Marja Antikainen: Pitääkö olla huolissaan?

”Helle on paras markkinointikonsultti”. Näin kommentoi paikallislehdessä eräs eteläkarjalainen ravintoloitsija kesän 2018 myyntiä. Säätilan ansiosta varsinkin oluiden ja virvoitusjuomien myynti kasvoi koko maassa verrattuna kahteen edelliseen kesään. Helteet yllättivät myös juomien valmistajat. Varsinkin monet pienpanimot myivät varastot tyhjiksi ja jopa ”eioota”.

Kuulostaa hyvältä, mutta asioilla on aina puolensa. Helteiden ja kuivuuden takia alkoholijuomateollisuuden käyttämien viljojen satonäkymät ovat todella kehnot. Luonnonvarakeskuksen heinäkuisen ennusteen mukaan ruissadosta menetetään noin puolet, vehnäsato jää noin kolmannekseen normaalista ja ohrasta saadaan huonoin sato 30 vuoteen. Tarkka tilanne selviää vasta sadonkorjuun jälkeen. Juomateollisuuden ja myös ravintoloiden kannalta tilanne on huolestuttava.

Lähes kaikki suomalaiset alkoholijuomien valmistajat käyttävät pelkästään kotimaisia raaka-aineita. Ravintolat haluavat tarjota lähellä tuotettuja juomia. Onko tuotteiden aitous vaarassa? Saadaanko riittävästi laatukriteerit täyttävää suomalaista viljaa, kun kuivuus kärvensi pellot? Kahden edellisen kylmän ja sateisen kesän satokatojen vuoksi ”jyväjemmoja” ei liene.

Tilanne on sama kaikissa Itämeren ympärysmaissa, joten viljaa ei saa lähialueeltakaan. Jos saisi, voitaisiin markkinoinnissa ehkä käyttää lähituoteargumenttia, koska lähituotteen käsite on venyvä. Ovatko tulevaisuuden suomalaiset oluet ja muut viljapohjaiset juomat ainakin osittain muunmaalaisesta viljasta valmistettuja?

Suomalaisten juomien puolesta pitää nyt olla huolissaan. Aidosti suomalaisen tuotteen tulee olla Suomessa suomalaisista raaka-aineista tehty. Lisäksi soisin tuotetta valmistavan yrityksen olevan suomalainen ja käytetyn työvoiman suomalaista. Oli miten oli, juuri nyt on tuotekehityksen aika. ”Pula-aikoina” syntyvät parhaat ”korvikkeet” ja uudet tuotteet.

Olut valmistetaan aina viljasta, joten panimoilla on eniten haastetta siinä, mitä raaka-aineita käytetään laadun kärsimättä. En väitä ”pula-ajan” oluita huonolaatuisiksi, mutta tilannetta voisi hyödyntää drinkkikulttuurin edistämisessä. Josko helteisissä maissa suosittujen olutdrinkkien menekki lähtisi meilläkin nousuun? Historia voisi hyvinkin toistaa itseään. Yhdysvalloissa kieltolain aikana heikkolaatuisiin juomiin lisättiin virvoitusjuomia, mehuja sekä muita raaka-aineita ja näin saatiin miellyttävämpiä juomakokemuksia drinkkien muodossa.

Entä muut alkoholijuomat? Käytetäänkö jatkossa kenties puukuituja? Honkiahan humisee Suomen salomailla ja muualtakin kuin Karjalasta löytyy koivikkoja. Tekeekö ”tikkuviina” uuden tulemisen? Vai löytyykö ratkaisu sisätiloissa tapahtuvasta vesiviljelystä, johon säätila ei juuri vaikuta? Olivat ratkaisut mitä tahansa, toivottavasti juomien kotimaisuusaste pysyy korkeana.

”Korvikkeita” ja uusia tuotteita syntyy varmasti. Siitä en ole lainkaan huolissani, koska ”pula-aikana” ollaan kovasti kekseliäitä. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan milloin uutuudet ovat ravintoloissa. Sitä, ja sopivasti lämmintä kesää 2019 odotellessa: Kippis ja skål upeille, aidosti suomalaisille juomille! Nautitaan niistä nyt, kun vielä voidaan.

Kirjoittaja on Saimaan ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-alan lehtori