Matcha, cold brew ja aidot aromit – niistä on teetrendit tehty

Suomalainen teekulttuuri ei ole entisensä: kahvin rinnalla nautitaan yhä useammin teetä eri muodoissaan. Teen kuluttajat vaativat laatua ja läpinäkyvyyttä.

Suomalainen teekulttuuri on kehittynyt hiljakseen ja ajatus siitä, että teetä nautitaan vain sairaana tai kylmällä säällä on muuttumassa. Teetä nautitaan ympäri vuoden ja yhä enemmän myös janojuomana.

Näin ei ole kuitenkaan aina ollut.

– Sodan jälkeisenä aikana tee koettiin Suomessa jopa epätrendikkääksi. Länsimaista kulttuuria imettiin vahvasti kahveineen ja kokiksineen, teetalo Sergejeffin toimitusjohtaja Petra Lepistö-Serko sanoo.

Parin viime vuosikymmenen aikana teen suosio on kasvanut. Teetä nautitaan yhä useam­min kahvin rinnalla niin kotona kuin kahviloissa ja ravintoloissa.

– Kansainvälistymisen ja turismin myötä teekulttuuri ja vaatimukset teen suhteen ovat alkaneet nousta aina 90-luvulta alkaen. Esimerkiksi 70–80-luvuilla vihreä tee ei näytellyt vielä minkäänlaista roolia, 70-luvulla Sergejeffin teepakkaamossa työskennellyt Tom Serko kertoo.

Teetalo Nordqvistin toimitusjohtajan Riku Nordqvistin mukaan muutos flunssajuomasta trendijuomaksi on tapahtunut pikkuhiljaa.

Ravintolat voisivat olla rohkeampia teen suhteen.”

– Nyt tarjolla on hyvin laadukkaita vaihtoehtoja ja makumaailmoja, kun aiemmin tarjolla oli vain mustaa teetä bergamotilla tai sitruunalla maustettuna.

Elintarvikealan trendit ja se, mihin maailma on menossa muun muassa ruokailun suhteen reflektoi suoraan teemaailmaan. Vastuullisuus on kasvava suuntaus myös teemaailmassa.

– Suomessa ollaan ajan hermolla tuotekehityksessä. Eettisyysasioissa olemme jopa edellä, esimerkkeinä biohajoavat teepussit ja päästöhyvitetyt tuotteet.

Irtoteen kysyntä kasvussa

Teen kuluttajat odottavat laadun ja eettisyyden lisäksi joustavuutta ja helppoja ratkaisuja. Vielä 50–60-luvuilla nautittiin irtoteetä, kunnes nopean elämänvaiheen mukana tullut pussitee miltei syrjäytti irtoteen.

– Teepussi on kehittynyt yksikammioisesta kaksikammioiseksi. Kaksikammioinen pussi hauduttaa paremmin, jolloin kuppiväri tulee paremmin esille. Filtterimateriaalit ovat muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi, enää ei käytetä niittejä, Nordqvist kertoo.

Kuluttajakauppojen hyllyillä pussiteen osuus on 80 prosenttia ja irtoteen 20 prosenttia, vaikka laadukkaan irtoteen kysyntä onkin kasvanut.

Vaikka Suomi on tunnetusti kahvikansaa, teetrendit rantautuvat Suomeen vauhdilla ja teen kuluttajilla on mistä valita.

– Matcha eri teesekoituksissa, aidot makuaineet, kuten ananas, kookos ja chili, ja cold brew eri muodoissaan itse tehtynä kotona tai kahviloissa ovat tämän hetken isoimpia trendejä unohtamatta teepohjaisia cocktaileja ja mocktaileja, joihin tee antaa hyvän säväyksen ja uuden twistin, Nordqvist sanoo.

Eri sesonkeina perinteiset makumaailmat pitävät pintansa siitä huolimatta, että teekauppa on tasaantunut ja tarjontaa on.

– Syksyisin flunssapiikkeinä sitruunalla ja inkiväärillä maustetut uutokset ja joulun aikaan joulu- ja luksusteet maistuvat, Lepistö-Serko kertoo.

Asiakkaalla on lupa vaatia

Siitä huolimatta, että suomalainen teekulttuuri on ottanut isoja harppauksia, teekokemus saattaa usein jäädä laimeaksi. Pahimmillaan huono teekokemus pilaa koko ravintolakokemuksen.

– Teen merkitystä ei pidä vähätellä ravintolamaailmassa. Hieno fine dining -illallinen sommeliereista ja viinureista huolimatta on pilalla, jos stiplataan viime metreillä ja tuodaan Lipton-pussi pöytään, Lepistö-Serko sanoo.

– Siksi omat teet kulkevat aina mukana, ihan vaan varmuuden vuoksi, Serko sanoo.

Pariskunta pohtii, miksi teestä ei kerrota kuten ruoka-annoksista tai viineistä. Teekulttuuri ei kasva, jos siitä ei puhuta tai jos ei ole mitä tarjota.

– Ravintolat voisivat olla rohkeampia teen suhteen. Jos ei ole ymmärrystä teemaailmasta, silloin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Henkilökunnalle voisi järjestää teekoulutuksia siinä missä kahvi- tai viinikoulutuksiakin järjestetään.

– Kuluttajien tehtävä puolestaan on vaatia ja antaa palautetta, Lepistö-Serko lisää.

Riku Nordqvist.
Riku Nordqvist.
Tom Serko ja Petra Lepistö-Serko.
Tom Serko ja Petra Lepistö-Serko.

Kohti parempia tee-elämyksiä

Laadukas teehetki syntyy oikeaoppisesta teen säilytyksestä, valmistuksesta ja tarjoilusta.

  • Pääsääntöisesti tee säilyy vuodesta kahteen vuoteen valolta ja kosteudelta suojattuna, mutta esimerkiksi vihreä tee on parhaimmillaan tuoreena. Vaikka Suomen kuiva ilmasto sopii hyvin teelle, teetä kannattaa hankkia useammin pienempiä määriä, jotta hävikkiä ei synny. Kahvilalle oivallinen määrä yhtä makua on noin puolesta kilosta kiloon kerralla.
  • Teetä ei kannata säilyttää paperissa tai purkissa alttiina valolle. Teelehti haalistuu auringonvalossa, jolloin maku ja tanniinit häviävät. Asiakkaalle kannattaa laittaa mieluummin näyte pieneen lasipurkkiin tuoksuteltavaksi ja huolehtia, että se on aina tuoretta.
  • Huomioi kuluttajien perustottumukset ja kehitä niitä. Yksi rooibos, hedelmä- tai yrttihauduke, vihreä ja musta teepohjainen laatu kattavat hyvin tarjonnan. Valitse tee, josta tulee hyvän mielen lisäksi hyvä tuoksu. Tuoksu on osa tee-elämystä.
  • Älä kiirehdi teen valmistuksessa. Ravintolassa maksetaan myös palvelusta. Huolehdi, että tee on valmistettu oikein. Huomioi eri teelaatujen kohdalla veden oikea lämpötila ja haudutusaika. Kysy myös teen kohdalla maitovara ja pidä esillä laadukas hunaja ja ruokosokeri.
  • Panosta kauniiseen astiastoon ja haudutukseen sopivaan astiaan. Lisää teehen esimerkiksi sitruuna- ja limeviipaleita tai appelsiini- ja mandariinilohkoja tuomaan lisää makua ja näyttävyyttä.
  • Tarjoa makean kanssa Earl Greytä tai mustaa teetä. Suolaisten tarjottavien kanssa sopii assam ja English Breakfast.

Julkaistu Aromi-lehdessä 8/2019.