Olennaista on, että epidemia on kääntynyt selvään ja riittävään laskuun, rokotukset ovat edenneet hyvin, leviämisalueen tartunnat on pystytty jäljittämään hyvin ja terveydenhuollon ylikuormittumiselta on vältytty. Valtioneuvostolla ei täten ole perusteita pitää tiukkoja, elinkeinon harjoittamisen estäviä rajoituksia voimassa, MaRa toteaa.

– Tämä on hätähuutomme. Rajoitukset muuttuivat yhteen suuntaan nopeasti, toiseen suuntaan hitaasti. Jokainen päivä on alan yrittäjille ja työntekijöille tärkeä, toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Matkailu- ja ravintola-alan menetykset lasketaan jo miljardeissa. Koronan vaikutus näkyy matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen kehityksessä vahvemmin kuin bruttokansantuotteen vaihtelussa. Menetykset tekevät viime vuoden osalta liki kolmanneksen loven kasvujohteiseen, korona-aikaa edeltäneeseen tasoon. Matkailualan menetykset euroissa ovat eri arvioiden mukaan 6 – 8 miljardia.

– Suomen matkailun kokonaiskysyntä oli 2019 noin 16 miljardia euroa. Optimistisen arvion mukaan se supistuu 2021 noin 40 prosenttia, yli kuusi miljardia euroa. Pessimistisen arvion mukaan supistuminen vie puolet tuloista, Lappi kuvailee.

Miinusmerkkiset luvut ovat erityisen katkera pala, kun ala oli mainiossa viiden prosentin vuotuisessa kasvuvauhdissa. Kasvu oli myös siivittänyt isoihin investointeihin.

Tukien rooli pieni

Koronan vuoksi maksettiin matkailu- ja ravintolasektorille noin 232 miljoonaa euroa tukea viime vuonna. Suomi on ollut EU:n kolmanneksi huonoin tukien maksaja. Tuet kattoivat liikevaihdon menetyksestä ravitsemistoiminnassa 11 prosenttia ja majoitustoiminnassa vain viisi prosenttia. Menettäjiä ovat etenkin pääkaupunkiseudun hotellit.

– Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä tuet ovat kattaneet enää kuusi prosenttia ravintoloiden liikevaihdon menetyksestä ja 4,4 prosenttia majoituksen menetyksiä. Tilanne on heikentynyt, Lappi huomauttaa.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon ennakoidaan palautuvan vuoden 2019 tasolle, 7,7 miljardin euron tutumaan, vasta 2023. Tämä tarkoittaa kolmea menetettyä vuotta.

– Majoitus- ja ravintola-alan verojalanjälki on vuodessa 2,9 miljardia euroa. Valtionkin verotulojen menetykset toimialaltamme ovat miljardiluokkaa. Lisäksi työttömyyden hoidosta aiheutuu merkittäviä kuluja, Lappi toteaa.

Uusimaa alan veturina – ja koronakärsijänä

Viime vuoden pahimpiin koronakärsijöihin kuuluivat MaRan jäsenyritykset Uudellamaalla. Uudenmaan yritysten osuus alan liikevaihdosta on noin 40 prosenttia. Alueen tilannetta vaikeutti viime vuonna erityisesti ulkomaisten matkustajien puuttuminen, heidän osuutensa on normaalisti merkittävä niin ravintola- kuin hotellipalveluiden käyttäjinä. Kun lisäksi kotimaanmatkailijat välttelivät pääkaupunkiseutua, ovat esimerkiksi yöpymistilastot karua luettavaa.

Moni yrittäjä arvioi, että jos vuosi 2020 oli huono, on alkuvuosi 2021 ollut vielä huonompi. Tammi-huhtikuun tilastoja tarkastellessa paljastuu, että ulkomaisten yöpymisten määrä painui Suomessa tämän vuoden alussa 90,5 prosenttia miinukselle, alemmas kuin yhdessäkään naapurimaassamme.

Kun koronatilanne nyt helpottaa ja matkailu nyt avautuu muualla, Suomi uhkaa hitaan päätöksenteon takia jäädä entisestään jälkeen naapureista.

Entä Helsinki, auttavatko kaupungin panostukset matkailuun, palaavatko edes suomalaiset pääkaupunkiin?

– Pientä värinää on havaittavissa. Tilanne näyttää paremmalta kuin viime kesänä. Mutta Helsinki on riippuvainen tapahtumista, ja normaalisti ulkomaalaisten matkaajien osuus hotelliyöpymisistä on yli 50 prosenttia, Timo Lappi sanoo.

