Mikä on urban winery?

Suomen ensimmäinen urban winery, Noita Winery on saanut päivänvalon. Mutta mikä onkaan urban winery?

Urban winery on nyt uusi viininvalmistustapa, jossa valmistajana toimii yritys, joka ei itse viljele viinirypäleitä. Ainahan näin on tosin tehty, monet isot viinintuottajat ostavat rypäleensä muualta. Mikä siis erottaa urban wineryn isosta viinintuottajasta?

Ensinkin tyypillistä urban winerylle on se, että se sijaitsee taajamassa, eikä esimerkiksi viinitarhojen ympäröimänä tai osana isoa tuotantolaitosta, tähänhän viittaa myös itse termikin. Toinen tärkeä asia on käsityöläisyys.

Urban wineryt ovat yleensä pieniä viinintuottajia, joista kuuluisimpia ovat esimerkiksi Renegates Wines Lontoossa ja Wine Mecanicks Göteborgissa. Nämä tuottajat haluavat tehdä eron ison tuotannon viinien ja pienten käsityöläisviinintuottajien välillä. Urban wineryt tuottavat käsityöllä tehtyjä viinejä tarkoin valituista rypäleistä, joissa maku tulee yleensä rypäleen oman hiivan tuottamasta käymisestä ja rypälelajikkeen ominaisuudet korostuvat.

Urban wineryssä voidaan tehdä minkä tyyppisiä viinejä vain. Useat viininvalmistajat ovat keskittyneet tuottamaan natural winea, luonnonmukaisesti tuotetuiksi viineiksi tai alkuviineiksi kutsuttuja viinejä, jotka eroavat Suomessa perinteisesti myydyistä viineistä siten, että ne tuotetaan ilman mitään lisättyä hiivaa tai muita ylimääräisiä raaka-aineita. Niitä ei kirkasteta ja ne ovat väriltään hieman sameita ja maultaan hauskan happamahkoja muistuttaen hapanoluita. Nämä ravintolakielellä natu-viineiksi kutsutut viinit ovat nosteessa sekä Euroopassa että Suomessa ja niitä löytyy jo monenkin ravintolan valikoimista.

Se, että urban wineryt ostavat rypäleensä tuottamisen sijaan, tarkoittaa itse tekijöille tuotannon joustavuutta, monimuotoisuutta sekä mahdollisuutta valmistaa viinejä lukuisten eri maiden ja alueiden rypäleistä. Urban winery on näin viinintuotantokonsepti, joka sopii myös niille alueille, joilla ei viiniköynnös kasva, kuten Suomeen. Tämä tuotantotapa tietysti on mielenkiintoinen vaihtoehto viininystäville, koska näin urban wineryt voivat tehdä mitä viinejä vain, sekoitella rypälelajikkeita mielensä mukaan ja tuottaa yhä uudenlaisia viinejä. Konseptina urban wineryä voikin luonnehtia viinimaailman käsityöläispanimoksi, korostavathan he käsityöläisyyttä osana konseptiaan ja onhan monilla urban wineryillä myös olutpuolelta tuttu taproom-baarinsa tuotantotilojen yhteydessä.

Konseptina urban wineryä voikin luonnehtia viinimaailman käsityöläispanimoksi.

Suomen ensimmäinen urban winery on tämän vuoden syksyllä perustettu Noita Winery, joka sijaitsee Fiskarsin Ruukissa. Sen takana ovat Fiskarsin panimosta tunnetut Jari Leinonen ja Simon McCabe, jotka ovat myös oluen saralla tutkineet paljon hiivan käyttäytymistä ja käymistä.

Noita Wineryn ensimmäiset itävaltalaisista luomurypäleistä tuotetut, 10% viinit ovat kohta valmiita ja kuluttajien saatavilla. Valkoviini on tehty Suomessa suositusta Riesling-rypälelajikkeesta ja punaviini taas hieman tuntemattomammasta Blaufränkisch-lajikkeesta, joka on marjamaisen pippurinen ja mehukas aromeiltaan. Molemmat viinit ovat alkuviinejä eli ne on tuotettu kokonaan luonnonmukaisesti ilman lisäaineita. Nyt viinit ovat kypsyneet yli kaksi kuukautta ja ovat valmiita tammikuun lopuksi. Ihailtavaa on, että koko viinin raaka-aine eli rypäle hyödynnetään huolellisesti: Kun rypäleistä on haalittu talteen kaikki tarvittava, kuoret ja sakka käytetään uudestaan oluen valmistuksessa. Tämän jälkeen ne siirtyvät tislaukseen.

Sain itse testattavaksi molemmat viinit noin kuukausi sitten. Olen alkuviinien ystävä ja rakastan Riesling-rypälelajiketta, joten odotukseni olivat suuria. Yleensä alkuviinit ovat väriltään voimakkaan sameita ja runsaastikin tuoksuvia, mutta Noita Wineryn viinit olivat väriltään kauniin kirkkaita. Tuoksultaan valkoviini oli hedelmäisen pirteä, kun taas punaviini oli mehukkaan marjainen. Samat aromit toistuivat myös maussa. Viinit olivat raikkaita ja helposti lähestyttäviä, juuri sopivia niille, jotka haluavat päästä alkuviinien maailmaan käsiksi.

Uudesta innostuvana koen itse hyvin mielenkiintoiseksi urban winery -konseptin. Olen ollut pitkään sitä mieltä, että viinimaailma tarvitsee myös erilaisia tuotantotapoja ja konsepteja uudistuakseen. Urban winery on kiinnostava vaihtoehto nimenomaan niihin maihin, missä perinteistä viinituotantoa ei ole ja sopii erinomaisesti yhä muuttuvaan alkoholituottajamaailmaan. On vain hyvä, että alkoholituottajapuolelle tulee entistä enemmän erilaisia tapoja tehdä hyviä juomia, mitä sekä ammattilaisena että kuluttajana kiitän. Näin juomamaailma pysyy mielenkiintoisena ja juomissa korostuvat nimenomaan tarinat ja maku, alkoholiprosentin ja hinnan sijaan.

Lopuksi sanottakoon, että vaikka nyt tässä puhutaan viineistä, Suomessa lainsäädännöllisesti nämä tuotteet ovat mietoja rypäleestä käymisteitse valmistettuja juomia. Suomi kun ei ole viininvalmistusmaa EU:n määritysten mukaan, niin näitä urban wineryn viinejä ei voi kutsua virallisesti viineiksi. Mutta ei nimi miestä pahenna, toivotan tämän uuden juomanvalmistuskonseptin tervetulleeksi Suomeen!

Anikó Lehtinen on ravintolataustainen juoma-vaikuttaja, lehtori, toimittaja ja olutkirjailija, joka opettaa elämys-alan opiskelijoita Laureassa, kirjoittaa väitöskirjaa oluesta ja toimii Suomen Baarimestareiden Kannattajayhdistyksen (FBSK) hallituksessa. Vapaa-aikanaan Anikó hengaa ravintoloissa, juo hyvää kahvia ja etsii uusia ilmiöitä.