Luomun ympäristöhyödyistä lisäarvoa – ravintolat voivat olla kestävyysmuutoksen vetureina

Ravintolat ja ammattikeittiöt voivat olla ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksen vetureina tarjoamalla luomuruokaa ja tuomalla esiin sen ympäristöhyötyjä.

Kuluttajien kiinnostus luomuruokaa kohtaan jatkaa kasvuaan ja luomutuotteita on markkinoilla jo hyvin saatavilla. Luomua-ravintola -hakupalvelussa ja Portaat Luomuun -ohjelmassa on mukana jo yli 2 400 ravintolaa. Maa- ja metsätalousministeriön tuoreessa ammattikeittiötutkimuksessa 46 % kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä luomutuotteita ravintolassaan päivittäin tai viikoittain. Ympäristöasioiden huomioiminen oli tärkein peruste luomutuotteiden käytölle 48 prosentilla vastaajista. Toiseksi tärkeimpinä syinä mainittiin hyvä maku 33 prosentilla ja eettisyys 33 prosentilla vastaajista. Luomun käyttöä on kuitenkin vielä mahdollista lisätä merkittävästi ammattikeittiöissä. Mitkä ovat ne luomun ympäristöhyödyt, joiden avulla ravintola-ala voi osallistua kestävämmän ruokajärjestelmän rakentamiseen ja saada samalla lisäarvoa?

Luomu on sertifioitu tuotantotapa

Luomutuotanto perustuu Suomessa EU:n yhteisen luomuasetuksen määrittelemiin tuotantosääntöihin, jotka ohjaavat tuottajaa ottamaan huomioon ympäristön, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin. Suomessa luomutuotannossa on peltoalasta noin 13 % ja maatiloista noin joka kymmenes. Luomutuotanto on agroekologiseen tutkimustietoon perustuva tuotantojärjestelmä, jonka periaatteena on tuottaa ruokaa ympäristöystävällisesti häiritsemättä ekosysteemin toimintaa. Siinä tarvitaan kokonaisvaltaista tietoa koko peltoekosysteemin biologiasta ja vuorovaikutuksista, jotka pitävät yllä satokasvien terveyttä ja elinvoimaa ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Luomussa tuotantoeläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota mahdollistamalla niille laidunnus ja ympärivuotinen ulkoilu, lajinmukainen käyttäytyminen ja ruokkimalla niitä lähellä tuotetulla luomurehulla. Viime aikoina on alettu ymmärtää myös yhteyksiä maaperän ja ympäristön pieneliöstön sekä ihmisten ja tuotantoeläinten terveyden välillä.

Agroekologisia viljelymenetelmiä voi soveltaa kuka vain, mutta ainoastaan sitoutuminen luomusertifioinnin edellyttämään valvontaan mahdollistaa maataloustuotteiden markkinoinnin luomuna. Luomuvalvonta takaa kuluttajille sen, että luomutuote on tuotettu luomun sääntöjen mukaisesti. Melkein luomua ei siis ole olemassakaan.

Melkein luomua ei ole olemassakaan.”

Luomutuotannon ympäristöhyötyjä

Nykyisen tutkimustiedon perusteella luomulla on monia ympäristöhyötyjä. Parhaiten tunnetut hyödyt liittyvät maan kasvukunnosta huolehtimiseen, luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja maatilan ravinneresurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vaihtelevat viljelykierrot pitävät yllä luomupellon kasvukuntoa ja viljelykasvien terveyttä. Viherlannoituskasvit tuottavat ravinteet satokasveille ja monimuotoinen lajisto rajoittaa haitallisten kasvintuhoojien lisääntymistä.

Koska luomutuotannossa ei sallita kemiallisten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttöä, riski ravinteiden huuhtoutumiselle lähivesiin on pienempi ja kemikaalikuormitus alhaisempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotanto edistää maatalousympäristöjen elonkirjoa. Luomutiloilla on noin kolmannes enemmän kasvi- ja eläinlajeja ja 50 % enemmän yksittäisiä kasveja kuin tavanomaisesti viljellyillä alueilla, esimerkiksi enemmän kukkakasveja pölyttäjien mesilähteiksi. Pölyttäjät ovat tärkeitä monille satokasveille. Erityisesti hyönteisten häviämisen on havaittu liittyvän kemiallisten tuotantopanosten käyttöön tavanomaisessa tuotannossa. Hyönteisten väheneminen taas heijastuu niitä ravintona käyttävien lintujen ravinnon saantiin. Pölyttävillä hyönteisillä on keskeinen rooli myös monen ravintokasvin sadontuotossa.

