Ongelma onkin iso, muovia kertyy ekosysteemiin vauhdilla. Kehittymätön jätehuolto on aiheuttanut kehittyvissä maissa merien roskaantumisen. Muoviroskat voivat muokata ympäristöä ja eliöiden selviytymistä ja muuttaa koko ekosysteemin toimintaa. Ympäristössä muovi ei katoa vaan hajoaa hyvin hitaasti pienemmiksi hiukkasiksi. Muovihiukkasia on kertynyt vesistöihin vuosikymmenien ajan – nyt sitä on löydetty jo hanavedestäkin, kun on ”älytty” tutkia sitä.

Toistaiseksi ei tunneta mikromuovien ravintoketjuvaikutuksia, eikä tiedetä, onko mikromuovista esimerkiksi ihmisen elimistölle haittaa. Tietoa ympäristö- ja terveysvaikutuksista on olemassa melko vähän.

Mikromuovien haitat kaloille tai ihmisille eivät välttämättä ole niin suuria kuin voisi luulla, koska muovi on inerttiä eivätkä mikromuovipartikkelit siirry ruoansulatuskanavasta muualle elimistöön.

Euroopan komissio, moni maa ja yritys julkistavat omia aloitteita ja selvityksiä, muun muassa muovin haittojen tutkimisesta ja vähentämisestä, muovin käytön vähentämisestä ja kierrätyksestä sekä korvaavien materiaalien kehittämisestä. Itsekin olen kansallisessa muovitiekarttatyössä laatimassa toimenpide- ehdotuksia muovin osalta. Prosessia voi seurata osoitteessa ym.fi/muovit.

Mutta. Muovi on toimiva ja kevyt materiaali moneen sovellukseen. Elintarvikepakkauksissa muovilla ja muovipinnoitteisilla materiaaleilla on hyvät säilyvyys-, barrier-, lujuus- ja työstettävyysominaisuudet. Pakkauksen tehtävänä on suojata tuotetta ja estää tuotteen pilaantumista tai tuhoutumista. Elintarvikkeen ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset ovat moninkertaiset pakkauksen tuottamiseen ja hyödyntämiseen verrattuna. Tyypillisesti pakkauksen osuus on vain muutamia prosentteja elintarvikkeen hiilijalanjäljestä. Helposti pilaantuvissa ruokatuotteissa pakkauksilla on merkittävä ruokahävikkiä ja sitä kautta tarpeettomien ympäristövaikutusten syntyä ennaltaehkäisevä rooli. Tämä meinaa välillä unohtua julkisessa keskustelussa.

Pakkausmuovijätteiden luontoon ja vesiin päätymistä ei voi laittaa vain muovin tuotannon ja käytön syyksi. Ongelmana ovat Suomessa kuluttajien asenteet ja käyttäytyminen: kuluttajat eivät tuotteen käytön jälkeen toimita pakkauksia asianmukaisen jätehuollon piiriin.

Muoviongelma on ylikorostunut julkisessa keskustelussa. Yhtä kaikki osaamisemme ja biomassapohjainen teollisuus voivat nyt profiloitua globaalien haasteiden ratkaisijoina: tuodaan lisää korvaavia kestäviä biopohjaisia materiaaleja. Uusien perinteistä muovia korvaavien biopohjaisten pakkausratkaisujen suorituskykyä tulee parantaa ja niiden kokonaiskestävyys on voitava osoittaa tutkitusti. Tässä olemme Lukesta tiiviisti mukana.

Vastauksena otsikon kysymykseen: ei ole.

Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija.