Keisari-oluistaan tunnettu, vuonna 1991 perustettu Nokian Panimo on neljän miljoonan litran vuosituotannollaan Suomen toiseksi suurin pienpanimo. Yhtiön tuloskunto on erinomainen. Tilivuonna 2020 panimo ylitti kaikki tavoitteet niin volyymin, liikevaihdon kuin tuloksenkin osalta. Liikevaihto ja myyntivolyymi kasvoivat 17 % ja vuositulos peräti 53 %. Liikevoitto verojen jälkeen oli 777 000 euroa. Panimo ylsi koronaepidemiasta huolimatta historiansa parhaaseen tulokseen.

30-vuotisjuhlaansa viettävä panimo katsoo luottavaisesti tuleevaisuuteen ja uskoo kasvun jatkuvan myös lähivuosina. Myös investointiohjelma on kunnianhimoinen.

Nousu konkurssin partaalta

Nokian Panimon synkin hetki oli loppuvuodesta 2007, kun Nokian kaupungin Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolta pääsi 450 000 litraa puhdistettua jätevettä puhtaan veden verkostoon. Vesikriisi aiheutti yli 6 000 ihmisen sairastumisen, ja nokialaisen oluen myynti käytännössä loppui yhdessä yössä.

Kriisin seurauksena panimon tulos painui liki 800 000 euroa tappiolle. Konkurssin uhka oli todellinen.

Yrityksen toimitusjohtajaksi palkattiin kylmäketjulogistiikassa ansioitunut Matti Heikkilä, joka ensi töikseen loi yhteydet keskusliikkeisiin, virtaviivaisti markkinoinnin ja kirkasti brändimielikuvan. Seuraavaksi vuorossa olivat investoinnit laitteistoon. Nousu kuilun partaalta alkoi, ja vuonna 2012 Nokialla tehtiin ensimmäinen voitollinen tilinpäätös kymmeneen vuoteen.

- Siitä tulos on tasaisesti kasvanut. Se perustuu paljolti siihen, että tuotteemme näkyvät mahdollisimman monissa kaupoissa ja hyvillä paikoilla. Raakaa myyntiähän toimitusjohtajankin työ suurelta osin on, Heikkilä summaa.

Kasvu jatkuu, vastuullisuus korostuu

Panimon uutena toimitusjohtajana huhtikuussa aloittava Janne Paavola on pitkän linjan nokialainen. Hän on työskennellyt yrityksessä jo vuodesta 2013, viimeksi talousjohtajana ja Heikkilän lähimpänä alaisena. Kovin suuria muutoksia yrityksen linjaan ei siis ole odotettavissa.

- Tartun uuteen tehtävääni intoa täynnä. Tarkoitus on jatkaa hyvää kasvua, lisätä entisestään Keisari-oluiden tunnettuutta sekä tuoda myös muita tuotteita niiden ympärille, Paavola sanoo.

Jatkossa kuitenkin vastuullisuus ja ympäristötietoisuus nousevat entistä näkyvämpään rooliin, vaikka ne Paavolan mukaan ovat jo nyt kiinteä osa Nokian Panimon geeniperimää. Visiona on olla paras suomalainen pienpanimo kaikilla mittareilla.

- Ulkoista viestintää pitää varmasti kehittää. Vastuu ympäristöstä, tuotteista, ihmisten hyvinvoinnista, verojen maksusta ja niin edelleen ovat tietysti meille itsestäänselviä asioita, mutta niistä voisi myös aktiivisemmin tiedottaa.

Haasteena markkinoiden uusjako

Janne Paavola toteaa, että Suomeen mahtuu pieniä panimoita vielä selvästi nykyistä enemmän. Panimoiden perustamiseen houkuttaa etenkin korona-aikana kasvanut arvostus lähituotantoa ja paikallista yriittäjyyttä kohtaan.

Mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen.

Yleisesti pienpanimoiden suurin uhka on, että ne haluavat kasvaa liian nopeasti liian isoiksi. On vaikea kuvitella, että markkinoille mahtuisi montaa Nokian kokoista panimoa. Toinen uhkatekijä ovat suuret panimot, jotka pyrkivät käsityövalmistajien tontille omilla artesaanimielikuvaa tavoittelevilla  tuotteillaan.

- Isoilla panimoilla on valmiit jakelukanavat, joiden kautta kauppoihin voidaan ujuttaa myös kalliimpia olutmerkkejä massatuotetun lagerin vanavedessä, sanoo Paavola.

Nokian Panimo vastaa kilpailijoiden haasteeseen laajalla investointiohjelmalla. Esimerkiksi viime vuoden huipputuloksesta sijoitetaan kaksi kolmannesta panimon kehittämiseen. Viime vuodenvaihteessa panimolle asennettiin kolme uutta kypsytystankkia eli miljoona litraa lisää kapasiteettia.

Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu muun muassa panimon laajennusosan ja uuden keittämön rakentaminen. Sen valmistuttua keittokapasiteetti kolminkertaistuu, mikä puolestaan mahdollistaa tuotannon kasvattamisen jopa 15 miljoonaan litraan kypsytyskapasiteettia lisäämällä.