Luomussa tilan ravinnevaroja hyödynnetään tehokkaasti. Luomun viljelykierroissa ilmakehän typpeä sitovat palkokasvit ovat tärkeitä viherlannoituskasveja. Lannan ja kasvijätteiden mukana arvokkaat ravinteet palautuvat peltoon, jolloin maaperän pieneliötoiminta ja hiilen sitoutuminen peltoon kasvavat. Monipuolisen viljelykierron ja lannan käytön vuoksi luomupelloilla on keskimäärin enemmän hiiltä kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla pelloilla. Hiilen kertyminen maahan säilyttää maan kasvukuntoa, mikä on edellytys sille, että pelto tuottaa meille ruokaa tulevaisuudessakin.

Luomu ja ilmasto

Aikamme suurimpia haasteita on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Ruuantuotannon ilmastovaikutuksissa alkutuotanto on tärkeimmässä roolissa. Ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja syntyy märehtijöiden ruuansulatuksessa, lannankäsittelyssä, lannoiteteollisuudessa ja maaperän hajotustoiminnoissa. Tuotantopinta-alaa kohden laskettuna luomun ilmastovaikutukset ovat tyypillisesti pienemmät mutta satotasot jäävät keskimäärin 20 % alhaisemmiksi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Siksi satokiloa kohden lasketut ilmastovaikutukset ovat keskimäärin samalla tasolla kuin tavanomaisessa tuotannossa. Ilmastovaikutukset ovat kuitenkin vain osa ruuan ympäristövaikutuksista. Monet muut luomun ympäristöhyödyt ovat saavutettavissa, vaikka sen ilmastovaikutukset satokiloa kohden olisivatkin samalla tasolla kuin tavanomaisessa tuotannossa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella myös siihen sopeutuminen on tärkeää. Luomupeltojen lajistollinen ja geneettinen monimuotoisuus lisäävät sopeutumiskykyä.

Luomu ja ruokajärjestelmän kestävyys

Luomutuotantoa voidaan kehittää ja satotasoja nostaa optimoimalla ravinnehuoltoa ja kasvinsuojelua. Satotason kestävä kasvattaminen on kuitenkin tehtävä taiten, ettei lisätä ravinteiden huuhtoutumista vesiin eikä kasvihuonekaasujen päästöjä. Viljelijöiden taidot ovat tässä avainasemassa. Pelkästään sadon maksimointiin tähtäävän tehokkuusajattelun sijaan tulisi pyrkiä kokonaiskestävyyteen ja luomutuotannon tarjoamien ekosysteemipalvelujen pitkäkestoisiin hyötyihin. Luomulla voidaan ruokkia vaikka koko maapallon väestö nykyistä ruokajärjestelmää kestävämmin, mikäli ruokahävikki puolitetaan ja eläintuotanto sopeutetaan kestävän rehuntuotannon tasolle. Luomun viljelymenetelmät säilyttävät maaperän hedelmällisenä myös tulevaisuuteen. Maailman nälkäongelman ratkaisemisessa tämä on tärkeää, sillä maaperän köyhtyminen uhkaa globaalia ruokaturvaa.

Tarjoamalla asiakkailleen yhä enemmän luomuruokaa ja tuomalla esiin sen ympäristöhyötyjä ravintolat ja ammattikeittiöt voivat osaltaan olla ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksen vetureina, jolloin luomusertifioitujen tuotteiden käyttö ymmärretään tärkeänä lisäarvotekijänä.

Julkaistu Aromissa 3/21. Kirjoittajat Sari Autio ja Sari Iivonen edustavat Luomuinstituutiota.

Sulje mainos Tilaa Aromi