaa maksutapahtumaa.
  • Miellyttävämpi käyttää kuin vanhanaikaiset lounassetelit.
  • Käytettäessä nopea.
  • Lounaspaikoissa kortti tunnistettiin heti, mutta osalla ei ollut sitä vielä käytössä.
  • Kaikki kassahenkilöt eivät aluksi tienneet, miten pitää toimia. Maksajana piti opastaa käyttöä esimerkiksi että kuitin toiseen kappaleeseen pitää laittaa allekirjoitus.
  • Myös lähimaksaminen lounaskortilla on vähitellen mahdollista yhä useammassa lounaspaikassa.

Lähde MaRa Ravintolaruokailun trenditutkimus 2014. Vastaajia 2 704. Kysely toteutettiin suuskuussa 2014. Lisätietoja ekonomisti Jouni Vihmo puh. 050 520 1636.

Nousussa 2014

  • ruokaravintola
  • vapaa-ajanravintola
  • kana- tai linturuoka
  • hampurilainen
  • jauheliha
  • vesi
  • viini
  • edullinen hintataso
  • ruoan terveellisyys
  • ympäristöystävällisyys
  • luomuruoka
  • pankkikortti
  • 10–15 euron hintainen ateria