Kun lääkärienkin Suomi puhuu jo hyvästä tilanteesta ja rohkaisee matkailemaan kotimaassa, hallituksen olisi syytä raottaa rajoja Suomeen. Muuten ollaan pian tilanteessa, jossa suomalaiset matkustavat ulkomaille, mutta tänne ei tule ketään, Lappi toteaa.

Pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut

MaRa on epäonnistunut yhdessä asiassa: konkurssien ennustaminen meni pieleen. Tämä on hyvä uutinen, sillä isoa konkurssiaaltoa ei ole nähty, vaikka yritysten näkymät ovat vaimeat.

Timo Lappi tulkitsee, että velkojat ovat olleet pitkämielisiä:

– Jos halua olisi, nyt voitaisiin hakea paljon yrityksiä konkurssiin. Mutta olisiko se hyvä ratkaisu? Lopetuksia on toki tullut, ja jos niissä jotakin positiivista on, toivottavasti ne auttavat tervehdyttämään Helsingin vuokramarkkinoita, joilla ravintoloiden vuokrat ovat nousseet poskettomiksi.

Silti kaksi kolmesta MaRan jäsenkyselyyn vastanneesta ei ole saanut edes vuokranalennusta. Syksyllä alkaa paljastua, miten pitkämielisiä velkojat lopulta ovat.

– Meidän näkökulmastamme positiivista on se, että jäsenyrityksiä ei juurikaan katoa, mutta uusia on tullut, Lappi summaa.

Myönteistä on myös se, että kaikkein synkimmät näkymät ovat jäsenkyselyn perusteella väistyneet. Kuitenkin lähes 60 prosenttia yrityksistä ennakoi vähintään kolmanneksen pudotusta liikevaihtoonsa, kun heitä pyydetään vertaamaan alkavaa kesää vuoden 2019 kesä-elokuuhun.

Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden tilanne huolestuttaa

Etätyösuositus on muuttanut yhden sektorin toimintaa rajusti: henkilöstöravintolat joutuvat asemoimaan itsensä uudelleen. Lappi on huolestunut kehityksestä, sillä se on olut työllistävä ala, jolla irtisanomiset, lomautukset ja lakkautukset ovat arkea, kun myynnin määrä on korona-aikana jäänyt korkeintaan puoleen entisestä.

– Mikä on työssä käymisen aste kriisin jälkeen? Esimerkiksi 3-päiväinen toimistotyöviikko voi tehdä henkilöstöravintoloiden toiminnasta kannattamatonta. Sektori pienenee, mutta kuinka paljon?

Sama koskee opiskelijaravintoloita.

– Kansanterveyden näkökulmasta on huono asia, että opiskelijat eivät enää syö opiskelijaravintoloiden tarjoamaa edullista, monipuolista lounasta, Lappi huomauttaa.

Palaako lounaskulttuurin kukoistus ylipäätään? Lappi näkee lounaan elimellisen tärkeänä osana suomalaista ravintolakulttuuria.

– Lounas on mahdollistanut rikkaan ravintolamaailman kautta metsäisen Suomen.

Hallitukselle kouluarvosana 5+

MaRa pyysi jäseniltään arviota siitä, miten hallitus on onnistunut koronakriisin hoidossa. Tulos on karu, mutta hallitus ei sentään jäänyt luokalleen vaan sai arvosanan 5+.

Koronakriisin hoito on ollut valtava pettymys alan ihmisille, vaikka toki jo hallitusohjelma paljastaa, että yrittäjyys ei ole tämän hallituksen fokuksessa.

– Mutta se, että työntekijöistä ei ole pidetty huolta, ihmetyttää. Heidän hädänalainen asemansa ei ole saanut hallitusta heltymään, vaan on pidetty kiinni vanhakantaisesta mallista: palvelualan yritykset saavat mennä, Lappi kritisoi.

Päätösten perustelemattomuus ja rajoitusten hidas purkaminen olivat pääsyyt huonon arvosanan takana.

Jäsenyrittäjille kriisiapua

MaRa reagoi alan yrittäjien hyvinvointiin ja tarjoaa apua henkisen terveyden kohentamiseksi. Jäsenyrittäjille ja yritysten johdolle on tarjolla kriisiapua 16 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Ideana on luoda vertaisryhmiä, joiden työskentelyä vetää psykologi. Psykologi käy alkukeskustelut jokaisen kanssa henkilökohtaisesti. MaRa on varannut Pihlajalinnan kanssa toteutettavaan terapiaan 100 000 euron potin, jota kasvatetaan tarvittaessa.

– Tämä on syvä inhimillinen kriisi, jonka hoidosta puuttuu myötätunto. Me lupaamme apua kaikille tarvitseville jäsenyrittäjillemme, Timo Lappi summaa.