Murretusta leivästä ja sen merkityksestä puhuu myös Yhdysvalloissa asuva emeritaprofessori ja palkittu ruokakirjailija Darra Goldstein. Suomen vierailunsa aikana hän kertoi, että kriisialueilla yhteisten ruoanvalmistus- ja ruokailuhetkien äärellä on koettu yhteistä surua ja unohdettu vihamielisyydet. Suomen ja Pohjoismaiden ruokakulttuurin puolestapuhuja toteaa, että ruokaa maistamalla ymmärrys maan kulttuurista syvenee, vaikkei yhteistä kieltä tai poliittista näkemystä olisikaan. Syntyy käsitys ruokaperinteistä, raaka-aineista ja niiden alkuperästä. Se minkälaisissa olosuhteissa ruoka nautitaan, kuvastaa yhteiskunnassa vallitsevaa elämäntyyliä parhaimmillaan.

Suomessa asuva ranskalaissyntyinen keittiömestari Sylvain Floirac on omaehtoisesti edistänyt Suomen ja Ranskan välisiä kulinaarisia suhteita esimerkillisellä tavalla. Ranskan kulinaariakatemia osoitti arvostuksensa Floiracin työtä kohtaan nimittämällä hänet pitkäaikaisen seurannan jälkeen jäsenekseen. Nimityksen uskotaan avaavan Suomelle oven suoraan kulinarismin mekan kulmahuoneisiin.

Jokaisen on kyettävä löytämään työmotivaationsa sisältään. Motivaatio syntyy, kun koemme työmme merkitykselliseksi. Se, kokevatko ihmiset työnsä merkitykselliseksi tulevaisuudessa, on olennaista muun muassa työvoimapulan ratkaisemisessa. Kun työn määrällisen tuottavuuden sijaan keskitytään laadun parantamiseen, palkkiot ja rangaistukset menettävät tehonsa, todetaan tulevaisuuden työelämää koskevassa raportissa.

Suomalaisen tutkijatohtori Frank Martelan mukaan työ koetaan merkitykselliseksi, jos neljä ehtoa täyttyy. On oltava sananvaltaa työn suorittamiseen. On koettava, että osaamista käytetään ja että voi oppia uutta työssään. On koettava kuuluvansa osaksi yhteisöä ja saatava arvostusta omana itsenään. On koettava, että työllä on myönteinen vaikutus ihmisiin ja ympäröivään maailmaan.

Työ jossa ominaisuudet täyttyvät, koetaan arvokkaaksi, vaikkei siitä maksettaisi palkkaa. Työ, joka ei täytä ehtoja, koetaan arvottomaksi, vaikka siitä tienaisi omaisuuden.

Jokainen alan ammattilainen on omalla esimerkillään kulinaarisen diplomatian sanansaattaja ja synnyinmaansa ja kotimaansa kulttuurin edistäjä. Tällä tavalla voi tehdä myös työnsä merkitykselliseksi. Ruoka yhdistää, ja murtaa ennakkoluuloja. Työ on muutakin kuin toimeentulo, se on yksi keino kiinnittyä yhteiskuntaan.

Helmikuun Aromi-lehden kannessa komeili rapeaksi paistettu leipä, joka herätti kiinnostusta. Aikakausmedia valitsi kakkosnumeron viikon kuusi aikakauslehdeksi. Kiitos siitä, että saamme tehdä lehteä intohimoisesti alaansa suhtautuville ammattilaisille. Tarvitsemme toisiamme. Murretaan leipää jatkossakin yhdessä!

Heli Koivuniemi

vastaava päätoimittaja

heli.koivuniemi(at)aromilehti.fi