Yli 70 prosenttia yrityksistä menettää vähintään puolet liikevaihdostaan maalis-toukokuussa verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaan. Jäsenkyselyn mukaan 24 prosenttia yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla syyskuuhun mennessä ja 3 prosenttia lopettaneensa toimintansa. MaRan mukaan on välttämätöntä, että valtio korvaa toimialan yrityksille, pienille ja isoille, kiinteät joustamattomat kulut täysimääräisesti.

Pahimmassa tilanteessa ovat juhla- ja pitopalvelualan yritykset, joista yhdeksän kymmenestä menettää liikevaihdostaan vähintään 70 prosenttia maalis-toukokuussa, ja ohjelmapalvelualan yritykset, joista kaikki menettävät liikevaihdostaan vähintään 60 prosenttia. 

On välttämätöntä, että valtio korvaa toimialan yrityksille kiinteät joustamattomat kulut täysimääräisesti.

– Koronakriisin pitkittyessä ja rokotteiden viivästyessä yrityksillä ei ole varoja jäljellä edes palkkojen maksuun. Vuokranantajat eivät ole alentaneet vuokria, vaikka se olisi yritysten selviytymisen kannalta välttämätöntä. Ravintolasulku ja muut tiukentuneet rajoitustoimet ovat näännyttäneet alan yrittäjät ja työntekijät sekä taloudellisesti että henkisesti, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Myös konkurssiuhka ja yritysten lopettamiset ovat kasvaneet helmikuun alussa tehtyyn kyselyyn verrattuna. Pahin tilanne on juhla- ja pitopalvelualalla, jossa peräti 48 prosenttia yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla ja 7 prosenttia lopettaneensa toimintansa syyskuuhun mennessä. Ohjelmapalveluyrityksistä konkurssiuhan alla tai lopettaneita on 41 prosenttia, pubeista ja yökerhoista 34 prosenttia, kongresseista ja messuista 33 prosenttia sekä ruokaravintoloista 28 prosenttia. Hotelleista ja kylpylöistä 27 prosenttia oli konkurssiuhan alla tai lopettanut toimintansa syyskuuhun mennessä.

– Toivon, että valtioneuvosto laatisi vaihtoehtoisia skenaarioita siitä, miten rajoitustoimia voitaisiin purkaa ja paluu kohti normaalimpaa aikaa olisi mahdollista. Yrittäjät ja työntekijät kaipaavat näkymän siitä, milloin voisi helpottaa, Lappi toteaa.  

Myös valtiontalouden näkökulmasta on tärkeää, että alan yritykset selviävät ja voivat koronakriisin loputtua nopeasti alkaa kerätä valtiolle verotuloja ja työllistää lomautetut kymmenet tuhannet työntekijät.

– Toivon, että valtioneuvosto laatisi vaihtoehtoisia skenaarioita siitä, miten rajoitustoimia voitaisiin purkaa.

– On ratkaisevan tärkeää, että valtio korvaa alan yrityksille aiheutuvat joustamattomat kiinteät kulut täysimääräisinä. Eduskunnassa olevassa kustannustuki III:sta tulee poistaa 30 prosentin omavastuuraja. Suurille yrityksille tulee valmistella korvauspaketti, jonka mukaan niille voidaan korvata vahinkoja 10 miljoonaan euroon asti. EU mahdollisti sen tammikuussa. Ravintoloiden kiinteät joustamattomat kustannukset ovat kolmen viikon sulun ajalta yli 90 miljoonaa euroa.

Aluehallintovirastojen sulkemat kylpylöiden allasosastot ja lasten leikkipuistot tarvitsevat korvauksen vahingoista. Yksin majoitus- ja ravintola-alan yritysten verojalanjälki oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2019. Tämäkin huomioon ottaen hallituksen muita Pohjoismaita huomattavasti kitsaampi kustannusten korvaaminen ihmetyttää, Lappi toteaa.

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 874 yritystä, joilla on useita tuhansia toimipaikkoja ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.